Paskoja kauppoja.

Oli pakko tulla kirjoitustauolta sen takia, että kaupankäynnissä kävi kaksi varsin eriskummallista tapahtumaa. Kumpikin oli veemäisiä, mutta ihan eri syistä.

Ensimmäinen oli tämmöinen tapaus, jossa huutonetissä “pilahuutaja” teki pelleilytarjouksen kohteeseeni. Tarjous oli 240 000€. Huutokohteen reaaliarvo on muutamassa kympissä. Pila ei ehkä kuulosta kovin pahalta… mutta kun se on asia, joka tuottaa itselleni paljon vaivaa. Verottajaa ei välttämättä kiinnosta reaaliarvo, jos he jostain löytävät kaupan, jonka kokoluokka on edellä mainittua. Verottaja kun on tunnetusti tehnyt aika hulvattomia päätöksiä, joiden rwalistisuus ei ole mistään kotoisin. Tämä pilanpäiten tehty jekku voi tulla kalliiksi, jollei siihen reagoi vakavuudella. Aina on se mahdollisuus, että viiden vuoden päästä verottajalta tulee kirje: tiedossamme on, että olet tehnyt 240 000€ edestä kauppaa, josta ei ole maksettu veroja. Sen jälkeen “jekkutarjouksen” todistusvelvollisuus on minulla. Uskomattomalta kuulostaa, mutta tämä mahdollisuus on liian iso, jotta voisin kuitata “pilan” olankohautuksella.

Toinen kauppa oli sitten yksi urani hankalimmista, jonka hetki sitten lopetin tuloksettomana. Tässä kohtaa haluan täsmentää, että tarkoitukseni ei ole naureskella ostajan huonolle kirjoitustaidolle eikä kyseessä ole maahanmuuttaja vaan kielivirheet johtunevat jostain muusta syystä. Vuoropuhelu on alkuperäismuodossaan, jotta hahmottuu kokonaisvaltainen sekavuus, joka kauppaa varjosti. Olen käynyt onnistunutta kauppaa niin kuuromykän kuin henkilöiden kanssa, joilla ei ole ollut yhteistä kieltä kanssani. Kun kumpikin osapuoli pyrkii selkeään kommunikaatioon, niin mistä tahansa kielellisistä esteistä päästään yli. Puhelimessa vaikutti vielä ihan normaaliin kommunikointiin kykenevältä.

Mutta nyt itse kauppaan. Vuoropuhelu meni lyhennettynä tällä tavalla:

Ostaja:

KAU.NIS K PPI OLEN IINOTUSNU

Minä:

Voitte tehdä tarjouksen, koska kohde on huutokaupan (huuto.net).

Ostaja:

MAKA SEoN 199€ JA KULJETA SE TÄNNE (huudon lähtö oli 199€ ja korotus 1€ en kerro tähän minne piti kuljettaa).

Minä:

Kohteeseen voi tehdä tarjouksen ja kuljetus maksaa 150€. En omista tällä hetkellä pakettiautoa ja se minun on tätä varten vuokrattava.

-- Tässä kohtaa tuotteeseen tuli virallinen tarjous 200€ viestien lähettäjältä.--

Ostaja:

KU LJETUS SAMMAAN HIiNTAAN 19 9€ MUUTEN EI KAUPA

Minä:

Joudun käyttämään kuljetukseen koko päivän, vuokraamaan pakettiauton, maksamaan polttoaineet ja teitte tarjouksen sen jälkeen, kun olin ilmoittanut kuljetuskustannukset. Se tarkoittaa silloin sitä, että olette pystyneet tutustumaan kaupan ehtoihin etukäteen ja hyväksyneet ne.

____

Väliin tuli monia sekavia viestejä joiden tulkkaukseen minulla kului aina pitkähkö aika. Viikkoa myöhemmin ostaja pyysi soittamaan, joten soitin hänelle. Tässä kohtaa hän ehdotti vaihtokauppaa esineihin, joiden ulosmyyntiarvo oli “kaatopaikalle” tai muutama kymppi. En tähän tietenkään suostunut ja ilmoitin, että kauppa on aloitettu rahasopimuksella, joten siinä pysytään ja vaihtokauppa ei ole mahdollinen. Olin aiemmin jo ilmoittanut, että kuljetuskustannus on minun saatava etukäteen tilille, muuten en lähde liikkeelle.

