Rompeloimaa

Käytiin sitten emännän kanssa Loimaan rompetorilla.

http://www.rompepaivat.fi/

Päivähän oli lauantai 6.8.2016 ja täytyy sanoa, että tämä kerta oli hieman erilainen verrattuna aikaisempiin Loimaan rompepäiviini. Yleensä kun olen ollut siellä myymässä. Tällä kertaa oli tarkoitus markkinoida omaa rompetoriani, joka on 14.8. Tarvashovilla (Tarvasjoella). Toisarvoisena tehtävänä oli etsiä tiettyjä esineitä, joita tarvitsen ehdottomasti (ei löydetty yhtäkään tästä listasta, mutta nämä ovatkin todella erikoisia ja vaikeasti saatavia).

Emäntä oli kuulemma kuullut Loimaan rompetorista jo ihan riittävästi. Olin katsos hyvä lukijani mainostanut jo semmoisen pari vuotta Loimaan rompepäiviä isona ja laadukkaana. Draaman kaari kulki lauantaina siihen malliin, että kun ajettiin sillan yli ja rompetori alue alkoi näkyä niin emäntä totes siihen, että hän on pääkaupunkiseudulta ja siellä on isoja kirppis tapahtumia. Vallilan makasiini esimerkiksi oli iso (tosin sitä ei tänä vuonna ole järjestetty). Hietalahden torikin on kuulemma iso.

Parkkeerattiin auto ja maksettiin kolmen euron sisäänpääsymaksu (joka on mielestäni kohtuullinen). Käveltiin sitten alueelle ja ruvettiin bongailemaan listan tavaroita sekä hyvän oloisia myyjiä rompetoriini. Hetken päästä alkoi emäntä toteamaan, että kyllä tämä itseasiassa on aika iso. Kuluikohan sitten semmoinen puoli tuntia ja “iso” oli muuttunut muotoon “perkeleen iso”. Taas käveltiin eteenpäin poukkoillen sivuille, kun alueella on “siipiä” sivuun “pääkäytävästä”. Päästiin sitten puoleen väliin ja emännän mielipide, oli muuttunut muotoon “eikö tämä lopu koskaan!!!!!!!!!” Toki asiaan vaikutti sekin, että ostokset oli tehty listan ulkopuolelta ja ostokset olivat paljon painavampia kuin mitä oli tarkoitus.

Ikävä kyllä siinä sitten iski sade, joka haittasi hetken meidän reissuamme. Jatkoimme heti kun sade lakkasi ja iloiseksi yllätykseksi vain aniharva myyjä pakkasi myyntipöytänsä ekan sadekuuron takia. Toki asiaan vaikutti myös se, että ostajat eivät lähteneet kotiin vaan jatkoivat kojujen koluamista sateen tauottua. Liian usein alkaa se hättäisten pakkaus, joka karkoittaa asiakkaat. Ota siis huomioon kirppiksillä ja rompetoreilla, että jos aloitat pakkaamisen liian aikaisin ryssit muiden myyjien myynnin aika herkästi. Asennoidu siten, että olet tullut tänne ja olet loppuun asti, kun olet torilla. Näin toimimalla olen itse usein tehnyt ihan viimeisellä vartilla parhaat kauppani koko päivänä. Usein jopa vuoden parhaat kaupat ovat tulleet viime hetkillä.

Tarjonta oli laaja ja hyvä, mutta ostoslistan ykköset, joita haen nyt puuttuivat. Eli etsin tuoteluetteloita melkein minkä suomalaisen tehtaan osalta: Riihimäen lasin, Arabian,  huonekalutehtaiden, lampputehtaiden yms tuoteluetteloita joita oli ko. esineitä myyvissä kaupoissa. Toisena listalla oli liekkilasit öljylamppuihin ja niitäkin “laatikoittain”. Muutama vuosi sitten minulla oli kolme - neljä laatikollista liekkilaseja ja voin kertoa, että niitä kysellään usein, että onko sitä ja sitä liekkilasia. Huhu katsos on kulkenut, että minulla on ja kun ne tuli sitten myytyä loppuun, eikä uutta erää ole löytynyt niin on myyty “ei oota”. Näitä siis voi tarjota, mutta huom. olen aika tarkka rahan kanssa ;)

