Mitä myyminen maksaa?

Mitä myyminen maksaa? Tämä on hyvä kysymys sillä joskus sitä tulee laskeskeltua pelkkiä myynnistä saatuja tuloja. Se mitä kaikkea tämä sisältää onkin hieman tapauskohtaista. Perussääntönähän käytän 30% hankinta kulut, 30% myyntikulut, 30% kate ja 10% hävikki. Tuo 30% osuus myyntikuluista voi kuulostaa aika isolta, mutta valoitan asiaa esimerkillä. Kuvitellaan sellainen erä, joka sisältää pientavaraa. Se on helpoin myydä joko viikkokirppiksellä tai siten, että olet itse paikanpäällä kirppiksellä, torilla tai rompetorilla. Kulut muodostuvat paikkamaksusta, kulkemisesta, hinnoittelusta yms. Tuolla Manhattanilla aukesi viikonloppukirppis, joka on avoinna la ja su 10-16. Lauantaina maksaa 15€ ja sunnuntaina 20€, jos on kummatkin päivät 30€. Mikäli päätän lähteä myymään sinne, niin kuljetuskuluja tulee 15€ mennen tullen. Eli kulut ovat silloin jo 45€. Muita epämääräisiä kuluja tulee tämän päälle jonkin verran eli kokonaishinta viikonlopulle on jotain 50-60€ luokkaa. Käyttämäni nyrkkisäännön mukaan viikonloppuna minun on myytävä siis noin 140€ jotta saavutan nollatuloksen (eli hankintakulut ovat noin 60€, myyntikulut 60€ ja hävikki 20€ on yhteensä 140€). Tämän jälkeen alkaa vasta tulla sitä oikeaa voitto-osuutta, jolla maksan oman elämiseni. Työtuntien määrä on noin 25, jos tässä ajattelisi, että pitäisi tuntia kohden tulla 10€ pitää koko viikonlopun myynnin olla siellä 400€ paikkeilla.

Nettimyynti on tällä hetkellä se isoin osuus kokonaismyynnistäni. Joillain voi olla kuvitelma, että se on helppoa ja ilmaista, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Kokonaiskuluun en nyt viitsi mennä vaan kahteen merkittävimpään kuluun eli markkinointi ja myynnin “suorakuluihin”. Markkinoin tällä hetkellä pääsääntöisesti sissimarkkinointina sillä se on taloudellisesti edullinen tapa, mutta se vie joka viikko 5-15 tuntia aikaani ja aika on minulle rahaa. Maksullista google- ja facebookmarkkinointia on kokeiltu hieman ja siihen varmaan panostetaankin lähitulevaisuudessa enemmän. Tällä hetkellä yhden asiakkaan hinta on ollut jotain 5-10€ luokkaa eli se tarkoittaa silloin sitä, että yhden kaupan saamiseksi olen käyttänyt 5-10€ ja usein kauppasummat ovat jääneet niin pieniksi, että markkinointikustannus on vetänyt tuloksen tappiolliseksi. Toki kun tähän satsaa pitkällä tähtäimellä ja panostaa laatuun, niin tulos paranee. Lehtimainonta on omalta osaltani jäänyt totaalisesti taka-alalle, kun lehtimainokseen käytetty 50-100€ on tuonut nollasta viiteen asiakasta, mikä on aika kallista tulokseen nähden.

Huutonet ja tori ovat näennäisesti ilmaisia kanavia myydä, mutta täysin se ei pidä paikkaansa. Huutonet varsinkin on muuttunut todella kalliiksi, sillä joka kuukausi lähtee välityspalkkio tehdyistä kaupoista.

https://www.huuto.net/ohjeet/tehomyyjat-ja-yritykset

Mainonta myös maksaa huutonetissä, mutta teho ei ole kovin hyvä, joten siihen en ueinkaan pistä rahaa. Torissa kun toimii yrityksenä, niin saa maksua vastaan tehtyä oman sivun ja tästä en lähde kertomaan sen enempää, sillä se on minulle tuntematon asia. Olen suunnitellut että otan tämän palvelun käyttöön joulukuussa, kun myynti on hiljaista. Joulu- ja tammikuu on hyvä hetki hengähtää ja rakentaa uutta, sillä tuolloin kauppa on todella vähäistä. Jostain syystä lahjoja ostettaessa kierrätys ja ekolokisuus eivät olekaan niin isoja hittejä.

Muita myynnin kuluja toki on pakkaustarvikkeet, joista sentään otan kulukorvausta toimituskulujen muodossa. Toki se ei kata työaikaa, mutta kiinteät kulut kuitenkin.

Hyvä yhdistelmä. Vasara ja lasi ;) 

Edesmennyt Oka oli usein mukana hommissa.

Kastehelmiä tutkitaan.

Eli, jos hyvä lukijani olen teillä jossain kohtaa ostoksilla ja tarjoukseni tuntuu kohtuuttoman matalalta, kannattaa muistella, että minulle tulee kuluja aika paljon ennen kuin saan oman palkkani.

Rompetorin jälkeiset tunnelmat.

Kuntaliitoksen myötä teiden varsilta kadonnut kuntavaakuna :(

Nykyään Tarvasjoki kuuluu Liedon kuntaan.

SEURAAVA ROMPETORI SUNNUNTAINA 12.6.2016 TARVASHOVIN

PARKKIALUEELLA

Ne jotka ovat järjestäneet yleisötapahtumia, jotka ovat laajuudeltaan samaa luokkaa kuin tämä minkä minä ja me järjestimme, tietävät mitä se on. Nyt ja eilen oli kyllä fiilis se, että ei jaksa enää ensi sunnuntaina järjestää. Tiedän, että loppuviikosta tilanne on toinen ja rompetori tulee taas Hovin mäkeen sunnuntaiksi. Ihan knoppitietona vuonna 1984 Metallica oli keikalla samaisessaTarvashovissa.