_____

Viikkoa myöhemmin sain viestin:

50€ ON TIL I JOTTA VOIT LUTTAA MINÄ. MINÄ MAKA AINA SE MITÄ LUPA. Lo PU ENSI KUSA KUN SAA RAHAT.

Odottelin muutaman päivän ja totesin että tämä kauppa taitaa olla tässä kunnes tuli viesti:

OLE E TSINY SINÄ KSSA J.A KOIRRAA. MAKSAN 250€ ALKU KUU KUN S AA’N RAHAA.

Ilmoitin tilitietoni (jotka olin jo aikapäiviä sitten antanut) ja sain siinä kohtaa ukaasin paremmalta puoliskolta ja isältäni: “Olen ollut tässä kohtaa aivan liian anteeksiantava ja pitkämielinen. Jollei kuljetuksesta sovittua summaa ole tilillä sovittuun päivään mennessä, on minun lopetettava tämä kauppa.” No en jaksanut laittaa viestiä perjantaina, koska minulla oli sen verran paljon parempaakin tekemistä, enkä halunnut “itkuvirsiviestejä”. Tänään, ennen tämän kirjoittamista, päätin kyseisen kaupan ja tämä parin kuukauden setti on ohi - palkkana menetettyjä työtunteja.

Turkulaisille sitten tiedoksi, olen ehdolla Turussa Vihreiden listoilla numerolla 189.

Lahjoitukset vaalikampanjaani:

https://civicrm.vihreat.fi/civicrm/contribute/transact?id=2&reset=1&pcpId=368

Facebook: https://www.facebook.com/ReininMarko/

"Poliittinen" blogini

http://markoreini.blogspot.fi/

Nettikaupankäynnin sudenkuopat.

Jokainen on varmaan kuullut lauseen “Jos se on liian hyvä ollakseen totta, niin yleensä se ei ole sitä”.

Tämä lause voidaan esittää monella tavalla, mutta pääasiassa tarkoittaa aina samaa. Itselläni kauppahistoria on kohtuu hyvä, kun tutkii taustat. Eli miten se tapahtuu? No tietenkin KVG (Kato V*** Googlesta). En löydä omalle kohdalle mitään negatiivista, kun teen haun. Huutonet-tunnukseni eli “arhael” palautteita kun vilkaisee, niin voi todeta, että aika hyvältä näyttää.

Mihin tämä sitten vaikuttaa? No lähetän särkyvää usein ja voin oikeasti kehua itseäni, että lasikupu lähtee ehjänä ja saapuu ehjänä (piste). Eli minun pakkaamiseeni uskalletaan luottaa ja siitä veloitankin aina hieman pakkaus lisää. Toimitukset ovat myös usein onnistuneet hyvin. Toki olen muutaman kerran mokannut osoitteen kanssa, mutta sen virheen kehtaan myöntää ja nämä virheet olen saanut korjattua.

Kaikenlaiset huijarit vaikuttavat myös omaan kaupankäyntiini netissä. Mutta miten se huijareiden aiheuttama vaikutus sitten näkyy? Kauppapäätöksessä mennään helposti “halvin hinta voittaa” ajatuksella. Sitten myöhemmin itketään somessa, kun pakettia ei ole tullut tai lautaset on palasina. “Oma moka” on minulta kylmä tuomio. Sinulla on laite naaman edessä, jolla voit tarkistaa myyjän taustat, sillä sama huijari usein tekee sarjassa näitä petoksia. “Tulee R-pakettina” on yksi lause mitä kannattaa miettiä. Kyllä saat edullisimman toimitustavan, kun lähetetään R-pakettina, mutta se laatikko on aivan pirun huono lähetyksiin. Älkää hyvät ihmiset menkö sen parin euron perässä, jos paketin sisältö maksaa useita kymppejä. Se on kirjaimellisesti tyhmää. Itse käytän Matkahuoltoa ihan sen takia, että se on paras mahdollinen. Postitusvirheisiini lukeutuu noin viisi omaa mokaa ja viisi minulle annettua väärää osoitetietoa eli matkahuolto ei ole mokannut kertaakaan. Vien tuonne Turun Matkahuoltoon paketit ja mielestäni siellä työporukka suhtautuu oikein työhönsä. Ripeästi ja huolellisesti paketit rullakoihin siten, ettei rikkoja tapahdu. Halvin ei ole se paras ainakaan minulle sillä Matkahuolto huolehtii minun maineestani takuu varmana toimittajana. Olen oikeasti laiska sillä minua ei kiinnosta ihmetellä myöhemmin missä paketti on tai se onko tavara rikkoontunut matkalla. Ahkerat saavat näitä hommia selvitellä laiska menee sieltä mistä aita on matalin ja helpoin kulkea.