Tällä kertaa ostokset olivat 7kpl piisamin rautoja, kaksi Arabian seinälautasta, kamera, kamera laukussa sekä kaksi objektia ja viimeisenä kolme kappaletta sidontaliinoja. Näistä sidontaliinat olivat se merkittävin löytö, sillä ostaessani isoja eriä on kuljetuksia sidottava ja nykyiset liinat olivat ihan loppuun kulutettuja. Juu, juu liinoja saa joka rautakaupasta, mutta minä ostinkin yksien liinojen hinnalla kolmet :D

Tähän loppuun on kyllä annettava iso kehu Loimaan rompetorin järjestävälle eli Peltoisten kyläyhdistykselle. Työmäärä on iso. Huolta ja murhetta on paljon ennen rompetoripäivää. En osaa edes ajatella kuinka usein tapahtuman ydinhekilöille tulee mieleen, että antaa olla ja sitten vain puristaa itsestään sen, että hoitaa oman hommansa valmiiksi. Byrokratian osalta tulee varmaan joka vuosi jotain pientä murhetta. Oma tapahtumani kun on paljon pienempi ja murheeni siis paljon pienemmät, mutta se kokemus puuttuu, mikä Peltoisten kyläyhdistyksellä on. Iso peukku siis kaikille, jotka ovat tehneet töitä Loimaan rompepäivien eteen.

Joka tapauksessa tervetuloa Hovirompe-rompetorille Tarvasjoelle 14.8 hyvä lukijani.


https://www.facebook.com/Hovirompe/

Laatu lehdyköitä trakstereista.

Tutun myyjän kanssa turisemassa ja näytän juuri mistä asti näin hänen esineensä.

Kaffe hetki.

Muutama vuosi sitten joku P****N K****Ä oli virittänyt tämmöisen minun myynti pisteellä. Meinas paukahtaa asiakkaan sormille kun tutkis piisaminrauta laatikon sisältöä.

Rompetori ja sen järjestelyt.

Jahas ja sitten on rompetorin järjestelyjen operatiivinen vaihe aloitettu.

Perjantaina 6.5 tuli tehtyä ja lähetettyä pelastuslaitokselle ‘pelastussuunnitelma’, sekä Liedon kunnalle ‘omavalvontasuunnitelma kahviota varten’. Polliiseille lähtee sitten lappu myös, kunhan saadaan näistä ensimmäisistä hyväksymiset sekä lappunen Tarvashovilta, että maankäyttölupa olis meillä.

Byrokratia on siis melko pitkällä ja sen osalta ei suuria ylläreitä ole tulossa, sillä emäntä osaa nuo asiat ihan kivasti hoitaa kuntoon. Olihan tuo viime vuoden Kulttuurikirppiksen luvat yms hiukan vaikeammat, kun paikkana oli Turun Vanha Suurtori. Kävijämääräkin kun on ihan eri luokkaa tällä kertaa, niin pitäis mennä aika kivuttomasti.

Maanantaina 9.5 tuli sitten hyväksytty ilmoitus omavalvontasuunnitelmasta :)

Päivät ovat siis sunnuntait 5 ja 12 kesäkuuta. Alkaa siinä kello 11.00 ja päättyy siinä kello 16.00. Myyjille ohjeistan, että siinä kello yhdeksän aikaan aloitellaan jakamaan paikkoja, eikä mitään ennakkovarauksia ole.