Kuva poimittu http://www.metlists.com/Setlists1984.htm sivulta. 

Kuva poimittu alla olevasta artikkelista.

http://yle.fi/uutiset/metallica_soitti_vaikut_korvista_tarvasjoella_1984__ilman_tappeluita_ja_tulipaloa/6951534

Eli jos Tarvashovi käy Metallicalle, niin kyllä se sopii rompetorille ;)

Sitten se tärkein asia, eli itsekritiikki ja pohdiskelu miten homma meni. Saan silloin tällöin noottia emännältä, että olen hiukan turhan kriittinen itseäni kohtaan, mutta se on vain oma tapani tutkiskella omaa toimintaani.

Paikoitus:

-Epäonnistuin aika pahasti ja muutan sen totaalisesti.

-Ruudut 3x3 ja 4x4 muuttuvat vähintään 4x5 ja 6x6 ruuduiksi. Hinnoittelu 10€ ja 15€ jää voimaan.

-Arvosana itselle välttävä tai hylätty.

Kahvio:

-Makkaraa oli puolet liikaa, mutta päiväystä on ihan loppukuuhun ja makkarat ovat

olleet koko ajan kylmässä. Nyt pakkasessa varmuudeksi, eli ei ongelmaa.

- Maito loppui kesken eli ensi kerralla on enemmän.

-Munkit loppuivat kesken tosi pahasti ja kokemuksesta varattiin vain 50kpl, joka ylittyi reilusti. Yleensä pullaa ja munkkia menee juuri se määrä minkä varasin.

-Yleisarvosana itselle tyydyttävä ja henkilökunnalleni kiitettävä.

Yleinen järjestys:

-Polliisit muistivat tapahtuman ja olivatkin pitämässä puhallusratsian.

-Kortillisia JV-henkilöitä oli hyväksytyssä lupahakemuksessa 1kpl, mutta tapahtumassa

oli 3kpl kortillisia JV-henkilöitä. Jos ensi kerralla tulee enemmän autoja, voi olla, että

tarvitaan lisätyövoimaa liikenteen ohjaukseen. Toivon siis poliisien läsnäoloa

uudestaan ja syyn kerron myöhemmin.

-Yleisarvosana itselle hyvä ja samoin henkilökunnalleni.

Mainonta ja markkinointi:

-Google ja Facemarkkinointi onnistui hyvin.

-Tienvarsimainonta onnistui hyvin.

-Lehtimainonta onnistui yli odotuksen, sillä lehtiartikkeli Auranmaan Viikkolehdestä oli

mainittu radiossa. Tätä muuten en tiennyt, eli onnistuminen on oikeasti yli odotusten.

-Jaetut pikku lappuset on ainoa iso epäonnistuminen. Nyt vain ei ollut aikaa, eikä

sopivia tapahtumia missä jakaa lappusia. Teho on nähty usein hyväksi ja vain 200 lapun jakaminen on minulta surkea tulos.1000 olisi hyvä ja enemmän parempi.

-Yleisarvosana minulle kiitettävä ja pikku lappusten osalta hylätty.

Nyt siis alkaa mainonta taas ihan alusta ja aikaa on vain vajaa viikko onnistua. Jokainen jako Facessa ja viidakkorummun kumina on minulle arvokas asia. Minulla ei ole aikaa nyt tehdä laajaa markkina kierrosta (tosin se mitä minä pidän maltillisena markkinointina on monen tapahtuman osalta yhden kuukauden työ “täysillä”). Sain muuten taas sitä mainintaa että, “olit sitten jakanut tuonne…” ja “ihmeteltiin ihan, että näinkö kauas tuot kylttejä”.

Ja silti kuulen lauseen “Miksei tätä tapahtumaa ole mainostettu” ;)

Mainonta ja markkinointi on suo, joka ei ikinä saavuta kaikkia.

Ja sitten tuo polliisien käyminen paikan päällä. Kuulin toiselta JV:ltä, että näki sinivalkoisen miekkawolkkarin ja siinä samassa minä lähdin katsomaan, että mikäs on homman nimi. En heti hoksannut polliiseja, mutta olivat käyneet vain kurkkaamassa ja sen jälkeen laittaneet puhallusratsian Hovin mäen alle. Sopivastihan siinä sitten puhalluttivat kummastakin suunnasta tulijat. Alkuun olin hiukan harmistunut, liikenne kun oli aika kaaottisen oloista sillä hetkellä. Huomasin kuitenkin, että tämä puhallusratsia oli meille hyvä asia. Rajoitti liikennettä sopivasti ja rytmitti alueelle saapuvan liikenteen helpommin hallittavaksi. Oli meinaan jokainen isompi ja pienempi parkkialue käytössä. Täytyy vissiin kiittää Lounais-Suomen poliisilaitosta siitä, että tulivat apuun kun tilanne oli vaikein mahdollinen. Autoliikenne ja jalankulku samalla alueella on aina suuri riski ja nyt tilanne oli helppo hallita.

