Paskoja kauppoja.

Oli pakko tulla kirjoitustauolta sen takia, että kaupankäynnissä kävi kaksi varsin eriskummallista tapahtumaa. Kumpikin oli veemäisiä, mutta ihan eri syistä.

Ensimmäinen oli tämmöinen tapaus, jossa huutonetissä “pilahuutaja” teki pelleilytarjouksen kohteeseeni. Tarjous oli 240 000€. Huutokohteen reaaliarvo on muutamassa kympissä. Pila ei ehkä kuulosta kovin pahalta… mutta kun se on asia, joka tuottaa itselleni paljon vaivaa. Verottajaa ei välttämättä kiinnosta reaaliarvo, jos he jostain löytävät kaupan, jonka kokoluokka on edellä mainittua. Verottaja kun on tunnetusti tehnyt aika hulvattomia päätöksiä, joiden rwalistisuus ei ole mistään kotoisin. Tämä pilanpäiten tehty jekku voi tulla kalliiksi, jollei siihen reagoi vakavuudella. Aina on se mahdollisuus, että viiden vuoden päästä verottajalta tulee kirje: tiedossamme on, että olet tehnyt 240 000€ edestä kauppaa, josta ei ole maksettu veroja. Sen jälkeen “jekkutarjouksen” todistusvelvollisuus on minulla. Uskomattomalta kuulostaa, mutta tämä mahdollisuus on liian iso, jotta voisin kuitata “pilan” olankohautuksella.

Toinen kauppa oli sitten yksi urani hankalimmista, jonka hetki sitten lopetin tuloksettomana. Tässä kohtaa haluan täsmentää, että tarkoitukseni ei ole naureskella ostajan huonolle kirjoitustaidolle eikä kyseessä ole maahanmuuttaja vaan kielivirheet johtunevat jostain muusta syystä. Vuoropuhelu on alkuperäismuodossaan, jotta hahmottuu kokonaisvaltainen sekavuus, joka kauppaa varjosti. Olen käynyt onnistunutta kauppaa niin kuuromykän kuin henkilöiden kanssa, joilla ei ole ollut yhteistä kieltä kanssani. Kun kumpikin osapuoli pyrkii selkeään kommunikaatioon, niin mistä tahansa kielellisistä esteistä päästään yli. Puhelimessa vaikutti vielä ihan normaaliin kommunikointiin kykenevältä.

Mutta nyt itse kauppaan. Vuoropuhelu meni lyhennettynä tällä tavalla:

Ostaja:

KAU.NIS K PPI OLEN IINOTUSNU

Minä:

Voitte tehdä tarjouksen, koska kohde on huutokaupan (huuto.net).

Ostaja:

MAKA SEoN 199€ JA KULJETA SE TÄNNE (huudon lähtö oli 199€ ja korotus 1€ en kerro tähän minne piti kuljettaa).

Minä:

Kohteeseen voi tehdä tarjouksen ja kuljetus maksaa 150€. En omista tällä hetkellä pakettiautoa ja se minun on tätä varten vuokrattava.

-- Tässä kohtaa tuotteeseen tuli virallinen tarjous 200€ viestien lähettäjältä.--

Ostaja:

KU LJETUS SAMMAAN HIiNTAAN 19 9€ MUUTEN EI KAUPA

Minä:

Joudun käyttämään kuljetukseen koko päivän, vuokraamaan pakettiauton, maksamaan polttoaineet ja teitte tarjouksen sen jälkeen, kun olin ilmoittanut kuljetuskustannukset. Se tarkoittaa silloin sitä, että olette pystyneet tutustumaan kaupan ehtoihin etukäteen ja hyväksyneet ne.

____

Väliin tuli monia sekavia viestejä joiden tulkkaukseen minulla kului aina pitkähkö aika. Viikkoa myöhemmin ostaja pyysi soittamaan, joten soitin hänelle. Tässä kohtaa hän ehdotti vaihtokauppaa esineihin, joiden ulosmyyntiarvo oli “kaatopaikalle” tai muutama kymppi. En tähän tietenkään suostunut ja ilmoitin, että kauppa on aloitettu rahasopimuksella, joten siinä pysytään ja vaihtokauppa ei ole mahdollinen. Olin aiemmin jo ilmoittanut, että kuljetuskustannus on minun saatava etukäteen tilille, muuten en lähde liikkeelle.

_____

Viikkoa myöhemmin sain viestin:

50€ ON TIL I JOTTA VOIT LUTTAA MINÄ. MINÄ MAKA AINA SE MITÄ LUPA. Lo PU ENSI KUSA KUN SAA RAHAT.

Odottelin muutaman päivän ja totesin että tämä kauppa taitaa olla tässä kunnes tuli viesti:

OLE E TSINY SINÄ KSSA J.A KOIRRAA. MAKSAN 250€ ALKU KUU KUN S AA’N RAHAA.