Myyjiä sitten varmaan kiinnostaa kannattaakos sitä Tarvasjoelle lähteä? No jokainen tekee sen oman päätöksen ja arvion. Minä kyllä laitan nyt ISOOOOOOOON pyörän pyörimään ja aloitan markkinoinnin vanhalla hyväksi havaitulla tavalla. Tienvarsikylttejä tulen jakamaan jotain 30-50 kpl, niin kuin edellisellä kerralla. Sain viimeksi semmoista hiukan huvittunutta huomauttelua kuinka laajasti kylttejä oli jaettu. Loimaa-Salo-Turku kolmio, oli kyltitetty siihen malliin, että minulle naurettiin hieman (otan sen kehuna). Sanomalehti mainontaan en tuhlaa pennostakaan!!!! Siitä ei ole mitään hyötyä vain pelkkää kulua. Lehtimainonnan korvaan facebook- ja google-markkinoinnilla. Toki on myös tämä blogi. Itseasiassa näitä blogeja tulee varmaan parikin, joissa käsitellään sitä missä kohtaa ollaan järjestelyissä.

Jaa niin viime kerralla sattui viileämpi päivä ja meillä tuli ongelmia kahvion osalta. Myytiin makkarat loppuun ja haettiin lähiseudun kaupoista kaikki makkarat, kun mikään ei tuntunut riittävän. Nyt kun järjestetään kaksi peräkkäistä rompetoria, voidaan ylimitoittaa ensimmäisen rompetorin kahvio hankinnat ja hiukan paremmin ennakoida sitten seuraavan viikonlopun kahvion tarvehankinnat. Jälleen yksi hyvä syy miksi kannattaa pitää kaksi peräkkäistä rompetoria yhden sijaan.

Hyvä syy pitää kaksi peräkkäin on myös se, että jos tuleekin tuo sadekeli. Luulisi ettei kahtena peräkkäisenä viikonloppuna sataisi. Viime kesää kun ajattelee tässä kohtaa, niin tuo turva ajattelu ei oikeen ole perusteltu. Niitä hyviä viikonloppuja taisi silloin olla yksi kymmenestä, mutta viime kesä olikin poikkeus.

Oppia on myös tullut yhteystietojen osalta. Jälkikäteen kyseltiin olisiko minulla sen ja sen myyjän yhteystietoja (oli jäänyt ostopäätös tekemättä ja myöhemmin kadutti). Otan siis jokaisen myyjän yhteystiedot (jos halutaan antaa, kun ei lähdetä pakottamaan) ja jos tulee yhteydenottoja osto mielessä, niin jaan sitten yhteystiedot etiäppäi.

Toki muu toiminta jatkuu entiseen malliin, eli ostellaan ja otetaan vastaan vaihtelevia eri ja niitä sitten koetellaan myydä. Polkupyöriä olen koettanut metsästää ja pikkueriä onkin tullut, mutta asettamastani kahdensadan yksikön tavoitteesta ollaan kaukana. Eli jos on pyöriä, jotka on tarkoitus heittää romunkeräykseen, niin otappas yhteyttä. Ehkäpä minä pystyn pelastamaan ne uudestaan liikenteeseen.

Kuvia viime kesän myyntireissusta.

Hieman surullisempi uutinen on se, että yksi on lopullisesti vahvuudesta poissa. Maatiaiskissa Skipperi on ollut kadoksissa jo parisen viikkoa. Ikää oli jo kunnioitettavat 17 vuotta vanhalla herralla ja yleensä hän pyöris piha alueella eikä tehnyt päivää pidempiä reissuja. Epäilys heräsi siinä kohtaa kun vanhaa herraa ei ollut nähty päivään pariin ja nuorempi kissa Jalo vaikutti hieman oudolta käytökseltään. Näillä kahdella oli piha-alueen herruudesta aina kismaa, mutta kyllä se selvästi vaikutti Jaloon, kun paikan pomo oli kadoksissa.

R.I.P SKIPPERI

Jos tulee jotain kysymystä Rompetorin osalta tai huomautettavaa, niin ottakaa yhteyttä, sillä siitä on tässä kohtaa iso apu.

Joka vuotinen flunssa....