Seuraavan rompetorin fasebook eventti:

https://www.facebook.com/events/1192007957476572/

Kiitos vielä myyjille ja asiakkaille, jotka kävivät paikalla ja ensi sunnuntaina uudestaan :)

ps. Jokin lehtiartikkeli tehtiin minusta rompetorin aikana ja saattaapi olla, että sen kerron myöhemmin, mihin lehteen se tehtiin ;)

pps. Kävi hiukan nolosti ja unhottus ottaa kuvia, eli jos jollakulla on kuvia niin voipi lähetellä meille s.postiin ostojamyynti.tarvasjoki@gmail.com. Eli tämän osalta tuli hylätty ;)

Joulutori 9-10.12

Kello on 20:02, kun kirjoitan tätä blogia. En ole ihan suoraan kotiin saapumisen jälkeen aloittanut, mutta melkein. Kastike, jonka eilen tein, on ehtinyt lämpimäksi ja pastavesi kuumenee hellalla tällä hetkellä. Kyseessä on päivän ensimmäinen kunnollinen lämmin ateria. Ei  mitenkään poikkeuksellista tämmöiselle romukauppiaalle syödä hyvin myöhään päivän pääateria (järkevintä se ei kuitenkaan ole tiedän sen). Joulutorilla ollaan aamu kymmeneltä ja luukut laitetaan kiinni kello 19:00. Toki siinä tulee se kevyt kenttälounas syötyä eväiden muodossa ja tänään extrana oli ilmaiseksi makkaratarjoilu Kauppatorilla.

Se täytyy kyllä kertoa, että järjestelyt ovat olleet todella mainiot Joulutorilla. Kerrankin on lukittava koppi käytössä. On melkein outoa, ettei tarvitse aamulla ajella myyntipisteelle ja kerätä laatikkotolkulla tavaraa esille ja ajella autoa parkkiin toisaalle. Yksin ollessa aamuisin on aina riskinä, että osa tavaroista lähtisi ns. oman käden oikeudella. Tosin kertaakaan näin ei yli kymmenen vuoden urallani ole käynyt. Illalla edessä oleva paikan purku ja pakkaus autoon puuttuu nyt myös kokonaaan. Osaan arvostaa kiinteää lukittavaa myyntipistettä :)

Tokihan tuolla on ollut osalla kopeissa jotain ovi ongelmia sekä sähköjen kanssa jotain propleemaa, mutta näyttäis ainakin olevan järjestäjän puolesta huolto ja korjaus aika sujuvaa. Ihan tarkkaan en osaa sanoa miten on, kun itsellä ei mitään ongelmia ole ollut. Sekin on miellyttänyt, että järjestäjäporukan edustajista vähintään yksi on joka päivä käynyt kyselemässä miten hommat menee. Meiltä annettiin ainakin noottia musiikin kappalevalintojen osalta ja ilmeisesti muiltakin oli tullut. Tämä otettiin vastaan hyvässä hengessä ja asia on korjattu. Ikävä kyllä tuo suomalainen tapa tehdä kaikista lauluista mollivoittoisia on ikävä. Jopa joululaulut saadaan kuulostamaan ikävän mollivoittoisilta. Tottakai on niitä iloisia, mutta tämmöiseen ikävään ja ei niin jouluiseen säähän “itkuvirret” eivät oikein sovi. Nyt soi ne iloiset joululaulut Joulutorilla, eli iso plussa järjestyksestä vastaaville :)

No tässä sitten kävikin näin, että en vain jaksanut kirjoittaa blogia loppuun. Jatkan siis kirjoitustani tässä Kauppatorilla 10.12 myyntikojusta käsin. Sinänsä tässä tulee mieleen, että kyllä maailma on muuttunut. Silloin kun aloitin tori- ja markkinamyyjänä, kännykästä pystyi vain soittamaan ja lähettämään viestejä. Nykyään pystyy tekemään varsin monipuolista työtä näillä mustilla pikku laatikoilla, joita löytyy melkein jokaisen taskusta. Esimerkiksi voi tulla puhelu, että “sulla on huutonetissä ilmoitus siitä ja siitä esineestä”. Voin sopia kaupan siinä suoraan, sulkea huutonet ilmoituksen ja lähettäää maksutiedot. Sitten on vielä tuo maksupääte, joka tuli hankittua edellisenä kesänä. Olen tosi rakastunut siihen, sillä kun saa maksuja joita ei ennen ole saanut, kun käteinen on puuttunut asiakkailta ja otto-automaatti matkalle on moni jäänyt. Sisäpiiri vitsinä kauppiailla on tuo sanonta “joka otto-automaatin edessä on kuoppa, jonne rahan hakija tippuu).

Teknologian kehitys on siis tehnyt tästä työstä monella tapaa helpomman ja näppärämmän. Ikävä kyllä toinen kääntöpuoli on se tosiasia, että monet ostavat lahjat nettikaupoista ja lahjaostokset jäävät torilta ostamatta. Toiselta kannalta katsottuna torikauppa toimii näppärämmin teknologian kehityksen kautta, mutta toiselta kantilta katsottuna torikauppa kuoloo teknologian kehityksen myötä.

Asiakas virtaa kun katselee tästä myyjän vinkkelistä ei ole valittamista.  Ikävä kyllä ne “aukeevat kukkarot puuttuu” ja se ratkaisee tori- ja markkinamyyjän tuloksen. Miinukselle taitaa tämä reissu mennä, mutta ilolla etiäppäi, sillä kyllä se jossain kohtaa harmaakin kivi murtuu, kun siihen otsaansa hakkaa :)

https://www.facebook.com/TurunKauppatorinJoulutori/?fref=ts

Valaisimien korjaaminen ja rakentaminen.

Kuinka vaikeaa on löytää tiettyjä valaisimen runkoja? Todella vaikeaa. Ei tarvitsisi olla edes kunnossa sillä puran ja kokoan uusiksi valaisimiksi. Tietoa ja taitoa on, mutta osia puuttuu. Eikä se jää kiinni siitä etteikö sähköpuolen paperit olis kunnossa. Tosin lampun sähköissä tai sähköistämisessä ei ole mitään kovin hankalaa. Kaksi karvaa lampun kantaan ja maadoitus niin siinä se on. Muut asiat ovat niitä hankalia.