Monesti törmää erinäisissä nettikeskusteluissa siihen, että me alan työmyyrät olemme sitä alinta pohjasakkaa, kun kehtaamme ostaa edullisimman mukaan ja myydä korkeimman mahdollisen mukaan. Viisaat kommentoivat tähän, että yrittäjällä on iso liuta velvoitteita ja maksuja. Harvemmin tulee mieleen asia, jonka takia kannattaa ostaa yksityisen sijaan ammattilaiselta. Nimittäin se, että me ‘trokarit’ varjelemme mainettamme loppuun asti. Jos vahinko käy ja se paketti tulee perille rikkonaisena, on viisaampaa korvata menetys asiakkaalle, kuin vaarantaa maine. Yksityishenkilöiltä on aivan turha tätä vaatia. Eli tässä kohtaa takuu ja taattu toimitus nostavat hieman tuotteen hintaa. Maine on meille alan kauppialle se ainoa asia, joka erottaa onnistuneen myyjän epäonnisesta. Voi oikeastaan sanoa että “kuluttajansuoja maksaa”.

Helppo tapa testata onko paketti riittävän hyvin pakattu on kysyä itseltään “uskallanko minä pudottaa tämän metrin korkeudesta”. Jollet uskalla, niin se on huonosti pakattu. Minut jos kohtaa liikkeessä pakkaamassa särkyvää tavaraa voi kuka tahansa milloin tahansa haastaa pudottamaan paketin metrin korkeudesta. Minun pakkaamani esine ei mene rikki.

Eli jos ostat netistä, niin google on hyvä työkalu. Jos esine X on liian halpa, niin älä osta (varsinkin kodin elektroniikka on hyvin, hyvin, hyvin vaarallista aluetta). Vertaa myyjien taustoja, sillä se, jolla on puhdas tausta, voi ja saa pyytää enemmän kuin se jolla paketit lähtee vasta kun on useita kertoja muistutettu ja lopulta saapuu rikkonaisena. “En vastaa postin rikkomista lähetyksistä” ei ole lause, jolla selitetään huono pakkaus (piste).

Ja kyllä se on tulossa se ensimmäinen lähetys, joka hajoaa minun takiani. Se on vain ajan kysymys, mutta silloin en syytä logistiikkayritystä ellei pakkauksen ulkopuoli ole selkeästi kärsinyt.

Byrokratiaa ja suunnitelmia.

Tässä onkin tullut pitkä tauko edellisestä blogista. Edellisestä blogista on reippaasti yli kuukausi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä olla oltu tietokoneen ääressä ja luotu tekstiä. Tilanne on täysin päinvastainen sillä loppuvuoden ja ensi vuoden suunnitelmat ovat imeneet kaiken “kirjoitusenergian”. Ehkä tässä blogissa voisin hiukan kertoa mitä tässä viime aikoina on tapahtunut sekä mitä on tulossa.

Ensimmäisenä voisin kertoa asiasta joka on aika surullinen. Emännän koira, Oka nimeltään, jouduttiin lopettamaan ja se oli aika *piip* paikka. Surun keskellä on hyvä muistaa se, että vietimme Okan kanssa viimeisen päivän Tarvasjoella ja siellä koirat saavat olla vapaana touhuten mitä lystäävät ilman, että ovat kiinni missään. Kirjoitin silloin blogin, mutta en ole julkaissut sitä. Nyt kun suruaika on jo päättynyt voinen palata siihen blogiin.

Viimeinen rompetori, eli ensimmäinen virallinen Hovirompe, oli sitten enemmän ja vähemmän pettymys. Kirjaimellisesti asia mihin en voi vaikuttaa eli keli oli varsin huono. Taloudellisesti tuli suuresti takkiin, sillä myyntipaikkoja jäi tyhjäksi ja kahvion tuotto oli heikko. Kaikkein huvittavinta oli se, että aamulla heräsin hyvin virkeänä. Normaalisti hermoilen ja ressaan illalla eikä uni oikein tule millään. Olin katsonut säätiedotuksen ja sen takia menettänyt toivon, eli kun kaikki oli menetetty sain helposti nukuttua.