Ärrin murrin… eipä ole ensimmäinen kerta, kun kirjoitan tästä aiheesta nimittäin flunssasta. Ketorin hot, ibumax ja coldrex -ravinnolla tätä sitten koetan hillitä. Toki tuo perinteinen vicks voidekkin on käytössä. Lepoa vaan, nyt ei kerkee hoitamaan sairautta siinä mittakaavassa mitä olo vaatis. Sitä se on yrittäjän arki flunssassa. Jos olisin tuolla normi työelämässäni edelleen, eli telakalla väsäämässä purkkeja, (laivoiksikin kutsutaan), olisin hakenut tämän viikon saikkua ja lepuuttelisin kotona. Yrittäjänä on pakko hoitaa velvoitteet sairaanakin, eli käyn katsomassa tavaraeriä, joissa ilmoitan heti kärkeen, että tänään en kättele kun on flunssa. Lisäksi pakkaan ja lähetän paketteja siinä tahdissa kuin normaalistikin.

Yrityskoulutus, jossa käyn noin kerran kuussa tai jopa harvemmin, oli sitten tottakai tällä viikolla. Koulutus kun on tosi hyvää ja asiantuntevaa, niin en ihan pikku syystä ole poissa. Sitä on tullut käytyä monen moisessa yrittäjä- sekä myyntikoulutuksissa. Tunnistan nykyään jo heti kättelyssä osaavan opettajan sekä sen, että onko ajan hermolla vai muutaman vuoden takaisessa tiedossa. Toki ongelmia on, kun koulutuksen aihe siirtyy paperialviverobyrokratialakisääteinen-A4 osastolle. Voin kertoa että on kuiva ja pottumainen aihe, jonka ymmärtäminen on yhtä H*******Ä!!!!!

No joo elämä on. Onneksi on siunaantunut emäntä, joka näistä sitten ymmärtää sitäkin enemmän.

Onneksi tässä näyttää olevan hiukan tuuria sillä parit hyvät erät olen käynyt katsomassa tässä flunssaa potiessa ja voipi olla, että kun oon terve, niin rupiaa selkä kolottamaan urakalla romun rehaamisesta varastoon. Juu, ei saa nuolaista ennenkuin tipahtaa, sillä flunssan ja joulu/tammikuun heikon myynnin takia olen hiukan joutunut aikataulutusta venyttämään viikon päähän, jolloin ajattelen rehaavani “uudet” tavarat varastoon. Sitten on toki kuvausta, mittausta, korjaamista, luettelointia, siirtämistä ja hinnoittelua viikkokirppikselle yms. perus hommaa.

Nyt on vähän semmonen lyhyt blogipäivitys, ihan sen takia että ei oo oikeen kunnon aihetta, mutta pikkasen pitäisi kirjoitella kuitenkin aina silloin tällöin, vaikka olo ei ois se paras mahdollinen.

Yksi työviikonloppu.

Viikonloput ovat usein niitä työtäyteisiä päiviä tällä alalla. Eri kirppikset, rompetorit ja markkinat ajoittuvat viikonlopuille. Huutokaupat yleensä myös ovat viikonloppuisin. Suurin osa asiakkaista on myös kotona silloin, eli noudot tapahtuu usein lauantai- ja sunnuntaipäivinä. Samoin on myynnillisesti vilkkaimmat päivät.

Tässä listattuna yhden viikonlopun tapahtumat:

Lauantai:

• Herätys 10:00
• Töihin lähtö 10:40
• Töihin saapuminen Giganttiin (teen keikkatyötä tuote-esittelijänä Epsonilla tässä kohtaa).
• Puhelu isältä siinä puolenpäivän kohdilla, sillä oli hiukan kysyttävää erään esineen osalta.
• Työpäivä Gigantissa päättyy 17:00 ja siitä sitten kotiin.
• Ruoka mikroon ja tietokone päälle.
• Viestirumpaa tunti pari.
• Leffa pyörimään ja se työpäivä oli sitten siinä, muutamia illan aikana tulleita viestejä lukuun ottamatta.