Yksi ensimmäisistä korjaamistani kattovalaisimista oli oikea murheenkryyni. Komea 30-luvun kattokruunu kuudella S:n muotoisella kaarella ja viittä erilaista kristalliprismaa, joista osa oli laatikon pohjalla kun aloitin homman. Jouduin itse asiassa irrottamaan kaikki sillä koko lamppu piti laittaa alkutekijöihinsä. Vanhat johdot oli uusittava, koska kuparijohto vasten messinkiä ei ole ihan hyvä asia. Purkaminen oli ensikertalaiselle oma hommansa, joka nykyään sujuu aika kivuttomasti. Suurin ongelma tuli sitten S:n muotoisten haarojen kanssa. Johdot eivät tulleet ulos vetämällä. Siinä sitten pyörittelin valaisimen haaroja ja poltin puoli askia tupakkaa. Luovutin sitten viiden tuskaisen työtunnin jälkeen. Toki purkamiseen meni se pari tuntia.

Seuraavana päivänä sain ahaa elämyksen ja kävin ostamassa pienen tilan putkileikkurin. Päätin kokeilla katkaisemalla S:n puoliksi jos saisin näin johdot pois. Homma onnistui helposti. Haaran sitten kokosin takaisin tekemällä kierteet haaran puolikkaisiin ja päälle laitoin putken pätkän johon tein myös kierteet. Toki jotkut sanovat että “tuhosin” antiikkivalaisimen mutta sähköturvallisuus ajaa ohitte ja kovaa, sillä siinä tehdyt oikaisut vievät linnaan.

Johtohässäkän jälkeen aloitin valaisimen kokoamis urakan. Jos nyt oikein muistan meni kohtuu jouhevasti. Yleensä jos jotain jää mieleen, niin ne hankaluudet, ei se että jokin menee jouhevasti. Prismatkin menivät aika kivasti järjestykseen. Osasta toki oli kiinnityskoukku rikki ja korvasin sen kullan värisellä rautalangalla. Liitoksia ei edes näkynyt ja olin hyvin ylpeä itsestäni, kun lamput syttyivät ja valaisin oli valmis. Työtunteja toki meni aika paljon.

Harjoitustöinä rakentelin muutaman kristallikruunun ja barokkivalaisimen. Ajatus oli, että ihan työnä tekisin, kun noita valaisimen osia tuli ostettua Sariolan lampputehtaan lopetushuutokaupasta. Sitten aloin laskemaan kuinka kannattavaa on korjaaminen. Otetaan esimerkiksi barokkivalaisin kahdeksalla haaralla. Purkuun menee tunti tai kaksi, jokaisen haaran uudestaan johdotus vie puolesta tunnista tuntiin ja haaroja on kahdeksan. Kokoaminen vie tunnin tai pikkaisen päälle. Eli 6 tuntia siis menee vähintään ja tälle sitten alvillinen hinta. Yrittäjän työtunnin arvo pitäisi olla 50€ paikkeilla varsinkin, kun puhutaan työstä,  jossa tarvitaan ammattipätevyys. Vaikka laskisi 25€ mukaan, niin hintaa tulee enemmän kuin ihmisillä on halua maksaa. Totesin silloin, että myyn varaosia, en työtä. Enkä korjaa mitään, kun sen kannattavuus on vähän niin ja näin.

Tämä siis joitakin vuosia sitten.

Nykyään olen aloittanut valaisimien rakentelun uudestaan sillä tuli idea rakentaa uusia valaisimia valmiiden runkojen päälle. Hyvin lähti liikkeelle ja kiinnostusta oli, mutta nyt ovat rungot loppu, joiden ympärille rakentaa. Eilen kiersi kahdeksan kirppistä läpi. Ekotorilta tuli “ystävällinen” ilmaisu kun kyselin raatojen perään. Eivät myy viallisia tai testaamattomia sähkölaitteita. Menee siis hyvä runkoja roskiin. Ei auttanut se, että olen sähköasentaja. Ei auttanut se, että olen yritys, jolloin kuluttajansuoja ei ole este. Olen ennenkin haukkunut Ekotoria ja voin kertoa, että koko lafka saisi mennä konkurssiin. Punaisen ristin Kontissa sentään tajuttiin asia ja otettiin yhteystiedot ylös ja lupaus, että laittavat sivuun raatoja ja ostan sitten laatikoittain. Käyn jossain vaiheessa kyselemässä ihan sen takia, että osoitan olevani tosissani ja olen valmis maksamaan rungoista.

Toki Facebook on ilmoiteltu ja sieltä pari runkoa onkin jo tullut. Tori…. v***n tori-ilmoitukset ja niihin vastaajat. Ilmoitukseen kirjoitan selkeästi “En hae kaukaa. Turku-Lieto väliltä”. S-postiin tupsahtaa viesti: “Tervetuloa Ouluun…..”

Eli hyvä lukijani, jos teillä on valaisimia joista saan rakenneltua uutta, niin lähetäppä viestiä ostojamyynti.tarvasjoki@gmail.com

Kunnon ei tarvitse olla hyvä, homeisetkin käy. vaikka harvemmin valaisimen runko homeeseen menee. Eli etsinnässä olevat kattovalaisimen rungot ovat:

-Ketjun varassa roikkuva monihaarainen 80-luku ja nuorempi. Nämä otan lahjoituksina vastaan sillä ketju ja kiinnikkeet ovat käyttökelposia osia.