Hoviromppeen aamulla satoi ihan kunnolla siinä vaiheessa kun autosaattueemme lähti kohti Tarvashovia. En odottanut ,että paikalla olisi ollut ketään. No olihan siellä ja lisää myyjiä saapui paikalle. Ennakkovarauksista hyvin harva jätti tulematta ja siinä kello kymmenen aikaan, milloin rompetorin alkamisaika oli, sade loppui. Lopulta paistoi jopa aurinko ja minulla riitti töitä. Asiakkaitakin tuli olosuhteisiin nähden todella hyvin ja keskellä sadetta tehty päätös ilmoittaa apulaisille, että ei tarvitse tulla, kadutti. Yksin juoksin paikoittamassa autoja ja hoitamassa tapahtuma järjestäjän velvollisuuksia. Sade alkoi uudestaan siinä kolmen jälkeen ja myyjät olivat olleet paikalla koko ajan. Harva oli luovuttanut eikä luovuttamiseen ollutkaan syytä. Kauppa oli käynyt yllättävän hyvin, sillä myyjiä oli suhteessa asiakasmäärään sopivasti. Epäonnistuminen vai onnistuminen kas siinä mietintää kerrakseen.

Viimeinen kuukausi on ollut yhtä tuskaa, sillä tässä on loppuvuoden ja ensi vuoden projektia tehty. Yrityksessä ollaan tekemässä isoja muutoksia ja sen eteen on tehty töitä aika paljon. Paljon on käyty asioita läpi ja tekstiä on kirjoitettu “byrokraatiksi”. Viime perjantaina saatiin työ valmiiksi ja laitettiin tuotos byrokratian hampaisiin. Tiistaina tuli vastaus ja sen takia meni koko eilinen kevyen *piip* kanssa. “Hylätty.”

Oletan että Kekkosen mielipide nyky suomen byrokratiasta olisi hyvin selkeä.

No ei tässä jäädä sitä miettimään, vaan työ aloitetaan uudestaan ja teksti muotoillaan paremmin byrokraatille sopivaksi. Odotettiin kyllä “bumerangia” kommentein, mutta että melkein kaikki kohdat olivat väärin (eivät väärin vaan ei byrokraatiksi). Toki tässä huvittaa semmoinen pikku asia kuin se, että rahoituksen pääajatus on maaseudun elävöittäminen ja hakemuksemme koettiin liian “paikalliseksi”. Pitääköhän sitä maaseutua elävöittää Helsingistä käsin?

Tässä ei jäädä tuleen makaamaan vaan aletaan rakentamaan suunnitelman mukaan tulevaisuutta, vaikka tulee kapuloita rattaisiin. Asioita mutkistaa myös sekin että Tarvashovi, joka on tärkeä osa suunnitelmiani yleisötapahtumien osalta, siirtyi Liedon kunnan omistukseen. Nyt kukaan ei tiedä ketä tekee ja mitä tekee. Kuulin että juhlatilaisuuksia on peruttu sen takia, että “Hovissa ei enää järjestetä juhlatilaisuuksia”. Tätä en usko vaan oletan, että tällä hetkellä Lieto ei vain tiedä mitä tehdä Hovin kanssa. Eräs isäni kollega maanviljelijänä asiasta tokaisikin, että “Ei ole enää Reinin Jorma sulkemassa ovia iltaisin.” Isäni on niin kauan kuin muistan hoitanut tämän asian eli käynyt tarkistamassa paikat ja sulkemassa ovet. Nyt ei tiedetä ketä sen tekee ja minkä lautakunnan vastuulla Tarvashovi on.

Tämä epätietoisuus sattuu vaan pahoin suunnitelmiini, sillä keväällä on suunnitelma järjestää ‘Retro ja Vintage messut’. Suunnitelmana on pitää messut huhtikuun lopussa, sillä yleensä silloin on kaunis sää. Sen tiedän siitä syystä, että minulla on silloin synttärit ja yleensä se on kevään ensimmäinen oikein lämmin viikko. Sade on epätodennäköinen (toki sateitakin on ollut, mutta hyvin harvoin). Ajatuksena on, että sisällä olisi 50 myyjää ja ulkona toiset 50. Tämä suunnitelma vaatiikin nyt pienen pohdinnan, sillä jos en seuraavan kuukauden aikana tiedä Hovin tilannetta, niin aloitan katsomaan toista paikkaa ja onko se sitten Liedolle hyväksi? Toki tässä on monta asiaa ja monta muuttujaa välissä, mutta jatkamme suunnitelmaa normaalin aikataulun mukaan. Hommaa ei keskeytetä minkään byrokraatin mielipiteeseen ja siihen, että Hovin omistaja ei tiedä mitä tekee paikan kanssa.

