Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuorkauppakamari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuorkauppakamari. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Operaatio "Valaisin".

Operaation päämäärä:

-Kuvata valaisimen osat ja luetteloida ne.
-Tehdä Huuto.nettiin ilmoitukset jokaisesta luetteloidusta esineestä.

Operaation aikataulu:

-Suunniteltu aloitus päivä 15.12.2015, tai vaihtoehtoisesti vuoden alusta 2016. Aikataulua siirretään vain jos on muuta kiireellistä toimenpidettä.
-Operaatiota jatketaan kunnes merkittävä osa valaisimen-osista on ilmoitettu netissä.
-Oletettu kesto 2-6 viikkoa, ellei muuta työtä ilmene.

Operaation tavoite ja tarkoitus:

-Saada nettimyyntiin yli 200 eri artikkelia valaisimen osia (koska samoja artikkeleita saattaa olla enemmän. Kappalemäärä saattaa olla useissa sadoissa jopa useissa tuhansissa).
-Saada käsitys varaston oikeasta laajuudesta ja sisällöstä.
-Saada myytyä mahdollisimman monta eri osaa mahdollisimman hyvään hintaan.

Operaation päätös::

- Valaisimien osien hankkiminen normaaliin tapaan jatkuu..
- Mahdollisesti aloitetaan operaatio “lasikupu” joka koskee valaisimien lasikupuja. Operaatio “lasikupu” noudattaa samaa kaavaa kuin operaatio “valaisin”.
-Operaatio “valaisinta” jatketaan. Operaatio “valaisimien osaluettelon täydennys” eli operaatio “v.o.t”.

Tämä ilmoitusten teko on ollut mielessä pitkään (useita vuosia) ja nyt se sitten alkaa.

Myyntiartikkelina on kyllä hyvä, sillä tämäntyyppiset osat eivät ole ihan joka myyjän erikoisalaa. Selvästi myös minulta käydään pidemmänkin matkan päästä hakemassa osia. Minulla kun niitä on ihan hyvä varasto. Itsekin kyllä rakentelen lamppuja ja ne osat joita eniten tarvitsen ovat tietenkin aikoja sitten jo loppuneet. Messinki osia on ilmeisesti sen verran että eri ilmoituksia tulee huutonettiin tehtyä kerralla isompi määrä. Toki ilmoitusten lopullinen luku selviää työn edistyessä. Myöskin on näitä erilaisia liittimiä, kytkimiä, ruuveja, muttereita, kierreputkia yms. osia jonkin verran.

Lasikupuja joskus laskettiin olevan yli 200 kpl ja siitä on muutama vuosi, kun tämä laskenta tehtiin. Todellinen luku on tällä hetkellä arvailujen varassa. Kangasvarjostimet, varsinkin nuo pienet, ovat tällä hetkellä sellainen ristiriitainen ongelma. Varastossa on kai vain kahdesta kolmeen laatikollista (mittayksikkö jonka mittana on banaanilaatikko). Viitisen vuotta sitten tilanne taisi olla lähempänä kymmentä laatikollista. Eikä se kysynnästä ole kiinni ettenkö näitä kangasvarjostimia lisää hankkisi. Viime aikoina vain ei ole tullut vastaan sopivia oikeita vanhoja varjostimia oikealla hankintahinnalla. Lasikupujenkin kohdalla on hieman ollut sama ongelma. Näille on kysyntää, mutta hankinta on hieman hankalaa, sillä yksittäisen varjostimen tai kuvun hankintahintaan lisätään noutaminen tai toimituskulut. Ne syövät tarvitsemani katteen kokonaisuudessaan. Kirppiksiltä löytyy silloin tällöin oikea hintaisia kupuja tai varjostimia. Tosin nykyään selvästi heikommin entiseen verrattuna. Hirveän iso rahasampo yksittäin varjostin ei ole, mutta määrä luo tässä kohtaa sen syyn, miksi ne ovat kannattavaa osto- ja myyntitoimintaa.

Valaisimien raatoja minulla on X määrä eri paikoissa varastoa. Oikeasti ei ole mitään kunnollista käsitystä paljonko niitä on, eikä edes oikeaa käsitystä siitä mitä niillä kaikilla voi edes tehdä. Osa on oikeasti siinä kunnossa, ettei kannata muuta kuin paloitella ja hyödyntää eri nippelit ja nappelit. Toki siellä on myös joukossa pienellä korjauksella kuntoon saatavia.