-Ketjun tai metalli putken varassa roikkuva valaisin jossa on puolikkaan pallon muotoinen metallirunko. Yleensä 6-8 lasinpuolikasta metallirungon välissä. Lasit voivat olla kaikki rikki, sillä niitä ei tarvita. Olen valmis maksamaan 5-15€ riippuen käytettävyydestä, ei kunnosta. Eli, jos on täysin ruosteessa, mutta suoraviivainen, niin 15€ on kauppa summa. Jos on ala-osassa muotoja ja lamppu on hyväkuntoinen, niin kauppasumma on 5€

-Johdon varassa roikkuva kangasvarjostin iso puolipyöreä. Otan vastaan lahjoituksena.

-Kangasvajostimen kupuja myös otan vastaan lahjoituksena tyyliin mitä homeisenpi sen parempi.

Rakennan siis piikkilankalamppuja ja niiden rungot on tällä hetkellä loppu. Piikkilankaa on kolmisen sataa metriä :)

Kiitos ei "jättikalusteille" ja epäterve kilpailuetu.

Tämän blogin alku on kirjoitettu aiemmin niin sanotusti “varastoon” ja nyt ajattelin julkaista sen, sillä viime viikolla tuli vastaan aiheeseen liittyvä Turun Sanomien juttu.

“Kiitos ei” jättikalusteille:

Otsikon “‘Kiitos ei’ jättikalusteille” oli otsikkona Päivän teemassa (Turun Sanomat keskiviikkona 5.8.15) Kannattaa lukea, jos on mahdollista. Kirjastosta ainakin löytynee.

Lyhennettynä: hyväntekeväisyyskirpputoreille tarjotaan liikaa esineitä, joita ei vain saa myytyä. Eli näitä kirjahyllyjä sekä kirjoituspöytiä, joille ei nykyään ole vain käyttöä. Kirjat ovat myös eräänlainen riesa. Suuria määriä tietosanakirjoja tarjotaan eteenpäin ja niiden tarpeellisuuden ohi on esim. google ajanut. Tietotekniikka siis on tehnyt monet tutut huonekalut tarpeettomiksi. Kaatopaikallehan nämä siis joutuvat. Toivottavasti nyt sentään energiajätteeksi.

“Kiitos ei” siis on vastaus usein kun tarjolla on näitä esineitä, mikäli SPR:n Konttiin soitetaan.

Kuolinpesätkin, joita näille hyväntekeväisyys kirpputoreille tarjotaan, joutuvat odottamaan kuukausia, että haku onnistuu. Miksei sitten yksityisyrittäjään oteta yhteyttä? Hänhän tekee käytännössä samaa kierrätystyötä.

Tietenkin on hienoa ja mahtavaa tehdä hyväntekeväisyyttä ja päästä ylimääräisestä tavarasta eroon. Tupla hyvä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Mitä hyvää siitä seuraa, jos lahjoittaakin yksityisyrittäjälle eli osto- ja myyntiliikettä pyörittävälle taholle? No vaikkapa ihan esinevalikoiman kierto ja variaatiot ovat aika erilaiset. Romukauppias nappaa aina ruosteisenkin romun ja myy sen kun hyväntekeväisyyskirpputorit heittävät ne keräyslavalle. Esimerkiksi ruosteinen Petro-max on minulle myyntituote, mutta Kontille jäte. Samoin on umpiruostunut työkalu, hunajakennolinko, pappatunturin-osat, lampun-osat, vanhat sanomalehdet, vanhojen täyspuisten huonekalujen palaset jne. Nämä minä kerään pölyisiltä vinteiltä, ladoista, päärakennuksesta sekä toki puuliiteristä (ihme aarre-aitta tuo polttopuupino). Hyväntekeväisyyskirpputorit ovat keskittyneet enemmän käyttötavaraan ja tuo erikoisempi ja silmää vaativampi antiikki sekä vanhat esineet menee roskiin.

Jos minut asetattaisiin samalle viivalle ja saisin lahjoituksia samoin kuin hyväntekeväisyyskirpputorit, olisi leipä pöydällä helpommalla. Sillä usein se on hyvin tiukassa ja muutakin työtä on tehtävä, jotta ei ihan nälkään kuole. “Tue suomalaista työtä.” lause on varmaan monelle tuttu. Työstä saatavan ansion lisäksi lahjoittajat saisivat takuun, että markkinoilla ja toreilla olisi myyjiä. Ainahan sitä tällä alalla kuulee, että toreilla kaivataan monipuolisia myyjiä. Itse en enää jaksa niin paljoa viettää rompetoreilla, kirppiksillä ja toreilla aikaa, kun se on hiukan tuota “tavaroiden ulkoiluttamista”. Ikävä kyllä tämä kesä, joka oli nyt hyvin kehno ulkoilmatapahtumille, vie monelta entiseltä myyjältä puhdin pois kun kauppaa ei ole voinut tehdä millään. Tyhjiä toreja kukaan ei halua.

Oliko se muuten viime viikolla kun myin hunajakennolingon? Sillä erotellaan noista hunajakennoista hunaja. Myin aloittelevalle hunajantuottajalle. Lahjoituksena tuo tuli kuolinpesästä aikoinaan ja oli muuten tosi pitkään varastossa keräämässä pölyä. Eli tämä lahjoitus päätyi lopulta uuden sukupolven torikauppiaan ensimmäisen pesän hunajasadon korjuutyökaluksi. Monet muut olisivat todenneet, että metallinkeräykseen, kun kukaan ei enää tommosta tarvii. Tämä romukauppias on sitkeä ja uskoo, että se tarvitsija löytyy lopulta.