Sunnuntai:

• Herätys siinä 10.-11:00 välissä ja pikainen vilkaisu viestien tilanteeseen.
• Liikkeelle lähtö ja suuntana Mimminkirppis.
• Mimminkirppiksellä tyhjennän myyntipaikan, sillä aika ei riitä tämän myyntipisteen ylläpitämiseen.
• Matka jatkuu kohti Pöytyää, sillä ala/ylä-aste koulukaverilta saan kattovalaisimen paria kaffepakettia vastaan.
• Kaffepakettien ojennus ja kuitti, sillä näitä vaihtokauppoja alkaa olemaan vuotuisesti niin paljon, että semmoinen 500€ taitaa tänä vuonna tulla loppusaldoksi, joka on aika iso osa hankintabudjettia.
• Saapuminen Tarvasjoelle noin 14.-14:30
• Juon kaffet ja keskustelen isäni kanssa pikaisesti, mitä on liikkeen puolella la ja su tapahtunut.
• Lajittelua DVD osastolla, koska olen päätynyt luopua leffakaupasta. Kannattavuus on vain tippunut liikaa. Eli myyn loput leffat käytännössä siihen hintaan, että pääsen vain niistä eroon.
• Äitini samalla sitten testaa Signer ompelukoneen, sillä itse en ymmärrä näistä mitään ja äiti on nuorempana ollut ompelijana Kestilässä.
• Lajittelun jälkeen 5 banaanilaatikollista elokuvia jää varastoon odottamaan. Seuraavaksi allkaa pikkuhilkkujen etsiminen varastosta. Muutaman euron esineitä on nyt etsinnässä “hyvin organisoidusta varastosta”. En siis käytä pitkää aikaa etsimiseen, sillä aika on rahaa. Löytyy sitten ehkä myöhemmin. Tällä kertaa kaikki esineet löytyivät helposti. (Kannattaa muistutella viestillä eri pikkuhilkuista, sillä niitä tuppaa löytymään silloin tällöin).
• Kuvaan muutaman esineen huutonettiä varten ja lähden kotia kohti.
• Saavun kotini lähellä olevan LIDL:in valoihin ja huomaan, että on aika tehdä suunnanvaihto, sillä kauppa on kiinni. Hups heijaa kello on näemmä 19:30
• Salen kautta siis kotiin.
• Taas alkaa viestien läpikäyminen ja kuvien latailu koneelle.
• Ruoka mikroon ja tupakalle.
• Tupakin jälkeen vastaan muutamaan viestiin ja teen pikaisesti muutaman huutonet ilmoituksen.
• Vilkaisu kelloon 20:58 ja ruoka uudestaan lämpiämään, sillä unohtus syöminen (taas kerran).
• Leffa pyörimään ja koetan olla vastaamatta enää viesteihin (siinä onnistumatta).

Työpäivä siis koostuu hyvin monesta asiasta ja pelkästään koneen ääressä tulee aikaa vietettyä useita tunteja päivästä.

Mölli niminen kissa aiheutti hieman hankaluutta kun koetin kuvata lasikupuja.

Kuvaaminen on hieman haasteellista jos kuvauspöydän ja sylin väliä mennään jatkuvasti.

Joulu, uusi vuosi ja uudet kujeet

Siitä onkin tovi, kun olen istahtanut kirjoittamaan blogia. On kai ollut vain niin kiire eikä ole ollut oikein hyvää aihettakaan. Tietenkin tässä pidettiin pientä lomaakin, jotta sitten taas jaksaa painaa töitä.