Eikä se homma tietenkään siihen lopu, että laitan ilmoitukset huutonettiin. Tiedän, että tulee kyselyjä tyyliin olisiko minulla sitä ja tätä. Yritän sitten “hyvin organisoidusta varastosta sitä sitten metsästää”. Eli mahdollinen tarvittava osa saattaa sijaita tuolla jossain käden osoittamassa suunnassa.

Ja mitä tulee siihen kysymykseen, joka minulta esitetään joskus; kyllä, kyllä ostan ja otan vastaan valaisimen osia hyvin mielelläni. Hinta ja missä tavarat sijaitsevat ratkaisee sen kannattaako asiasta keskustella pidempään.

perjantai 11. syyskuuta 2015

Pop-up viides päivä.

Kannattaa lukaista perjantain 11.syyskuuta Auranmaan viikkolehti sillä romukauppiasta haastateltiin pari päivää sitten :)



Tämä taitaa olla sitä yrittäjän hulluutta kun ollaan tässä viikon verran puheltu että oma kivijalkaliike olisi kiva. Turun keskustassa sillä minulla on jo yksi Tarvasjoella. Tällä kävijämäärällä tietenkään ei hirmuisen suuria voi haaveilla mutta tämä suunnittelu ja ideointi on tärkein ominaisuus yrittäjässä. Aina on kehitteillä yksi idea, yksi idea on rakenteilla, yksi on operatiivisessa vaiheessa ja tottakai on niitä ideoita jotka on laitettu sivuun toimimattomana tai osastoon jos osat loksahtavat paikalleen otetaan idea harkintaan tai käyttöön uudestaan. Tottakai yrittämiseen kuuluu epäonnistumiset mutta ne epäonnistumiset ovat askel onnistumista kohden.


Ehkä ajatuksista kehittyy jotain tai sitten ei mutta aika näyttää sillä nettikauppaa nyt kehitellään tässä vaiheessa. Osto- ja myyntiliikkeen osalta minulla on vankka kokemus Huutonetin kautta käydystä kaupankäynnistä eli ilmoitukset, kuvat, s.postit, pakkaukset ja lähetykset ovat jo varsin tuttua työtä.


Taisin aiemmassa blogissa mainita, että meillä oli ongelmia “sateenkaarikankaan” hankinnassa. Tuli eilen viestiä tavarantoimittajalta että on kankaanpaloista mahdollista saada lähetys. Olisi vain tarvittu lähetys jo viimeistään viime viikon lopulla. Eli hiukan turha lähetellä enää. Tämähän on sitä yrittäjän ja romukauppiaan arkea. Aikataulut tulee ja menee eikä aina onnistu niin kuin Strömsöössä :)




Onneksi oli tuo Kaarinan Jättirätti sillä juuri äsken tuli myytyä Jellonakassi (sateenkaarikangas).


Tuo profiilikuvana oleva rukin pyörävalaisin on muuten sellainen esine että pystyn helposti ärsyttämään emäntää. Laitan vain värit vaihtumaan nopeaan tahtiin niin johan joku alkaa pikkaisen hermostumaan ;)


Rukin pyörästä on muuten kaiken kaikkiaan kolme erilaista variaatiota valaisimia. Seinävalaisin, kattovalaisin ja lediketjulle kehikko seinälle. Lediketju on patterikäyttöinen eli voi laittaa melkein mille seinälle vain. Lisääkin on innovaatioita, mutta kaikkea ei ehditty tekemään ja osan rakentamiseen ei ihan ollut kaikkia tarvittavia osia. Ehkä tulevaisuudessa. Kävihän yhden jalkalampun kanssa niin, että käytin aikaa 4-5 tuntia enkä saanut valmista kun yksi pieni osa oli mahdoton valmistaa tai varastossa ei ollut sopivaa. Jäi siis pölynimuri jalkalamppu verstaaseen keskeneräisenä. Tämä oli raskas päätös, sillä aikaa meni sitten runsaasti kankkulan kaivoon.





Pop Up-kauppa on auki vielä kolme päivää eli sunnuntaina pistetään ovet kiinni. Nyt on hyvä hetki tukea yrittäjyyttä ja suomalaista käsityötä pistäytymällä kauppaan ja ostamalla jotain. Hintahaarukka on 1€-525€, joten kaikille kukkaroille löytyy varmasti jotain kivaa. Tervetuloa!