Epäterve kilpailuetu:

Muistaakseni viime viikolla tuli luettua Turun sanomista, että kierrätyskeskuksilla on työvoimapula kun tukirahat on lopetettu. Tämä “epäterve kilpailuetu”, josta ovat nauttineet tähän päivään asti on sitten lyöty jäihin talousleikkauksien takia. Tämmöiset pienyrittäjät niin kuin minä, joka ei pysty tietenkään kilpailemaan isoja vastaan, hiukan hymyilee. Iso joutuu ongelmiin, kun rahahanat suljetaan.

Ekotorien toiminta on mielestäni hyvin kieroutunutta. Myyntihinnat ovat poskettomat verrattuna yleiseen hintatasoon käytetyn tavaran markkinoilla. Tukirahoja on ilmeisesti nautittu varsin makeasti sillä aina käydessäni isoimmassa Ekotorissa Turussa tupakkipaikalla on ollut täys miehitys. Ekotorit saavat ison tukipotin, työllistämistuen ja ilmeisesti kasan muita tukia, joista en tiedä…. mutta eivät enää niin helposti kuin ennen. Kilpailu siis tasapuolistuu.

Kontti… ihan toinen toimintatapa. Hintataso on hyvinkin kilpailukykyinen sillä käyn itse ostamassa sieltä myyntiin silloin tällöin. Toiminta ainakin ulospäin näyttää siltä kuin kuuluukin eli lasketaan kuinka monta kuutiota menee päivässä läpi eikä haeta sitä maxi hintaa jokaisesta esineestä niin kuin ekotorilla. Palvelu Kontissa on samanlaista kuin missä tahansa vähittäismyymälässä tai jopa parempaa. Kilpailuetu Kontilla on minuun nähden aivan hirmuinen. Mutta se on iso ja hyvin toimiva ilman selkeää epätervettä kilpailuetua. Ja SPR:hän vain maksimissaan 10% avustusrahoista menee hallintokuluihin.

UFF:lla oli viime viikolla “kolikkoviikot” jonka sitten missasin ikävä kyllä. UFF on paikka josta ostan vaatteeni käytännössä aina. Laatu tosi hyvä (bloggaavat kaiken hiukankin huonon pois), lajittelu erinomainen, hinnoittelu normaali aikaan normi kirppishintaa ylempi mutta selkeämpi hyllytys helpottaa löytämistä, “kolikkoviikot”..... aika hiton halpaa ja helppoa. UFF siis toimii niin kuin kuuluukin kierrätyksen maailmassa. En huomaa mitään sellaista mikä aiheuttaisi minulle semmoista “epäterve kilpailuetu” oloa.

Toivon kuitenkin, että mahdolliset asiakkaat huomaavat pienyrittäjätkin, sillä meille tavaroiden lahjoitukset olisivat iso apu, jotta toiminta kehittyisi eteenpäin. Varsinkin nyt kun viime kuu oli hyvin heikko ja kuluvakin kuu on ollut hyvin mollivoittoinen. Yleensä tässä kohtaa vuotta kauppa piristyy ja alkaa “talvikausi” myynti. Nyt ei. Ei kauppaa missään sektorilla samassa suhteessa kuin totutusti. Suurin syy ilmeisesti on tuo hallituksen leikkaukset ja suuri mediahuuto vaikeista ajoista. “Itseään toteuttava ennuste”. Toki tuo pop-up viikko, jonka vietin, toi näkyvyyttä meille ja uutta kauppaa ja varsinkin loi uuden tukijalan. Toiminta siis nykyään perustuu tai siis tulee perustumaan Tarvasjoen myymälästä, viikkokirppiksistä, huutonetistä, torit.fi:stä ja markkinoista. Uutena lisätään pop-upin takia oma nettikauppa. Sanonta “useampi tukijalka pitää pöydän pystyssä” tarkoittaa tässä kohtaa sitä, että myyntiä on monella eri rintamalla ja jos joku ei vedä, toinen paikkaa tilanteen.

Pop-up ja mitä siitä seuraa...

Siitä on nyt muutama päivä kun viimeiset tavarat Pop Upista oli pakattuna autoon ja kuljetettu varastolle Tarvasjoelle. Auto muuten meinas hajota matkalle sillä sähköissä on jotain häikkää. Akkuvalon palaminen kojelaudassa on aina yhtä hauskaa ja mieltä rauhoittavaa kun tarvitsee autoa tavaroiden kuljettamiseen tiukan aikataulun puitteissa.

Keskiviikkona purettiin tavarat autosta ulos ja siinä ohimennen tuli pari autollista asiakkaita käymään. Pikkukaupat tuli siinä tehtyä senkistä ja kyseltiin enkös minä järjestänyt joskus rompetoreja Tarvasjoella. Kyllä järjestin. Nyt mietinkin, että kerkeiskös tähän syksyyn semmoisen kasata vähän niin kuin ohimennen. On kylläkin sen verran projekteja kesken tai aluillaan, että täytyy ihmetellä, että millä ajalla ehdin nukkua. Nyt tuli joku kolme neljä viikkoa ilman vapaapäivää vedettyä. Torstain nukuin kahteen heräillen väliin eri puheluihin. Mulla on kännyssä aina ääni päällä, sillä voi tulla joku tärkeä puhelu lähipiiriltä. Toki on nuo asiakaspuhelutkin, mutta niihin sitten soittelen perään kun oon hereillä kunnolla. Ei sinänsä olisi ensimmäinen kerta kun kaupat sovittaisiin minun ollessa puolinukuksissa… ja puhelun jälkeen sitten vasta miettii mitä tuli tehtyä :P

Nettikauppa on osittain valmiina mutta hiukan menee vielä ennen kuin aloitan markkinoimaan. Haluan, että kaikki osa-alueet ovat valmiina. Sitten on asiakkaiden vuoro ilmoitella, että tämä ja tämä kohta ei ole kunnossa. Aina täytyy vähän fiksata kun koskaan ei ole täydellinen.