Ilmoitin tilitietoni (jotka olin jo aikapäiviä sitten antanut) ja sain siinä kohtaa ukaasin paremmalta puoliskolta ja isältäni: “Olen ollut tässä kohtaa aivan liian anteeksiantava ja pitkämielinen. Jollei kuljetuksesta sovittua summaa ole tilillä sovittuun päivään mennessä, on minun lopetettava tämä kauppa.” No en jaksanut laittaa viestiä perjantaina, koska minulla oli sen verran paljon parempaakin tekemistä, enkä halunnut “itkuvirsiviestejä”. Tänään, ennen tämän kirjoittamista, päätin kyseisen kaupan ja tämä parin kuukauden setti on ohi - palkkana menetettyjä työtunteja.

Turkulaisille sitten tiedoksi, olen ehdolla Turussa Vihreiden listoilla numerolla 189.

Lahjoitukset vaalikampanjaani:

https://civicrm.vihreat.fi/civicrm/contribute/transact?id=2&reset=1&pcpId=368

Facebook: https://www.facebook.com/ReininMarko/

"Poliittinen" blogini

http://markoreini.blogspot.fi/

Mitä myyminen maksaa?

Mitä myyminen maksaa? Tämä on hyvä kysymys sillä joskus sitä tulee laskeskeltua pelkkiä myynnistä saatuja tuloja. Se mitä kaikkea tämä sisältää onkin hieman tapauskohtaista. Perussääntönähän käytän 30% hankinta kulut, 30% myyntikulut, 30% kate ja 10% hävikki. Tuo 30% osuus myyntikuluista voi kuulostaa aika isolta, mutta valoitan asiaa esimerkillä. Kuvitellaan sellainen erä, joka sisältää pientavaraa. Se on helpoin myydä joko viikkokirppiksellä tai siten, että olet itse paikanpäällä kirppiksellä, torilla tai rompetorilla. Kulut muodostuvat paikkamaksusta, kulkemisesta, hinnoittelusta yms. Tuolla Manhattanilla aukesi viikonloppukirppis, joka on avoinna la ja su 10-16. Lauantaina maksaa 15€ ja sunnuntaina 20€, jos on kummatkin päivät 30€. Mikäli päätän lähteä myymään sinne, niin kuljetuskuluja tulee 15€ mennen tullen. Eli kulut ovat silloin jo 45€. Muita epämääräisiä kuluja tulee tämän päälle jonkin verran eli kokonaishinta viikonlopulle on jotain 50-60€ luokkaa. Käyttämäni nyrkkisäännön mukaan viikonloppuna minun on myytävä siis noin 140€ jotta saavutan nollatuloksen (eli hankintakulut ovat noin 60€, myyntikulut 60€ ja hävikki 20€ on yhteensä 140€). Tämän jälkeen alkaa vasta tulla sitä oikeaa voitto-osuutta, jolla maksan oman elämiseni. Työtuntien määrä on noin 25, jos tässä ajattelisi, että pitäisi tuntia kohden tulla 10€ pitää koko viikonlopun myynnin olla siellä 400€ paikkeilla.

Nettimyynti on tällä hetkellä se isoin osuus kokonaismyynnistäni. Joillain voi olla kuvitelma, että se on helppoa ja ilmaista, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Kokonaiskuluun en nyt viitsi mennä vaan kahteen merkittävimpään kuluun eli markkinointi ja myynnin “suorakuluihin”. Markkinoin tällä hetkellä pääsääntöisesti sissimarkkinointina sillä se on taloudellisesti edullinen tapa, mutta se vie joka viikko 5-15 tuntia aikaani ja aika on minulle rahaa. Maksullista google- ja facebookmarkkinointia on kokeiltu hieman ja siihen varmaan panostetaankin lähitulevaisuudessa enemmän. Tällä hetkellä yhden asiakkaan hinta on ollut jotain 5-10€ luokkaa eli se tarkoittaa silloin sitä, että yhden kaupan saamiseksi olen käyttänyt 5-10€ ja usein kauppasummat ovat jääneet niin pieniksi, että markkinointikustannus on vetänyt tuloksen tappiolliseksi. Toki kun tähän satsaa pitkällä tähtäimellä ja panostaa laatuun, niin tulos paranee. Lehtimainonta on omalta osaltani jäänyt totaalisesti taka-alalle, kun lehtimainokseen käytetty 50-100€ on tuonut nollasta viiteen asiakasta, mikä on aika kallista tulokseen nähden.

Huutonet ja tori ovat näennäisesti ilmaisia kanavia myydä, mutta täysin se ei pidä paikkaansa. Huutonet varsinkin on muuttunut todella kalliiksi, sillä joka kuukausi lähtee välityspalkkio tehdyistä kaupoista.

https://www.huuto.net/ohjeet/tehomyyjat-ja-yritykset

Mainonta myös maksaa huutonetissä, mutta teho ei ole kovin hyvä, joten siihen en ueinkaan pistä rahaa. Torissa kun toimii yrityksenä, niin saa maksua vastaan tehtyä oman sivun ja tästä en lähde kertomaan sen enempää, sillä se on minulle tuntematon asia. Olen suunnitellut että otan tämän palvelun käyttöön joulukuussa, kun myynti on hiljaista. Joulu- ja tammikuu on hyvä hetki hengähtää ja rakentaa uutta, sillä tuolloin kauppa on todella vähäistä. Jostain syystä lahjoja ostettaessa kierrätys ja ekolokisuus eivät olekaan niin isoja hittejä.