Joulu meni taas kerran työn merkeissä, eli olin esiintymiskierroksella. Kyllä, se on esiintymistä, kun menet talosta toiseen punanuttuisena ja valkopartaisena. Joulupukkina siis meni jouluaatto. Toki kävin siinä seiskan jälkeen joulupöydässä vanhempieni luona. Olihan sielläkin kollega käynyt, koska siskonpoika on siinä iässä, että joulupukki on iso juttu. Itse aattoilta oli sellainen perinteinen, jossa ei nyt ihmeempiä sattunut tai tapahtunut. Huvitti vaan tuossa Turun maamerkin, eli maailman rumimmaksikin äänestetyn patsaan, kohdalla. Kolme autoa odottamassa valojen vaihtumista ja jokaisessa ratin takana joulupukki. Posankkahan tuo tottakai on, tuo turun maamerkki, jos sitä mietitte :)

Uuden vuoden osalta ei ole mitään isoja suunnitelmia. Ehkä hyvä ruoka ja hyvä juoma tyylillä ilman isompia pippaloita. Enkä edes ajatellut yhtäkään rakettia tai papattia ostaa. Ei ole enää se ikä, että ne kiinnostaisivat. Nuorempana olinkin aika innoissani noista uuden vuoden paukuista ja taisi se terveyskin olla muutaman kerran vaarassa, kun erilaisia pommivirityksiä tuli tehtyä. Jos vanhemmat olisivat tienneet mitä teipillä ja isokinuilla tuli tehtyä, olisi ollut kyllä kovempi saarna kotona. No ne ovat menneitä ja kai sitä on viisastunut. Ehkä?

Sitten ne uudet kujeet. Tammikuu tulee olemaan aika pelottava, sillä uusien kujeiden suunnittelua tulee olemaan liikaakin. On ihan perus osto- ja myyntiliikkeen toiminnan muuttamista vastaamaan tämän päivän tarpeita. On tuon “vanhasta uutta” malliston uusien esineiden kehittelyä, sekä vanhojen kokeilujen uusien versioiden suunnittelua ja tekemistä. Brändin eli tuotemerkki “Arhael” rakentaminen, on yksi oleellinen asia. Haave on, että “Arhael” on jonain päivänä tunnettu ja arvostettu tuotemerkki. Projekti, joka viekin pitkään, eli useita vuosia. Eikä se siihen lopu, sillä Jellona-mallistoakin kehitellään samalla, jotta päästään leveämpään ja laajempaan tuotevalikoimaan. Eli alkuvuosi tulee olemaan hyvinkin vaiherikasta aikaa.

Ja tähän tulee sitten se ostoskanavan legendaarinen lause “eikä tässäkään vielä kaikki vaan…”

Lisäksi on alustavana suunnitelmana liikeidea, josta en viitsi liikoja kertoa, sillä olen oppinut pitämään liikesalaisuudet aika tarkkaan omana tietona. Tämä suunnitelma tosin vaatii edetessään sen, että paljastetaan yhdessä emännän kanssa oikeille tahoille siinä järjestyksessä kun on pakko. Unelma tässä on kyllä aika lennokas. Paikka mihin tullaan varta vasten pitkänkin matkan takaa. Jotain hyvin erilaista, mutta sellaista jolle näkisin olevan tässä maailman ajassa tilausta. Vastaveto nyky markettikulttuuria vastaan, voin kai sanoa sellaisena vihjeenä, joka ei kerro mitään mutta herättää uteliaisuuden. Tosin suunnitelma voi kaatua jo ensimmäisessä vaiheessa taikka paremminkin siirtyy “ideavarastooni” odottamaan sitä oikeaa hetkeä.

Ai niin tuli tässä taas mieleen, että olisi kai minun hyvä järkkäillä TARVASJOELLE (ei lietoon kun se kuntaliitokselle kumartelu ei vieläkään onnistu) rompetori ensi kesänä. Emäntä tosin saattaa pyöritellä silmiään, kun oikolukee tätä, sillä tässä on aika paljon kaikkea touhua. Eli niille joille Tarvasjoki on hyvä rompetoripaikka ottakaas yhteyttä vaan, mää rupian suunnittelemaan aikataulua ja muita järjestelyjuttuja.