Nettitilauksia on tullut ihan kivasti pop-upin takia ja enemmänkin saa tulla, jotta homma lähtis hyvin käyntiin nettikaupan osalta. Huutonet-kaupankäynti on jo tuttua ja pikkaisen semmoinen olo, että on jäämässä sivuraiteille nettikaupankäynnissä elleivät aloita palvelun merkittävän kehittämisen. Mobiiliversio ja apsi ovat ainakin hyvin heikkoja näin myyvän osapuolen mielestä eikä se nyt ole ostajallekaan hyvä asia. Tilastot ovat huutonetissä todella surkeat (olen rutissut asiasta moneen kertaan asiakaspalveluun). Seuraan runsaasti eri tilastoja, sillä tilastot kertovat onnistumisesta ja siitä mitä pitää tehdä.

Katsotaan myöhemmin kerkeenkö tai saanko uutta pop-up mahdollisuutta. Koetin saada jo tälle viikonlopulle, mutta tuli vastaus, että uudet ovat etusijalla. Toki ymmärrän ettei sitä joka viikko saa olla pop-up liikettä laittamassa kun tarkoitus on ilmeisesti vaihtelu ja monipuolisuus. No saa nähdä miten käy. Jonkinlaisen pop-upin ehkä kehittelen joulumyyntisesonkiin varsinkin kun hirmuinen määrä ideoita on keksitty tässä viime viikkoina ja moni jäi ensimmäisellä pop-upilla käyttämättä, sillä aika ei riittänyt. Pop-up hittimme Jellonamallisto saa lisätuotteita aika pian sillä uusia materiaaleja on tarkoitus kokeilla ensi viikonloppuna kun ei ole mitään muutakaan tekemistä :D

Pop-up viides päivä.

Kannattaa lukaista perjantain 11.syyskuuta Auranmaan viikkolehti sillä romukauppiasta haastateltiin pari päivää sitten :)

http://www.avl.fi/2015/09/tarvasjoen-romukauppias-tuunaili-pop-up-kaupan-turkuun/

Tämä taitaa olla sitä yrittäjän hulluutta kun ollaan tässä viikon verran puheltu että oma kivijalkaliike olisi kiva. Turun keskustassa sillä minulla on jo yksi Tarvasjoella. Tällä kävijämäärällä tietenkään ei hirmuisen suuria voi haaveilla mutta tämä suunnittelu ja ideointi on tärkein ominaisuus yrittäjässä. Aina on kehitteillä yksi idea, yksi idea on rakenteilla, yksi on operatiivisessa vaiheessa ja tottakai on niitä ideoita jotka on laitettu sivuun toimimattomana tai osastoon jos osat loksahtavat paikalleen otetaan idea harkintaan tai käyttöön uudestaan. Tottakai yrittämiseen kuuluu epäonnistumiset mutta ne epäonnistumiset ovat askel onnistumista kohden.

Ehkä ajatuksista kehittyy jotain tai sitten ei mutta aika näyttää sillä nettikauppaa nyt kehitellään tässä vaiheessa. Osto- ja myyntiliikkeen osalta minulla on vankka kokemus Huutonetin kautta käydystä kaupankäynnistä eli ilmoitukset, kuvat, s.postit, pakkaukset ja lähetykset ovat jo varsin tuttua työtä.

Taisin aiemmassa blogissa mainita, että meillä oli ongelmia “sateenkaarikankaan” hankinnassa. Tuli eilen viestiä tavarantoimittajalta että on kankaanpaloista mahdollista saada lähetys. Olisi vain tarvittu lähetys jo viimeistään viime viikon lopulla. Eli hiukan turha lähetellä enää. Tämähän on sitä yrittäjän ja romukauppiaan arkea. Aikataulut tulee ja menee eikä aina onnistu niin kuin Strömsöössä :)

Onneksi oli tuo Kaarinan Jättirätti sillä juuri äsken tuli myytyä Jellonakassi (sateenkaarikangas).

Tuo profiilikuvana oleva rukin pyörävalaisin on muuten sellainen esine että pystyn helposti ärsyttämään emäntää. Laitan vain värit vaihtumaan nopeaan tahtiin niin johan joku alkaa pikkaisen hermostumaan ;)

Rukin pyörästä on muuten kaiken kaikkiaan kolme erilaista variaatiota valaisimia. Seinävalaisin, kattovalaisin ja lediketjulle kehikko seinälle. Lediketju on patterikäyttöinen eli voi laittaa melkein mille seinälle vain. Lisääkin on innovaatioita, mutta kaikkea ei ehditty tekemään ja osan rakentamiseen ei ihan ollut kaikkia tarvittavia osia. Ehkä tulevaisuudessa. Kävihän yhden jalkalampun kanssa niin, että käytin aikaa 4-5 tuntia enkä saanut valmista kun yksi pieni osa oli mahdoton valmistaa tai varastossa ei ollut sopivaa. Jäi siis pölynimuri jalkalamppu verstaaseen keskeneräisenä. Tämä oli raskas päätös, sillä aikaa meni sitten runsaasti kankkulan kaivoon.

Pop Up-kauppa on auki vielä kolme päivää eli sunnuntaina pistetään ovet kiinni. Nyt on hyvä hetki tukea yrittäjyyttä ja suomalaista käsityötä pistäytymällä kauppaan ja ostamalla jotain. Hintahaarukka on 1€-525€, joten kaikille kukkaroille löytyy varmasti jotain kivaa. Tervetuloa!