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Pop-up kolmas päivä.

Eilen päivällä olin paikassa missä en pystynyt vastaamaan puhelimeen, joten pidin kännykän hiljaisella jotten häiritsisi muita. Tauolla sitten vilkaisin kännykästä puhelut ja viestit. Ensimmäisenä luin viestin ja huudahdin “jes” ääneen. Muut paikalla olijat kysyivät tuliko kauppa? Vastasin ettei tullut vaan viesti Auranmaan viikkolehdeltä. Viestissä pyydettiin ottamaan yhteyttä pikaisesti sopiakseni haastatteluajan. Soitinkin heti sillä haastattelupyyntöön en vastaa kieltävästi ikinä. Sovittiin kello neljään haastattelu.

Ilmoitin kouluttajalle, että nyt tuli kiireellinen lähtö haastatteluun. Sain iloiset kannustukset muilta kurssilaisilta ja hiukan oli ajelu normaalia vauhdikkaampaa, koska olin ehkä liikaakin innoissani. Kävin ensin ulkoiluttamassa emännän koirat. En tehnyt pitkää lenkkiä, mutta onneksi koirilla on viime viikko on ollut jatkuvaa ulkoilua Tarvasjoella. Eli eipä niillä nyt ollut edes suurempia menohaluja vaan olivat selkeästi normaalia rauhallisempia. Viikko maalla väsyttää vanhempia koiria ja palautuminen kestää muutaman päivän.

Liikkeeseen saapuessa Turun sarjakuvakerhon tuttuja ol useampi katsomassa mitä meillä on menoillaan ja siinä sitten juteltiin niitä näitä kahvin ja teen lomassa. Asiakkaitakin kävi muutama sentään. Kellon tullessa neljä saapuikin haastattelija. Kovasti sain kehuja liikkeen valikoimasta ja istuttiin sitten pöydän ääreen. Pöytä on minun itse tekemäni latolaudasta ja tuolit 1800-luvulta. Valaisin on moniulotteinen historialtaan, sillä runko on rintamapuhdetyö, valaisimen osat lampputehtaan lopetushuutokaupasta ja piikkilankakupu on omin käsin tehty. Nämä piikkilankalamput ainakin ovat herättäneet hyvää kiinnostusta. Myyty ei ole vielä yhtäkään, mutta hiukan on ollut katuvaa kiroomista kun on ostanut lampun kalliimmalla kuin millä itse myyn käsityölampetit. Eli ei ainakaan ole hinnalla pilattuja ja takuuvarmasti uniikkeja.



En osaa sanoa kuinka hyvin haastattelu meni sillä minua jännitti aika lailla ja muutamat kysymykset olivat hirmu vaikeita omalla tavallaan. Ehkä, jos olisi useammin haastateltu osaisi varautua kysymyksiin ja vastata rennommin. Jutun pitäisi ehtiä perjantain lehteen, joka olisi minulle hirmu tärkeää, sillä tämä on parasta mainosta.

Ehdin jopa haastattelun jälkeen kasaamaan hyllyt ja asettelemaan hieman ilmavammin pöydillä olevat esineet. Pöydät näkyvät nyt paremmin sillä nekin olisi tarkoitus myydä. Onhan niihin sentään panostettu varsin paljon.

Pöytien kannet on tehty latolaudasta ja jalat ovat suurelta osin kierrätetty erilaisista pöydistä tai jopa säkkikangaspuiden jalustasta. Latolaudat ovat muuten saatu hyvässä nipussa, naulattomana ja kotiin tuotuna.Tein vaihtokaupan lapsuuden ystäväni kanssa. Hän sai mun(!) vanhan mopon ja minä nipun lautaa. PV-50 on siis nykyään rekisterissä ja kunnostettu uuteen (toivottavasti pitkään) elämään. Kahdessa pöydässä on lasikansi, sillä minulla oli muutama varastossa. Helpottaa pöydän pitämistä puhtaana tuo lasi. Kolmannessakin pöydässä oli, mutta siskon mies p******e sen rikkoi. Hioin kaikkien pöytien kannet hyvin kevyesti, jotta latolauta olisi mahdollisimman autenttisessa kunnossa. Päät petsattiin niistä, joissa sahattu pää oli häiritsevä. Pyöreät ja ovaalipöytä jätettiin petsaamatta, sillä näyttivät sen verran hyviltä ilman petsausta. Eli pyrittiin pysymään viimeistelyssä maltillisena eikä lähdetty ylituunaamaan.