Muita myynnin kuluja toki on pakkaustarvikkeet, joista sentään otan kulukorvausta toimituskulujen muodossa. Toki se ei kata työaikaa, mutta kiinteät kulut kuitenkin.

Hyvä yhdistelmä. Vasara ja lasi ;) 

Edesmennyt Oka oli usein mukana hommissa.

Kastehelmiä tutkitaan.

Eli, jos hyvä lukijani olen teillä jossain kohtaa ostoksilla ja tarjoukseni tuntuu kohtuuttoman matalalta, kannattaa muistella, että minulle tulee kuluja aika paljon ennen kuin saan oman palkkani.

Muistoja vuosien varrelta.

Tuossa taannoin satuin löytämään netin syövereistä yli kymmenen vuotta vanhoja myyntikuviani. Vuosien aikana noita kuvia on tullut otettua aika paljon. Voi sanoa, että niitä on tuhansia ja taas tuhansia kuvia erilaisista esineistä. On Turun sanomia, joissa kerrotaan sodan päättyneen, putkiradio, joka on ainoa suomessa dokumentoitu yksilö (tarkistettu tieto Suomen radiohistorialliselta seuralta), talonpoikaisia esineitä joissa on ollut ns. “oma patentti” (erikoinen luukku tai jokin muu joka ei kuulu ko. esineeseen yleensä), valokuvia henkilöistä tai rakennuksista yms, yms. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kuvia?

Missä nämä kaikki kuvat sitten ovat? No osa on tallessa ja tarkoitus olisi kaikkien mahdollisten kuvien lataaminen pilvipalveluun, mutta aivan liian monta kuvaa on menetetty. Monia tietokoneita ja kovalevyjä on vuosien saatossa posahtanut kuvineen päivineen. Onneksi joitakin kuvia olen ladannut erilaisiin palveluihin. Onneksi esineet jotka olen myynyt, ovat edelleen olemassa (ainakin toivon niin) ja ne on edelleen ehkäpä kuvattavissa.

Oikeasti kun tässä alkaa miettimään, mitä kaikkea sitä on myynyt, niin se esine määrä on uskomaton. Ei siitä kauaakaan ole, kun totesin isälleni, että “eipä ole ennen ollut hanuria mulla myynnissä”. Siihen isä sitten totes, että “kyllä on ollut, etkö muista?”. Tämä keskustelu on muuten yllättävän yleinen. En yksinkertaisesti muista jokaista esinettä, jonka olen myynyt. Onhan niitä jopa palautunut uudestaan minulle ja lähtenyt taas uudelle omistajalle.

Yksi mieleenpainuvimmista kuolinpesistä, minkä olen ostanut, oli pastorin kuolinpesä. Tarina kertoo, että kyseinen pastori olisi talvisodan aikana lähtenyt rintamalle hieman erikoisesta syystä. Pitäjän miehet olivat todenneet, että nyt alkaa lakko. Syynä oli “mitaliherkkä upseeri”, jonka takia oli menetetty turhan monta poikaa. Pastori oli sitten kutsuttu rintamalle keskustelemaan ja rauhoittelemaan miehiä. Kyseisen kunnan tappiot ovat kyllä selkeästi pahemmat, kuin monen muun lähikunnan. Tämä on muuten yksi oppi mikä talvisodassa tuli. Jatkosodassa yksiköitä ei koottu enää paikkakunnittain vaan koottiin ‘sekakuntayksiköitä’. Moni pitäjä maksoi turhan paljon 105 kunnian päivästä, suhteessa asukaslukuun.

Hassuin tavara pari, minkä olen myynyt, onkin sitten kaksi höylää. Leipähöylä eli sellainen pieni kämmeneen mahtuva höylä, jolla höylättiin kuivasta leivänkäntystä paloja. Sen mukaan pakkasin sitten isoimman myymäni höylän. Rungon pituus oli noin 150cm! Terän leveys yli kaksikymmentä senttimetriä!!!!! Eli kirjaimellisesti ‘perkeleen iso höylä’ ja ihan ‘perkeleen pieni höylä’ lähti höyläkeräilijälle.