Hovirompe, tai oikeammin Hoviromppeet järjestetään varmaan Tarvashovissa. Kesään mennessä tilanne on jo selkeytynyt ja ulkotapahtuma tuskin on iso ongelma Liedon kunnalle. Tarvitaan vain lupa P-alueen ja vessojen käyttöön, eli melko pieni asia, kun vain tiedetään keneltä se lupa haetaan. Emme odota suuria hankaluuksia tämän osalta.

Asioita hiukan hankaloittaa se, että emäntä on tällä hetkellä opiskelemassa Göteborgissa ja on siellä vuodenvaihteeseen asti. Emännän taidot luovia noissa byrokratia asioissa ovat ne, millä tämä sälli painaa byrokratian harmaan kiven läpitte.

Göteborin reissusta minun on varmaan jossain kohtaa kerrottava, sillä menimme emännän kanssa Ruotsin läpitte ja matkan varrelta on paljon kerrottavaa. Eli tulossa on Ruotsi aiheinen blogi, kun ehdin paneutua asiaan.

"En sten" ja tätäkö on ruotsalaisen museon taso?

Oka oli mukana touhuumassa.

Ai niin meinasi unohtua Halloween-viikonloppu. Pidämme hieman hauskaa ja poltamme kokon lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Muutakin ohjelmaa keksitään, mutta siitä kerron tuonnempana.

Porvoo 10.8.2016

TJ 4 (jäljellä neljä aamua) Hoviromppeeseen ja olen käymässä Porvoossa. Valmistelut ovat siis hallinnassa ja voin hieman ottaa rennosti ennen “myrskyä”.

Tänään tuli kierreltyä Porvoon vanhassa kaupungissa ja täytyy kyllä sanoa, että on aikas kaunis miljöö. Jos oikein muistan, niin olin myymässä Raatihuoneen torilla loppukesästä 2009 (vuoden heitto voi olla suuntaansa). Oli muuten aika hyvä myynti silloin, sillä myin Turun hinnalla Porvoossa ja silloinhan hinta oli ostajalle edukkaampi. Torilla oleva kahvio oli silloin se, joka osti minulta eniten. Sen sijainti vanhassa rakennuksessa vaatii hieman sellaisia vanhoja esineitä rekvisiitaksi. Vanhoja pulloja, puinen kaljakoppa, komukka ja muutamia muita esineitä osti kahvilan pitäjä. Sai muuten silloin ostosten lisäksi myös vakio asiakkaan, eli käyn aina samassa kahvilassa, kun käyn Porvoossa. Toinen vakio paikka missä käyn on Suomipuoti. Jostain syystä olen tykästynyt heidän paitakuoseihinsa. Suomi aiheisia, mutta hyvällä maulla eikä liika nationalistisia. Toki siellä on traksteri- ja muumipaitoja, joita mietinkin ostavani siskon pojalle, mutta kun heillä taitaa tulla ihan huoleksi asti kaikkea vaatetta vähän joka suunnasta.

Joka tapauksessa suosittelen kiertelemään vanhassa kaupungisssa, jos satut olemaan Porvoossa. Kaunis kaupunki ja merkittävä osa suomen historiaa sillä Porvoosta piti tulla Suomen pääkaupunki kun Ruattin valta päättyi suomessa ja venäläisten (Tsaari Aleksanteri I) aika alkoi. Pidettiinhän valtiopäivät 1809 Porvoossa. Ikävä, että tuo tuppukylä Helssinki sitten sai piäkaupunki oikeudet.

Kaffe on tärkeä elintarvike ;)

Rompetorista Hoviromppeeseen.

Vaikka ollaan vasta toista kertaa, vuosien tauon jälkeen järjestämässä rompetoria Tarvasjoella, Tarvashovin parkkipaikalla katseet on jo siirretty tulevaan.

Loppukesästä tai alkusyksystä on alustava suunnitelma järjestää kaksi rompetoria lisää. Silloin myös tapahtumalle tulee nimeksi “Hovirompe” ja tulemme panostamaan tapahtuman tasoon selkeästi lisää. Minulla on siis koko kesä aikaa kiertää eri tapahtumissa jakamassa tietoa hoviromppeesta. Myyjät ovat ehdottomasti tärkein asia, jotta tapahtuma saavuttaa oikeanlaisen suosion. Eli tulen panostamaan korkeaan laatuun, siten että etsin mahdollisimman monipuolisen valikoiman erityyppisiä myyjiä mahdollisimman monelta eri erikoistumisalueelta. En myöskään unohda ns. kodin kirppismyyjiä. Tavoite on siis, että myynnissä olisi ihan kunnon rompetta, sekä lasten vaatteita, jotta Hovirompe olisi kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta tapahtuma jonne kannattaa tulla kauempaakin.