Pukkisängyn jalat uusio käytössä. Tätä pöytää kehtaa käyttää vaikka kirppispöytänä kun lähtee itse myymään toreille ja turuille. Itsellä on ollut vastaava kokonaisuus käytössä vuosia.



Tämän pöydän jalkana on kansakouluaikanen karttajalusta.



Tämän pöydän pöytälevy oli jäänyt matkan varrelle joten tehtiin uusvanha pöytälevy.


Tarkkaa tietoa ei ole minkä jalusta tässä pöydässä on mutta oli todella mukavan kokoinen ja tukeva.


Tämän pöydän jalka on vanhan säkkikangaspuiden runko.




Tulkaapa katsomaan mitä romukauppias on tehnyt. Eikä minua haittaa jos tilaus töitäkin saisin. Tulkaa vaikka kaffelle tai teelle. Keksejäkin on :) Liike on auki vielä sununtaihin. Nyt viikolla ajalla 12-19 ja la-su 12-17.30. Ja paikkanahan siis Turun Forumissa liiketila Ricoa vastapäätä.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Pop-up

No nyt se sitten on -  oma pop-up liike avoinna.



Liiketila on kalustettu. Tavarat ovat esillä. Hinnoittelu on valmis. Asiakkaat vaan puuttuu eli se oleellinen :)

Markkinointi sitten päälle oikein urakalla.

Tokihan meillä on kaffetarjoilu. Tässä vaiheessa koetetaan saada kutsuttua paikalle henkilöitä, joiden blogeja seurataan enemmänkin. Ehkäpä keskiviikkona olisi sopivin hetki kutsuvieraspäivälle. Tokihan tässä sosiaalisen median voimaan tukeutuu voimakkaasti, mutta ei sitä voi yhden kortin varaan jättää markkinointia. Tietää vain sitä “käveleväkyltti” reissua enemmänkin.

“Kävelevänäkylttinä” saapastelin keväällä Kulttuurikirppiksen takia, homaa on tuttua. Täytyy vaan muistaa pitää aurinkolaseja päässä sillä se antaa semmoisen turvallisemman olon, kun ohikulkijat tuijottavat kyltin tekstiä. On muuten alkuun todella hämmentävää tuo tuijotus. Täytyy koko ajan muistuttaa itselleen, että eivät ohikulkijat minua tuijota vaan kyltin tekstiä. Siksi aurinkolasit ovat ehdottomat. Kuulin muuten viime viikolla eräältä henkilöltä, että hänen kaverinsa oli nähnyt minut kyltin kanssa. Sitä en tiedä pidetäänkö kyltin kantoa naurettavana vai hyvänä ideana. Näkyvä markkinointi on se millä haluan edetä enkä vain hissutella hiljaa nurkassa. Eihän sillä hiljaisella puhinalla saa asiakkaita oven saranoita kuluttamaan.

Varsinkin nyt kun pop-up kestää viikon, on kaikki mahdolliset neuvot tarpeen, että saa väkeä ovesta sisälle ja ostoksille.

Täytyy tietenkin ensimmäisenä toivoa, että saa omat pois. Onhan tähän laitettu semmoista rahaa mikä olisi kiva saada viikonloppuun mennessä takaisiin. Muija laittoi osan vuokrarahoista ja minä koko tämän kuun hankintabudjetin. On eräällä tapaa olo, että kaikki munat on yhdessä korissa, mutta sitä se yrittäminen on. On vain kaksi vaihtoehtoa: miettiä ikkunan kadunpuolelta, että olisi pitäny tai sitten olla lasin tällä puolen miettimässä miten tuon tyypin ikkunan takaa saa ostoksille. Eräällä tapaa raaka ajatus, että tuolla ulkona kävelee vain käveleviä kukkaroita, mutta näin se vaan on kun katselee maailmaa tiskin tältä puolen.