Sitten yksi, mitä on vaikea unohtaa on törkeimmin käyttäytynyt asiakas, mikä meillä on koskaan käynyt. Nuori pariskunta oli ottanut ‘isäpapan’ neuvonantajaksi ja asiantuntijaksi. Sovimme siinä sitten, että kuljettaisin kaksi 1800-luvun lopun vaatekaappia Paraisille 800€ yhteishintaan. Mielestäni tarjous oli vähintään hyvä, varsinkin kun kumpikin kaapeista oli hyväkuntoisia. Tämä isäpappa oli sitten näitä *piip* pesservissereitä. Tämä ‘isäpappa’ päätti sitten haukkua minut nuorelle parille. Ei siinä mitään, mutta kun se tapahtui naamani edessä ruotsiksi, kun oli selvinnyt, että minä en ymmärrä sanaakaan ruotsia. Siinä vain kävi hiukan nolosti sillä silloinen emäntäni oli suomenruotsalainen. En tiedä mitä silloinen emäntä sanoi, sillä ei tuo kieli oikein taivu, mutta ‘isäpapan’ posket menivät punaiseksi. Kauppaa ei silloin syntynyt, mutta viikkoa myöhemmin minulle soitettiin, että heille sopii kauppasumma ja kotiin kuljetus. Ilmoitin että “myyty”. Jokainen voi tässä kohtaa miettiä olivatko kaapit “myyty” vai myymättä.

Kaikkea on kyllä tullut koettua ja nähtyä. Oikeastaan siitä saisi melko ison kirjan, jos pelkästään parhaat palat kokoaisi yksiin kansiin. No ei muuta kuin nokka kohti uusia löytöjä, sillä tavaroiden kanssa pärjää aina, mutta ‘isäpappojen’ kanssa voi olla vähän niin ja näin ;)

Kuva on kai jostain vuoden 2006-07 paikkeilta?

Kuva on jostain 2010-11 paikkeilta

Ensimmäinen pesemäni ryijy. Hyvä oppi ryijy koska menin myymään puhtaana ja huomasin että oli "tupakoitu ryijy". Virhe josta opin paljon, sillä nykyään ryijyn pesu on sellainen normi homma :)

Mysteeri jolle ei ole selvyyttä. Eli mikä piru tuo luukku on ja mikä tarkoitus?

Äh... korjaan hiukan eli tieto oli jo mulla mikä luukun käyttötarkoitus on eli kynttilää on poltettu kaapin sisällä jotta elintarvikkeet yms ei jäädy. Tietoa vaan joskus ei heti löydy mun pääkopasta kun sitä on aika paljon :)

Kuva on jostain 2004-06 paikkeilta. Ajalta kun saatoin ostaa päivässä 50kpl putkiradioita ja myydä yli kymmenen yksilöä päivässä.

Tämän ostin Kruunukirppikseltä vuoden 2005 paikkeilla. Paikka on minulle melko merkittävä sillä siellä alkoi tämän 'romukauppiaan' ura tämän kalliin harrastuksen parissa.

Yksi työviikonloppu.

Viikonloput ovat usein niitä työtäyteisiä päiviä tällä alalla. Eri kirppikset, rompetorit ja markkinat ajoittuvat viikonlopuille. Huutokaupat yleensä myös ovat viikonloppuisin. Suurin osa asiakkaista on myös kotona silloin, eli noudot tapahtuu usein lauantai- ja sunnuntaipäivinä. Samoin on myynnillisesti vilkkaimmat päivät.

Tässä listattuna yhden viikonlopun tapahtumat:

Lauantai:

• Herätys 10:00
• Töihin lähtö 10:40
• Töihin saapuminen Giganttiin (teen keikkatyötä tuote-esittelijänä Epsonilla tässä kohtaa).
• Puhelu isältä siinä puolenpäivän kohdilla, sillä oli hiukan kysyttävää erään esineen osalta.
• Työpäivä Gigantissa päättyy 17:00 ja siitä sitten kotiin.
• Ruoka mikroon ja tietokone päälle.
• Viestirumpaa tunti pari.
• Leffa pyörimään ja se työpäivä oli sitten siinä, muutamia illan aikana tulleita viestejä lukuun ottamatta.

Sunnuntai:

• Herätys siinä 10.-11:00 välissä ja pikainen vilkaisu viestien tilanteeseen.
• Liikkeelle lähtö ja suuntana Mimminkirppis.
• Mimminkirppiksellä tyhjennän myyntipaikan, sillä aika ei riitä tämän myyntipisteen ylläpitämiseen.
• Matka jatkuu kohti Pöytyää, sillä ala/ylä-aste koulukaverilta saan kattovalaisimen paria kaffepakettia vastaan.
• Kaffepakettien ojennus ja kuitti, sillä näitä vaihtokauppoja alkaa olemaan vuotuisesti niin paljon, että semmoinen 500€ taitaa tänä vuonna tulla loppusaldoksi, joka on aika iso osa hankintabudjettia.
• Saapuminen Tarvasjoelle noin 14.-14:30
• Juon kaffet ja keskustelen isäni kanssa pikaisesti, mitä on liikkeen puolella la ja su tapahtunut.
• Lajittelua DVD osastolla, koska olen päätynyt luopua leffakaupasta. Kannattavuus on vain tippunut liikaa. Eli myyn loput leffat käytännössä siihen hintaan, että pääsen vain niistä eroon.
• Äitini samalla sitten testaa Signer ompelukoneen, sillä itse en ymmärrä näistä mitään ja äiti on nuorempana ollut ompelijana Kestilässä.
• Lajittelun jälkeen 5 banaanilaatikollista elokuvia jää varastoon odottamaan. Seuraavaksi allkaa pikkuhilkkujen etsiminen varastosta. Muutaman euron esineitä on nyt etsinnässä “hyvin organisoidusta varastosta”. En siis käytä pitkää aikaa etsimiseen, sillä aika on rahaa. Löytyy sitten ehkä myöhemmin. Tällä kertaa kaikki esineet löytyivät helposti. (Kannattaa muistutella viestillä eri pikkuhilkuista, sillä niitä tuppaa löytymään silloin tällöin).
• Kuvaan muutaman esineen huutonettiä varten ja lähden kotia kohti.
• Saavun kotini lähellä olevan LIDL:in valoihin ja huomaan, että on aika tehdä suunnanvaihto, sillä kauppa on kiinni. Hups heijaa kello on näemmä 19:30
• Salen kautta siis kotiin.
• Taas alkaa viestien läpikäyminen ja kuvien latailu koneelle.
• Ruoka mikroon ja tupakalle.
• Tupakin jälkeen vastaan muutamaan viestiin ja teen pikaisesti muutaman huutonet ilmoituksen.
• Vilkaisu kelloon 20:58 ja ruoka uudestaan lämpiämään, sillä unohtus syöminen (taas kerran).
• Leffa pyörimään ja koetan olla vastaamatta enää viesteihin (siinä onnistumatta).