Toinen rompetori menee enemmän ensimmäisen rompetorin virheiden ja niistä tulleiden palautteiden korjauskokeiluissa. Eli ei mitään uutta vaan kehitystyötä jatketaan. Kolmas ja neljäs rompetori, eli Hovirompe tulee olemaan sitten paljon kehittyneempi versio alkukesän rompetoreihin verrattuna.

Totta kai tässä arjessa tapahtuu paljon muutakin, kuin pelkästään rompetori, mutta se on se ulospäin näkyvin asia. Varaston suursiivous on seuraavana projektina. 200 neliömetriä varastoa ja ihan kelen monta kuutiometriä sekalaista seurakuntaa on järjestettävä uudestaan. En tiedä vielä kuinka paljon täytyy kuljettaa kaatopaikalle, mutta paljon kuitenkin. Tavaraa, jolle ei ole mitään järkevää syytä varastoida, kerääntyy vuosien varrella uskomattomia määriä. Ennen kuin kaatopaikalle kuljetetaan pidetään kuitenkin jonkinmoinen “Tule ja hae ilmaiseksi”-päivä. On paljon mukavampi, että lähtee käyttöön kuin kaatopaikalle. Tottakai se myös on taloudellisesti paljon järkevämpää, sillä kaatopaikka kustannuksia on syytä minimoida keinolla millä hyvänsä.

Turun tienoo. 

Turun tienoo.  

Auranmaan Viikkolehti 

 Auranmaan Viikkolehti 

Auranmaan Viikkolehti  

Auranmaan Viikkolehti verkkojulkaisu

http://www.avl.fi/2016/06/romukauppias-tuo-rompetorin-tarvashoviin/

Tässä uutena kutsumanimenä näemmä sitten tuli eräässä lehtiartikkelissa “Tarvasjoen romukeisari”. No ihan keisariksi en välttämättä ala, mutta huvittaa tuo kutsumanimi kehitys. Silloin kun aloitin kirppismyynti hommat, ostin tavarat pääosin huutokaupoista ja silloin muut myyjät kutsuivat minua “pojaksi”. Pari vuotta myöhemmin kun olin kerännyt kokemusta ja olin tullut jäädäkseni tähän ah niin ihanaan kaupanalan harrastukseen, minua ruvettiin kutsumaan etunimelläni eli “Marko”. Tätäkin nimitystä kesti oman aikansa ja sitten alkoi nimitys “Tarvasjoen julli”, “Tarvasjoen kauppias”, “Tarvasjoen huijari” jne. Nämä nimitykset toki olivat sitä sisäpiiriläisten huumoria. Samaan aikaan kun nimitys muuttui koskemaan paikkakuntaa, minulta alettiin kyselemään enemmän eri esineistä. Ilmeisesti minun tietotaitooni alettiin luottamaan ja huomaamaan, että poika tietääkin jotain. Jollain tasolla kai kehityskaari oppipoika, kisälli ja mestari siis olisi nähtävissä muiden mielipiteessä minua kohtaan. Itse tosin en koe olevani mestari vaan korkeintaan kisälli. Opittavaa on enemmän kuin opittua ja opittu tieto pitää aina silloin tällöin tarkistaa, sillä virheellistä tietoa on päänupissa ihan haitaksi asti.

Joka tapauksessa, 12.6 Rompetori Tarvasjoella, Tarvashovin parkkiksella ja sitten pidetään kesätaukoa (tauko on hassu sanoa tähän, kun hommia tehdään koko kesä).

Rompetorin loppusuora.

Viimeinen byrokraattinen asia, joka piti hommata on nyt taskussa. Ainoastaan omavalvontasuunnitelma ja muutama muu paperi tarvitsee tulostaa, sillä pyydettäessä ne on Suomen lain mukaan näytettävä, oli kysyjä kuka tahansa. Eli byrokratia on voitettu :D

Väsymys vaan on iskenyt ja tänään oli jätettävä kurssipäivä välistä, jotta sai tarpeeksi lepoa Asiaa ei helpota yhtään se tosiasia, että kämpässäni on 27 astetta lämpöä siinä kolmen aikaan yöllä. Valvoin viime yönä ilmeisesti neljään, kun ei saanut tuskan hieltä unta. Herätyksen ollessa kahdeksan kohdalla löin vain herätyskellon hiljaiselle ja totesin etten vain jaksa. Onneksi lauantai-sunnuntai välisen yön nukumme emännän kanssa Tarvasjoella vanhassa piian kammarissa, joka on selvästi viileämpi nukkumapaikka kuin Turun asuntoni.