Pop-up kolmas päivä.

Eilen päivällä olin paikassa missä en pystynyt vastaamaan puhelimeen, joten pidin kännykän hiljaisella jotten häiritsisi muita. Tauolla sitten vilkaisin kännykästä puhelut ja viestit. Ensimmäisenä luin viestin ja huudahdin “jes” ääneen. Muut paikalla olijat kysyivät tuliko kauppa? Vastasin ettei tullut vaan viesti Auranmaan viikkolehdeltä. Viestissä pyydettiin ottamaan yhteyttä pikaisesti sopiakseni haastatteluajan. Soitinkin heti sillä haastattelupyyntöön en vastaa kieltävästi ikinä. Sovittiin kello neljään haastattelu.

Ilmoitin kouluttajalle, että nyt tuli kiireellinen lähtö haastatteluun. Sain iloiset kannustukset muilta kurssilaisilta ja hiukan oli ajelu normaalia vauhdikkaampaa, koska olin ehkä liikaakin innoissani. Kävin ensin ulkoiluttamassa emännän koirat. En tehnyt pitkää lenkkiä, mutta onneksi koirilla on viime viikko on ollut jatkuvaa ulkoilua Tarvasjoella. Eli eipä niillä nyt ollut edes suurempia menohaluja vaan olivat selkeästi normaalia rauhallisempia. Viikko maalla väsyttää vanhempia koiria ja palautuminen kestää muutaman päivän.

Liikkeeseen saapuessa Turun sarjakuvakerhon tuttuja ol useampi katsomassa mitä meillä on menoillaan ja siinä sitten juteltiin niitä näitä kahvin ja teen lomassa. Asiakkaitakin kävi muutama sentään. Kellon tullessa neljä saapuikin haastattelija. Kovasti sain kehuja liikkeen valikoimasta ja istuttiin sitten pöydän ääreen. Pöytä on minun itse tekemäni latolaudasta ja tuolit 1800-luvulta. Valaisin on moniulotteinen historialtaan, sillä runko on rintamapuhdetyö, valaisimen osat lampputehtaan lopetushuutokaupasta ja piikkilankakupu on omin käsin tehty. Nämä piikkilankalamput ainakin ovat herättäneet hyvää kiinnostusta. Myyty ei ole vielä yhtäkään, mutta hiukan on ollut katuvaa kiroomista kun on ostanut lampun kalliimmalla kuin millä itse myyn käsityölampetit. Eli ei ainakaan ole hinnalla pilattuja ja takuuvarmasti uniikkeja.

En osaa sanoa kuinka hyvin haastattelu meni sillä minua jännitti aika lailla ja muutamat kysymykset olivat hirmu vaikeita omalla tavallaan. Ehkä, jos olisi useammin haastateltu osaisi varautua kysymyksiin ja vastata rennommin. Jutun pitäisi ehtiä perjantain lehteen, joka olisi minulle hirmu tärkeää, sillä tämä on parasta mainosta.

Ehdin jopa haastattelun jälkeen kasaamaan hyllyt ja asettelemaan hieman ilmavammin pöydillä olevat esineet. Pöydät näkyvät nyt paremmin sillä nekin olisi tarkoitus myydä. Onhan niihin sentään panostettu varsin paljon.

Pöytien kannet on tehty latolaudasta ja jalat ovat suurelta osin kierrätetty erilaisista pöydistä tai jopa säkkikangaspuiden jalustasta. Latolaudat ovat muuten saatu hyvässä nipussa, naulattomana ja kotiin tuotuna.Tein vaihtokaupan lapsuuden ystäväni kanssa. Hän sai mun(!) vanhan mopon ja minä nipun lautaa. PV-50 on siis nykyään rekisterissä ja kunnostettu uuteen (toivottavasti pitkään) elämään. Kahdessa pöydässä on lasikansi, sillä minulla oli muutama varastossa. Helpottaa pöydän pitämistä puhtaana tuo lasi. Kolmannessakin pöydässä oli, mutta siskon mies p******e sen rikkoi. Hioin kaikkien pöytien kannet hyvin kevyesti, jotta latolauta olisi mahdollisimman autenttisessa kunnossa. Päät petsattiin niistä, joissa sahattu pää oli häiritsevä. Pyöreät ja ovaalipöytä jätettiin petsaamatta, sillä näyttivät sen verran hyviltä ilman petsausta. Eli pyrittiin pysymään viimeistelyssä maltillisena eikä lähdetty ylituunaamaan.

Pukkisängyn jalat uusio käytössä. Tätä pöytää kehtaa käyttää vaikka kirppispöytänä kun lähtee itse myymään toreille ja turuille. Itsellä on ollut vastaava kokonaisuus käytössä vuosia.

Tämän pöydän jalkana on kansakouluaikanen karttajalusta.

Tämän pöydän pöytälevy oli jäänyt matkan varrelle joten tehtiin uusvanha pöytälevy.

Tarkkaa tietoa ei ole minkä jalusta tässä pöydässä on mutta oli todella mukavan kokoinen ja tukeva.

Tämän pöydän jalka on vanhan säkkikangaspuiden runko.

Tulkaapa katsomaan mitä romukauppias on tehnyt. Eikä minua haittaa jos tilaus töitäkin saisin. Tulkaa vaikka kaffelle tai teelle. Keksejäkin on :) Liike on auki vielä sununtaihin. Nyt viikolla ajalla 12-19 ja la-su 12-17.30. Ja paikkanahan siis Turun Forumissa liiketila Ricoa vastapäätä.