Työpäivä siis koostuu hyvin monesta asiasta ja pelkästään koneen ääressä tulee aikaa vietettyä useita tunteja päivästä.

Mölli niminen kissa aiheutti hieman hankaluutta kun koetin kuvata lasikupuja.

Kuvaaminen on hieman haasteellista jos kuvauspöydän ja sylin väliä mennään jatkuvasti.

Rehti ja reilu kaupankäynti

Kuinka monta kertaa olenkaan huvittuneena seurannut face-kirppisten kaupankäynnin vaikeutta. Nyt kuitenkin ajauduin itse tähän typeryyteen. Reilu ja järkevä kaupankäynti on usein vaikea käsite face-kirppiksillä.

Oma kohtainen kokemus meni näin:

Havaitsin mielenkiintoisen kohteen ja ilmoituksessa oli “tarjoa”. En yleensä jaksa hirmuisesti lähteä tarjouksia tekemään, sillä olen havainnut, että järkevän tarjouksen ollessa X myyjän kuvitelma on, että arvo on X kertaa kaksi tai jopa kolme. Laitoin vain, että ilmoita hinta, kun en jaksa tarjota. Tuli hinta jota pidin kohtuullisena. Ilmoitin että “Sopii. YV”. Kaikki sitten sujui ihan hyvin ja sovittiin tuo nouto. Alkoi sitten se *piip* pelleily. Yksi sanoi, että meni nopeasti, toinen sanoi, että tähän piti laittaa tarjouksia (en kuulemma ollut tarjonnut mitään), kolmas ilmoitti, että olisi ollut halukas ostamaan.

Myyjä sitten päätti avata kaupan uudestaan ja asetti tarjouskaupan seuraavaan iltaan asti. AV leikki alkoi ja sen päälle vapautan. Tuli seuraavan päivän ilta ja yhtään tarjousta ei ollut tehty. Myyjä sitten ilmeisesti kuvitteli, että olen halukas tekemään kauppaa. Ei kiinnostusta yhtään, pitäköön kaappinsa. Teen kauppaa vain niiden kanssa, jotka toimivat kaupankäynnin kirjoittamattomien sääntöjen mukaan rehellisesti ja reilusti. En tee kauppaa, jos myyjä on vetkuilija.

Jaa niin, samassa keskustelussa oli myös niitä jotka ilmaisivat, että kauppa oli jo tehty ja kummastelivat myyjän tapaa toimia. Pidettiin jopa paheksuttavana käytöksenä avata kauppa uudestaan, kun kauppa oli jo selkeästi sovittu.

En pidä tämmöistä kaupankäyntitapaa missään muotoa hyväksyttävänä. Sovitusta ei lipsuta vaikka saisi paremman tarjouksen. Usein muuten käy niin, että paremman tarjoava ei kuitenkaan osta ns. parempaan hintaan, jos aiemmin sovittu kauppa purkautuu. Muutamia kertoja on käynyt niin, että kaupan väliin änkenyt ostaja ei ostakaan ja kauppa purkautuu. Yhteydenotto aiemmin kiinnostuneelle on usein tuolloin turha. Toki näinkin kauppoja tulee, mutta yllättävän harvoin. Pääsääntöisesti homman nimi on se, että kun kauppaa ei voi tehdä tarjotaan enemmän, kuin ollaan valmiita maksamaan. Ei kannata siis ikinä rikkoa hyvän kauppatavan koodia. “Sovittu kauppa on sovittu kauppa (piste)”.