Perjantaina tulee tiukka ostospäivä. Käyn hankkimassa kaiken tarpeellisen rompetoria varten, pois lukien elintarvikkeet. Ne haen lauantaina aamulla ja vien suoraan Tarvashovin kylmiöön. Tarvashovissa on aivan mahtavat tilat ja voin kertoa, että on hintalaatusuhteeltaan tosi mahtava vaikka häiden viettopaikkana. Lähistöllä on jäähalli ja Hovin toisessa päässä on uimahalli. Tarvasjoki oli noin 1700 asukkaan kunta ennen kuntaliitosta Liedon kanssa. Siellä oli pieneksi kunnaksi aika mahtavat puitteet urheiluharrastuksiin.

Oli muuten mahtava tiistai, kun sain semmoisen 7-8 heittokuutiollista polkupyöriä hommattua. Täytyyhän sitä hankkia jotain myytävää varastoon. Ihan mielenkiintoisena faktana: tämän pyörä erän valmistamiseen tarvittava energia vastaa yhden 80-luvulla rakennetun keskiverron omakotitalon koko vuoden energian tarvetta. Kyllä, tämä on ihan omakehua. Meidän, jotka kierrätämme vanhaa, työtä ei osata arvostaa tarpeeksi. Me kaikki jotka hankimme osan elannosta tai koko elantomme vanhan tai kierrätetyn tavaran kaupasta, säästämme vuodessa useita tuhansia tonneja fossiilisia polttoaineita.

Jaa niin, haastateltiinhan minut keskiviikkona Auranmaan Viikkolehteen. Saa sitten nähdä millainen valokuva tuli ja millainen juttu siihen kirjoitetaan.

Laadun valvoja :)

Kuvattavat kohteet on levitetty kuvaamista ja tietojen kirjaamista varten.

Varjossa 28 astetta lämpöä joten hommat etenevät verkkaisesti.

Nämä ovat aina kivoja löytöjä. Yleensä menevät siskon-, veljen- tai kummilapselle lahjaksi.

Tunturi Yellow Violet. Aika sopiva nimi pyörällä :D

Face Eventit 5. ja 12.6 rompetoreille.

https://www.facebook.com/events/1573950969564032/

https://www.facebook.com/events/1192007957476572/

Kausivaihtelu ja rompetori.

KAUSIVAIHTELU

Olen käynyt monessa eri myyntikoulutuksessa ja eräässä koulutuksessa opetettiin, että ei ole huonoa aikaa tehdä kauppaa. “Vuoden voi käydä kahdella tavalla. Tammikuu on huono myyntikuukausi koska…, helmikuu on huono myyntikuukausi, koska…, maaliskuu on huono myyntikuukausi, koska…, jne.” tai sitten “Tammikuu on hyvä myyntikuukausi koska…, helmikuu on hyvä myyntikuukausi, koska…, maaliskuu on hyvä myyntikuukausi, koska…, jne.”

Tämä oppi on muuten ihan hyvä pitää mielessä vaikka kausivaihtelu on jatkuvaa. Joulu- tammikuu on kyllä vuoden heikointa aikaa. Helmikuussa piristyy ja sitten keväällä keleistä riippuen taas hiljenee. Kesä menee vaihtelevasti riippuen mitä myyntikanavaa käyttää. Syksy taas piristyy ja kun jouluvalot ilmestyvät kauppoihin alkaa hiljaiselo. Nyt siis mennään hiljaisempaa kautta vuodesta myynnillisesti. Siitä syystä rompetori projekti sopii hyvin tähän kohtaan. Saan sitä kautta toimintaani liikevaihtoa sekä uusia mahdollisuuksia.