Eikä tässä pahitteeksi olisi kuolinpesä tai kaksi. Eikä niitä varastojen ja vajojen tyhjennyksiäkään ole ruuhkaksi alkuvuodesta. Pistetään ylimääräiset tavarat kiertoon pölyä keräämästä :)

Linkki lampun osiin huutonetissä: http://www.huuto.net/hakutulos/words/lampun+osa/sellernro/534427

Joulutori 9-10.12

Kello on 20:02, kun kirjoitan tätä blogia. En ole ihan suoraan kotiin saapumisen jälkeen aloittanut, mutta melkein. Kastike, jonka eilen tein, on ehtinyt lämpimäksi ja pastavesi kuumenee hellalla tällä hetkellä. Kyseessä on päivän ensimmäinen kunnollinen lämmin ateria. Ei  mitenkään poikkeuksellista tämmöiselle romukauppiaalle syödä hyvin myöhään päivän pääateria (järkevintä se ei kuitenkaan ole tiedän sen). Joulutorilla ollaan aamu kymmeneltä ja luukut laitetaan kiinni kello 19:00. Toki siinä tulee se kevyt kenttälounas syötyä eväiden muodossa ja tänään extrana oli ilmaiseksi makkaratarjoilu Kauppatorilla.

Se täytyy kyllä kertoa, että järjestelyt ovat olleet todella mainiot Joulutorilla. Kerrankin on lukittava koppi käytössä. On melkein outoa, ettei tarvitse aamulla ajella myyntipisteelle ja kerätä laatikkotolkulla tavaraa esille ja ajella autoa parkkiin toisaalle. Yksin ollessa aamuisin on aina riskinä, että osa tavaroista lähtisi ns. oman käden oikeudella. Tosin kertaakaan näin ei yli kymmenen vuoden urallani ole käynyt. Illalla edessä oleva paikan purku ja pakkaus autoon puuttuu nyt myös kokonaaan. Osaan arvostaa kiinteää lukittavaa myyntipistettä :)

Tokihan tuolla on ollut osalla kopeissa jotain ovi ongelmia sekä sähköjen kanssa jotain propleemaa, mutta näyttäis ainakin olevan järjestäjän puolesta huolto ja korjaus aika sujuvaa. Ihan tarkkaan en osaa sanoa miten on, kun itsellä ei mitään ongelmia ole ollut. Sekin on miellyttänyt, että järjestäjäporukan edustajista vähintään yksi on joka päivä käynyt kyselemässä miten hommat menee. Meiltä annettiin ainakin noottia musiikin kappalevalintojen osalta ja ilmeisesti muiltakin oli tullut. Tämä otettiin vastaan hyvässä hengessä ja asia on korjattu. Ikävä kyllä tuo suomalainen tapa tehdä kaikista lauluista mollivoittoisia on ikävä. Jopa joululaulut saadaan kuulostamaan ikävän mollivoittoisilta. Tottakai on niitä iloisia, mutta tämmöiseen ikävään ja ei niin jouluiseen säähän “itkuvirret” eivät oikein sovi. Nyt soi ne iloiset joululaulut Joulutorilla, eli iso plussa järjestyksestä vastaaville :)

No tässä sitten kävikin näin, että en vain jaksanut kirjoittaa blogia loppuun. Jatkan siis kirjoitustani tässä Kauppatorilla 10.12 myyntikojusta käsin. Sinänsä tässä tulee mieleen, että kyllä maailma on muuttunut. Silloin kun aloitin tori- ja markkinamyyjänä, kännykästä pystyi vain soittamaan ja lähettämään viestejä. Nykyään pystyy tekemään varsin monipuolista työtä näillä mustilla pikku laatikoilla, joita löytyy melkein jokaisen taskusta. Esimerkiksi voi tulla puhelu, että “sulla on huutonetissä ilmoitus siitä ja siitä esineestä”. Voin sopia kaupan siinä suoraan, sulkea huutonet ilmoituksen ja lähettäää maksutiedot. Sitten on vielä tuo maksupääte, joka tuli hankittua edellisenä kesänä. Olen tosi rakastunut siihen, sillä kun saa maksuja joita ei ennen ole saanut, kun käteinen on puuttunut asiakkailta ja otto-automaatti matkalle on moni jäänyt. Sisäpiiri vitsinä kauppiailla on tuo sanonta “joka otto-automaatin edessä on kuoppa, jonne rahan hakija tippuu).