Toki tässä on myös se, että minua sitoo kuluttajansuojalaki, koska olen yritys ja siksi minun on pakko toimia sovitun mukaisesti. Usein teen kauppaa sähköpostilla ja siitä jää kaupan sopimisesta kirjallinen tieto. Kyseinen asiakirja pätee muuten oikeudessa. Onko tämä paljastus sitten minulle vaarallinen? Asiakashan voi tällöin tehdä minulle hallaa halutessaan. No asetetaankin tämä toisinpäin. Mikä fiilis jää myyjästä, joka kertoo sinulle tavan, jolla kuluttajansuoja on helpoiten varmistettavissa, jos tulee riita tapaus? Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen pyytänyt asaikasta laittamaan sähköpostia siksi, että haluan sovitun olevan myöhemmin varmistettavissa. Toki tuo kirjoitettu teksti suojaa minuakin, jos halutaan lähteä käräjöimään :)

Olen nyt ylläpitäjänä facebook-ryhmässä “Antiikki & retro, Myydään ja ostetaan” ja uskokaa pois en tule katsomaan hyvällä, jos edellä mainittu tapaus toistuu kenen tahansa kohdalla. AV-leikkikin on omasta mielestä lapsellista. Joko se ostetaan tai sitten ei. AV =”Alustava Varaus”, joka ei tunnu sitovan ostajaa mihinkään. Ryhmän säännöissä pidetään 24h alustavaa varausta, mutta pyydän tässä terveen maalaisjärjen käyttöä. Ostaja, joka ei ole ostaja, voi AV:lla pilata myyjän kaupan. Kunnioittakaa toisianne ja tehkää kauppa rehdisti ja reilusti. Heittäkää “AV” kaatopaikalle (minne se minun mielestäni kuuluu). Joko ostetaan tai sitten ei, joko haetaan tai sitten ei. Ei tuhlata kenenkään aikaa ja vaivaa turhaan “leikkimiseen”.

Huutiksen p****t ostajat.

Silloin tällöin törmään asiakkaaseen, joka ei lunasta ostostaan. Menee turhaan aikaa, kun odottelee sen kohtuullisen ajan eli noin parisen viikkoa. Toki viikon jälkeen lähetän muistutuksen, että mikäs on meininki. Risoo siinä vaan se, että kohde on sen aikaa inhottavassa välitilassa “myyty mutta kesken”. Tekis mieli laittaa perintätoimiston kautta lasku tuhlatusta ajasta. 50€ tunti plus ALV ja toki siihen vielä perintätoimiston oma veloitus. Tuntuu ehkä aika rajulta ratkaisulta. Aika vaan on kaikkein arvokkain omaisuus minulle ja nuo ihme leikkimiset kuluttavat sitä aivan liikaa.

Tänään tuli viesti ostajalta jonka huutonet palautteet ovat aika kehnot. Ketuttaa tuo huutonetin rajaus palautteiden perusteella. Voit vain rajoittaa palautemäärää. En siis pysty hyödyntämään huutonetin loistavaa ominaisuutta, joka on palautteet. 10 plus merkkisen palautteen ostajan voit rajoittaa määrittelemällä palautemäärän vaikka 15, joka ei kerro ostajasta mitään. Tämä edellä mainittu ostaja omaa positiivisia palautteita pistearvolla 150. 46 negatiivista ja 2 neutraalia palautetta kertovat karua kieltä asiakkaan luotettavuudesta. Näyttää olevan tapana, että menee viikko, jos toinenkin ennen kuin lunastaa kauppoja. Juu kyllä mulle kaikkien raha kelpaa, mutta haluan myös sitä luotettavuutta asiakkaista.

Vaikka tämä blogi nyt käsitteleekin kaupankäynnin negatiivista puolta, niin yksi kauppa kymmenestä vaatii enemmän työtä. Näistä kaupoista, jotka vaativat enemmän työtä vaikeiksi osoittautuu yksi viidestä, eli joka viideskymmenes kauppa on sellainen, jolle karhukirje olisi paikallaan. Positiivisesti sanottuna 98% prosenttia kaupoista sujuu oikein mukavissa merkeissä.

Joulu, uusi vuosi ja uudet kujeet

Siitä onkin tovi, kun olen istahtanut kirjoittamaan blogia. On kai ollut vain niin kiire eikä ole ollut oikein hyvää aihettakaan. Tietenkin tässä pidettiin pientä lomaakin, jotta sitten taas jaksaa painaa töitä.

Joulu meni taas kerran työn merkeissä, eli olin esiintymiskierroksella. Kyllä, se on esiintymistä, kun menet talosta toiseen punanuttuisena ja valkopartaisena. Joulupukkina siis meni jouluaatto. Toki kävin siinä seiskan jälkeen joulupöydässä vanhempieni luona. Olihan sielläkin kollega käynyt, koska siskonpoika on siinä iässä, että joulupukki on iso juttu. Itse aattoilta oli sellainen perinteinen, jossa ei nyt ihmeempiä sattunut tai tapahtunut. Huvitti vaan tuossa Turun maamerkin, eli maailman rumimmaksikin äänestetyn patsaan, kohdalla. Kolme autoa odottamassa valojen vaihtumista ja jokaisessa ratin takana joulupukki. Posankkahan tuo tottakai on, tuo turun maamerkki, jos sitä mietitte :)