Hankintapuolella eletään ns. kevätsiivous aikaa ja täytyy olla tarkkana, että saa erät haltuun. Tosin näissä tulee joskus vastaan niitä surkuhupaisia tilanteita. Pyydetään katsomaan tavaroita, joista on pakko päästä eroon. Kyselen pyyntiä ja paukahtaa 50-100% suurempi hinta, kuin niistä esineistä on mahdollista saada. Siinä sitten käyn esine esineeltä läpi, mikä on mahdollinen ulosmyyntihinta perusteluina tulevalle tarjoukselleni. No joskus menee läpi, joskus ei. Pahimmillaan sanotaan suoraan, että ottaa ennemmin takkiin ja vie kaatopaikalle kuin myy polkuhintaan. No jokaisella on oikeus tehdä laillisella omaisuudellaan mitä lystää. Minua enemmän harmittaa aika, joka meni hukkaan ja huvittaa ihmisten kateus ‘trokaria’ kohtaan.

Kausivaihtelulle ei siis voi mitään, mutta siihen pitää valmistautua ja luovia sen mukaan. Pitää vaikka vapaata tai kehittää jotain, joka toimii siihen hetkeen paremmin. Lause “Ei saa jäädä tuleen makaamaan.” toimii tässä kohtaa hyvin.

Eriä siis saa tarjota ja nyt olis etsinnässä piikkilankaa. Piikkilanka saa olla käytöstä poistettua, mutta ei ihan hirmu ruosteista. Tulee omaan valaisin valmistukseen, kun teen piikkilanka lamppuja. Ihmeitä en maksele, mutta haen hyötykäyttöön piikkilankakerät.

ROMPETORI

Rompetorin tilanne on tällä hetkellä ihan hyvä. Keskeneräisten töiden lista on seuraava:

-Kahvion ostokset

Ostoksilla käynti ihan viime tipassa, eli päivää kahta ennen tapahtumaa.

-Kahvion rakenteet

Grilli, ok

Katos, kesken (hankinta vai lainaan)

Kalusteet, ok

Palontorjuntakalusto, ok.

-EA-henkilö(t)

Ok (SPR marttilasta tulee parina)

-Hygieniapassi, eli kahvio vastuu.

Ok.

-Järjestyksenvalvoja

Kesken. Minulla eli Marko Reinillä koulutus kesken ja väliaikainen todistus tulee 30.5.

Riittääkö yksi, vai tuleeko poliisilta ilmoitus että tarvitaan kaksi???

-Mainonta

Facebook, ok ja jatkuu.

Google mainonta alkaa ensi viikolla.

Mainos laput tulostettu ja jakaminen aloitettu.

Mahdollisissa kirppis/rompetori tapahtumissa jalkautuminen aikatauluni puitteissa.

-Byrokratia

Omavalvontasuunnitelma, ok.

Pelastussuunnitelma, kartta ja ilmoitus EA-henkilöistä vain eli lähes ok.

Ilmoitus poliisille tehty.

-Ensimmäiset pakolliset kysymykset käsitelty.

“Miksei ole mainostettu” tulee aina.

“Liian kallis” tulee aina, kun vertaillaan esim. Turunsanomien peräkonttikirppikseen, joka on ilmainen.

“Saako tuoda leivonnaisia” tämä pitäisi muistaa kertoa, ettei saa. Oma tulos kun on kahvion varassa, niin en oikein välitä kilpailusta. Lisäksi vaadittava byrokratia ei ole yleensä  ole oikein hoidettu elintarvikkeiden osalta.

Eli on kesken, mutta aika hyvin aikataulussa. JV homma on tällä hetkellä se suurin kysymysmerkki tai huoli. Muut ongelmat ovat aika hyvin saatu karsittua. Toki pienemmälläkin vaivalla olisi päässyt, kun ei olisi tehnyt sääntöjen ja asetusten mukaan. Tiedän, että useimmat vastaavat tapahtumat vain järjestetään ja tuota byrokratiaa ei tehdä niin kuin kuuluu. Nyt kun byrokratia on kertaalleen tehty, niin se on helppo tehdä uudestaan. Voi vain tehdä mahdolliset muutokset uuteen ilmoitukseen. Ne jotka eivät byrokratiaa hoida, niin mikäli poliisi, palokunta tai vaikkapa terveysviranomainen vierailee tapahtumassa, tulee pikkuisen rapsuja. Ja esimerkiksi pelastussuunnitelman pääasiallinen tarkoitus, että järjestäjä on muistanut miettiä kaikki asiat läpi. Muuten pahimmillaanhan kun jotain käy, niin sitten jälkikäteen ihmetellään kenellä on vastuu.


Facebook Event kummallekkin kerralle:

https://www.facebook.com/events/1573950969564032/

https://www.facebook.com/events/1192007957476572/