Jaa niin. Tämä on sitä toimintaa millä Suomi saadaan nousuun - rohkealla yrittämisellä. Toki epäonnistumisia tulee, mutta tekemättä mitään ei voi saavuttaa mitään. Joten kaikki tukemaan suomalaista yrittäjää haastavassa tilanteessa vaikka vain kiittämällä ja toki voi ostaakin jotta saa edes ruokaa pöytään.



Turun Sarjakuvakerhon julkaisuja... jos haluaa uusimman antologian ensipainoksen on kiire sillä on myyty lähes loppuun parissa viikossa :)



Kukkakauppa Piia Jaala:sta tuli oikein mukavia kasveja koristeeksi.
Kukkakauppa löytyy osoitteesta Linnankatu 9-11 Turku.





perjantai 4. syyskuuta 2015

Pop-up pöhinää.

Tänään pop-up sitten otti yhden ison askeleen eteenpäin. Saimme avaimet kouraan ja käytiin katsomassa tilat. Eikä ole ollenkaan valittamista sillä tiloissa on kunnon takahuone, jossa on pikkukeittiö ja ihan hyvä toiletti. Tämmöinen enemmän torikauppaan tottunut osaa arvostaa kunnollisia "huoltotiloja" sillä kupla on ollut tarpeeksi monta kertaa otsassa torilla istuessa. Eikä ole ollenkaan pahitteeksi mahdollisuus kahvinkeittoon tai ruuan tekoon kesken työvuoron.

Pikkuisen tässä tietenkin iskee kiire sillä kaikki huonekalut ovat kesken tai viimeistelemättä. Lamppuja on valmiina, mutta monta on aloittamatta. Ikkunanpokaliitutaulut ovat onneksi valmiina. Tuulikelloja pitäisi aloittaa tekemään, kissan kiipeilypuu on aloittamatta, kasseja ruvetaan leikkaamaan ja ompelemaan samalla kun kirjoitan blogia (laiskottelenko?). Tavarat pitäisi vielä sunnuntain aikana ehtiä kuljettamaan. Laskeskeltiin emännän kanssa Tarvasjoelle ajellessa kuinka monta tuntia tässä tulee vielä töitä tehtyä ennen kuin liike avataan. Tulos oli, että liian vähän niitä tunteja on verrattuna siihen kuinka paljon on työtä jäljellä. Eli kiire tässä tulee, kun maanantaina klo 12.00 avataan ovet asiakkaille ja siitä pidetään kiinni (piste)

Onneksi sitä on kohtuullisen tottunut kiireeseen ja siihen, että kaikki tulee valmiiksi ihan viime tipassa. Jokuhan voisi sanoa, että valmistelut olis voinu aloittaa aikaisemmin. No siitä on tasan viikko kun saatiin tietää, että päästään mukaan Pop-up Turku hankkeeseen.

Kannattaa sitten seurata facebook-sivua sillä latailen varmaan tänään kuvia iltaisella kun lopetetaan työt. Klo 23.00 taitaa olla se hetki kun ne kuvat latautuvat nettiin :)

https://www.facebook.com/PopUpArhael

tiistai 1. syyskuuta 2015

Pop up valmisteluja kädet veressä....

....ihan kirjaimellisesti.

Elikkäs tuossa viime viikon lopulla varmistui Pop-up Turku -liike meille. Kiire pikkasen iski, koska ensi maanantaina pitäisi olla ovet auki ja tarjoilut valmiina.

Ongelmat vain ovat mittavat. Markkinointia ei ole aloitettu. Tarkkaa paikkaa ei ole kerrottu eli mites markkinoida. Milloin saa avaimet on myös hiukan kesken. Sunnuntaina tai maanantaina luki sähköpostissa. Viime lauantaina aloitin kasaamaan tavaroita eli valmistamaan tuotteita mitä myydään. Onko kiire? Koettakaas arvata ;)

Meille tulee myyntiin noin 80-90% kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Penkkejä vanhoista rukeista, liitutauluja ikkunan pokista, pöytiä 80-luvun rungolla ja latolaudasta pöytälevy, laatikoita latolaudasta yms.

Ehdottomasti upein esine on se minkä takia on sormet verillä. Vanhan lampunrunkoon kiersin piikkilangasta varjostimen ja kas kummaa piikkilanka pistää.

Ps. Jos emäntä väittää, että lamppu on varattu, niin se ei ole totta. Haluu vaan itselle tuon komistuksen :)

Pps. Löytyy täältä facesivu https://www.facebook.com/PopUpArhael