Uuden vuoden osalta ei ole mitään isoja suunnitelmia. Ehkä hyvä ruoka ja hyvä juoma tyylillä ilman isompia pippaloita. Enkä edes ajatellut yhtäkään rakettia tai papattia ostaa. Ei ole enää se ikä, että ne kiinnostaisivat. Nuorempana olinkin aika innoissani noista uuden vuoden paukuista ja taisi se terveyskin olla muutaman kerran vaarassa, kun erilaisia pommivirityksiä tuli tehtyä. Jos vanhemmat olisivat tienneet mitä teipillä ja isokinuilla tuli tehtyä, olisi ollut kyllä kovempi saarna kotona. No ne ovat menneitä ja kai sitä on viisastunut. Ehkä?

Sitten ne uudet kujeet. Tammikuu tulee olemaan aika pelottava, sillä uusien kujeiden suunnittelua tulee olemaan liikaakin. On ihan perus osto- ja myyntiliikkeen toiminnan muuttamista vastaamaan tämän päivän tarpeita. On tuon “vanhasta uutta” malliston uusien esineiden kehittelyä, sekä vanhojen kokeilujen uusien versioiden suunnittelua ja tekemistä. Brändin eli tuotemerkki “Arhael” rakentaminen, on yksi oleellinen asia. Haave on, että “Arhael” on jonain päivänä tunnettu ja arvostettu tuotemerkki. Projekti, joka viekin pitkään, eli useita vuosia. Eikä se siihen lopu, sillä Jellona-mallistoakin kehitellään samalla, jotta päästään leveämpään ja laajempaan tuotevalikoimaan. Eli alkuvuosi tulee olemaan hyvinkin vaiherikasta aikaa.

Ja tähän tulee sitten se ostoskanavan legendaarinen lause “eikä tässäkään vielä kaikki vaan…”

Lisäksi on alustavana suunnitelmana liikeidea, josta en viitsi liikoja kertoa, sillä olen oppinut pitämään liikesalaisuudet aika tarkkaan omana tietona. Tämä suunnitelma tosin vaatii edetessään sen, että paljastetaan yhdessä emännän kanssa oikeille tahoille siinä järjestyksessä kun on pakko. Unelma tässä on kyllä aika lennokas. Paikka mihin tullaan varta vasten pitkänkin matkan takaa. Jotain hyvin erilaista, mutta sellaista jolle näkisin olevan tässä maailman ajassa tilausta. Vastaveto nyky markettikulttuuria vastaan, voin kai sanoa sellaisena vihjeenä, joka ei kerro mitään mutta herättää uteliaisuuden. Tosin suunnitelma voi kaatua jo ensimmäisessä vaiheessa taikka paremminkin siirtyy “ideavarastooni” odottamaan sitä oikeaa hetkeä.

Ai niin tuli tässä taas mieleen, että olisi kai minun hyvä järkkäillä TARVASJOELLE (ei lietoon kun se kuntaliitokselle kumartelu ei vieläkään onnistu) rompetori ensi kesänä. Emäntä tosin saattaa pyöritellä silmiään, kun oikolukee tätä, sillä tässä on aika paljon kaikkea touhua. Eli niille joille Tarvasjoki on hyvä rompetoripaikka ottakaas yhteyttä vaan, mää rupian suunnittelemaan aikataulua ja muita järjestelyjuttuja.

Eikä tässä pahitteeksi olisi kuolinpesä tai kaksi. Eikä niitä varastojen ja vajojen tyhjennyksiäkään ole ruuhkaksi alkuvuodesta. Pistetään ylimääräiset tavarat kiertoon pölyä keräämästä :)

Linkki lampun osiin huutonetissä: http://www.huuto.net/hakutulos/words/lampun+osa/sellernro/534427

Suo nimeltään "Mainonta".

Tässä kun on tehnyt mainoskierroksen Facebookissa, niin pitäisi aloittaa siivoamaan kämppää. No aloitinkin sitten kirjoittamaan blogia aiheesta “mainonta”. Siivoaminen ei siis ole mitään lempipuuhaani ja se näkyy tässä läävässä :)

Mitä tuo mainonta sitten on?

Se on tärkein asia mitä teen.

Ilman mainontaa ei tule kolikkoakaan kassaan. Tokihan sitä kuulee aina silloin tällöin, että asiakas on minusta kuullut kaveriltaan, mutta tämä vihjeen antanut on minut löytänyt jonkin mainokseni kautta.

Se on suurin kuluerä mikä minulla on.

Tosin tällä hetkellä ei niinkään kulu paljoa käteistä, mutta aikaa kuluu paljon ja aika on minulle yksi tärkeimmistä omaisuuksista mitä minulla on. Ajan voi aina muuttaa käteiseksi, mutta käteisen muuttaminen ajaksi onkin vaikeaa, tai jopa hyvin, hyvin, hyvin kallista.

Se on tylsin asia mitä teen.