Teknologian kehitys on siis tehnyt tästä työstä monella tapaa helpomman ja näppärämmän. Ikävä kyllä toinen kääntöpuoli on se tosiasia, että monet ostavat lahjat nettikaupoista ja lahjaostokset jäävät torilta ostamatta. Toiselta kannalta katsottuna torikauppa toimii näppärämmin teknologian kehityksen kautta, mutta toiselta kantilta katsottuna torikauppa kuoloo teknologian kehityksen myötä.

Asiakas virtaa kun katselee tästä myyjän vinkkelistä ei ole valittamista.  Ikävä kyllä ne “aukeevat kukkarot puuttuu” ja se ratkaisee tori- ja markkinamyyjän tuloksen. Miinukselle taitaa tämä reissu mennä, mutta ilolla etiäppäi, sillä kyllä se jossain kohtaa harmaakin kivi murtuu, kun siihen otsaansa hakkaa :)

https://www.facebook.com/TurunKauppatorinJoulutori/?fref=ts

Kirppisrallin odotusta.

Yksi hienoin facebookin ilmiö on tämä “Tarvasjoen kirppisralli”. Niille jotka eivät tiedä, niin tässä lyhyt selostus: kirppisralli on tapahtuma, joka levitetään facen kautta ja siihen osallistutaan joko kotikirppiksenä tai tietyillä sovituilla paikoilla. Tapahtuman järjestäjä ainakin Tarvasjoella tekee isoimman työn listaamalla paikata, tekemällä kartan sekä jakamalla numerokyltin, joka noudetaan sovitusta paikasta. Kyltistä menee pieni kohtuullinen maksu, joka ei vastaa missään muotoa järjestäjän työpanosta. 3€ saa kyllä kyltin raaka-aineet, mutta eipä ihmeempää korvausta vapaa-ajasta. Tietenkin kyltit ovat edellisen vuoden kylttejä, mutta täytyyhän ne säilyttääkin. Eli kannustan tykäkkäämään Tarvasjoen kirppisrallista nyt Facessa, jotta järjestäjille tulee hyvä mieli. Talkoovoiminhan noita järjestetään ja kehu on ainoa palkka.

Tänä vuonna tapahtuma on yhden sunnuntaina mittainen, kun viime vuonna tapahtuma kesti sekä lauantain että sunnuntain. Se millainen tulos sitten tulee on ihan ilmoista kiinni. Hellettä en toivo, sillä autolla kiertäen paikasta toiseen kuumuudessa vie innostuksen. Sadekeli on myös pahasta. Unelmakeli on semmoinen 15-18 astetta lämpöä ja pikkuinen tihku silloin tällöin. Se tuo sen parhaan tuloksen minulle, sillä kaikki myytävä on sisätiloissa. Ulkomyynnille toki sade tai tihku on pahasta, sillä osa myyjistä on Tarvasjoen paikallisen K-kaupan (K-Exrta Taateli) pihalla. Itse harkitsen pääsenkö laittamaan kaksi myyntipistettä, toinen K-kaupalla ja toinen tietenkin omalla kaupalla Virolantiellä, mutta se selviää kun tiedän saanko lisäkäsiä sunnuntaiksi.

Nämä kirppisrallit ovat yleinen ilmiö täällä Varsinais-suomessa. Aura ja Marttila ainakin ovat olleet kirppistapahtumallisia kuntia. Missä muualla on samaa toimintaa, sitä en tiedä, mutta käsittääkseni on nouseva trendi järjestää kunnan sisällä kirppisralli.

Kannattaa siis tulla tutustumaan Tarvasjoen aktiiviseen talkootoimintaan kirppisrallin osilta ja tulla tutustumaan Tarvasjokilaisiin :)

Tästä klikkaamalla pääset Tarvasjoen Kirppisrallin FB-tapahtumaan.