Ketä jaksaa kiinnostaa käyttää päivässä paria tuntia siihen, että jakaa joko lappusia kaupan ilmoitustauluihin, facen ryhmiin, lippusia lappusia postilaatikoihin yms.

Se on asia missä teen kokeiluja eniten.

Kokeiluja täytyy tehdä jatkuvasti. Uudistaa lappusia, alueita minne jakaa, kokeilla eri väreillä ja eri teksteillä yms.

Se on asia missä teen eniten virheitä.

Joka kymmenes tunti tai kolikko tuo sen mitä toivon saavuttavani mainonnassa eli kaupan. Virheisiin siis tuhlaantuu paljon kalliita resursseja.

Minulla on esimerkiksi  tällä hetkellä kaksi viikkokirppistä, jossa kummassakin on vihdoin viimein A4 lappuset mainoksena. Hassisella on ollut pitkään, mutta Mimmissä ei ole ollut ihan siitä syystä, että ei ole vain muistanut tehdä uusia lappusia. Näissä mainoslappusissa on tullut tehtyä se havainto, että yksi ei riitä koskaan. On oltava kaksi, jotta yksi huomataan. Tässä kirppismainonnassa minulla on kyllä petrattavaa paljon, sillä siellä on paljon potenttiaalisia asiakkaita. Kauppojen ja kirppisten ilmoitustauluja pitäisi kiertää myös taas. On ollut mielessä jatkuvasti, mutta koko vuonna en ole sitä tehnyt ja se on ihan omaa laiskuutta. Tämä on sellainen asia mistä sietäisin saada kyllä isommin kokkareita. Ei voi olla ollenkaan tyytyväinen itseensä. Varsinkin siitä syystä, että ei ole harvinaista, että ilmoitustaulu jossa olen käynyt parisen vuotta sitten tuo minulle asiakkaan. Miksi sitten tiedän, että mainoslappu on vielä siellä? Kysyn asiakkaalta mistä on minut löytänyt. Helppoa mainonnan teho tiedustelua kysyä suoraan asiakkaalta mistä on löytänyt tiedon. Tieto on minulle arvokasta jotta voin mainontaa tehostaa.

Some-mainonta taas onkin ihan toisella mittakaavalla. Varmaan hyvä lukijani olet huomannut minut facessa. Jopa sillä mittakaavalla, että ei jaksaisi katsoa enää yhtään minun mainostani. Some-mainoksissa olen nyt viimeiset parisen viikkoa keskittynyt huutonetin matala lähtö kamppanjaan. Kokeilen saanko oikeaa näkyvyyttä, kun laitan 3€ lähtö ja 50cent korotuksella kohteita. Tulokset taloudellisesti ovat olleet… no pettymyksiä, mutta selviä viitteitä on, että muu kaupankäynti olisi vilkastunut. Tappiot kohteiden hinnassa ovat siis markkinointikuluja. Hoen sitä koko ajan mielessäni, mutta 50€ esine kun menee alta lipan, eli 3,5€:lla, on vaikea pitää mieli korkeana. Näkyvyys siinä on hakusessa ei lyhyen aikavälin voitto.

Somen osalta kuulen aina silloin tällöin sen, että miksi markkinoin vain facen kautta? No yksinkertaisesti siksi, että suurin osa potenttiaalisista asiakkaistani on facessa. Toinen syy on se, että käytän nyt noin 10-20h viikossa face-mainontaan ja jos vielä aloittaisin muiden kanavien käytön samassa mittakaavassa oma vapaa aika jäisi vähemmälle tai joutuisin vähentämään face-aikaa.

Tällä viikolla en enää ehdi tekemään uusia 3€ lähtö kohteita, mutta tarkoitus on, että teen niitä ensi viikolla lisää. Tässä kuitenkin linkit blogin julkaisuhetkellä avoimiin huutokohteisiin joissa on lähtö 3€ ja korotus 50cent.

https://www.huuto.net/kohteet/sorvattuja-lampun-jalkoja-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383423486

https://www.huuto.net/kohteet/pyoran-runko-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383121764

https://www.huuto.net/kohteet/kilimantsaro-26-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383121492

https://www.huuto.net/kohteet/sarda-eldorado-26-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383120954

https://www.huuto.net/kohteet/tunturi-savannah-runko-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383122154

https://www.huuto.net/kohteet/palapelitaulu-nro3-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383531328

https://www.huuto.net/kohteet/palapelitaulu-nro1-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383531402

https://www.huuto.net/kohteet/palapelitaulu-nro10-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383531486

https://www.huuto.net/kohteet/palapelitaulu-nro9-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383531200

https://www.huuto.net/kohteet/3kpl-silitysrautoja-ja-puulaatikko-settina/383799303

https://www.huuto.net/kohteet/maljakko-setti-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383798740

https://www.huuto.net/kohteet/setti-arabiaa-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383798176

https://www.huuto.net/kohteet/haluatko-miljonaariksi-ei-hv-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/383752042

https://www.huuto.net/kohteet/laatikollinen-kirjoja-ei-hv-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/382697411