Valaisimien korjaaminen ja rakentaminen.

Kuinka vaikeaa on löytää tiettyjä valaisimen runkoja? Todella vaikeaa. Ei tarvitsisi olla edes kunnossa sillä puran ja kokoan uusiksi valaisimiksi. Tietoa ja taitoa on, mutta osia puuttuu. Eikä se jää kiinni siitä etteikö sähköpuolen paperit olis kunnossa. Tosin lampun sähköissä tai sähköistämisessä ei ole mitään kovin hankalaa. Kaksi karvaa lampun kantaan ja maadoitus niin siinä se on. Muut asiat ovat niitä hankalia.

Yksi ensimmäisistä korjaamistani kattovalaisimista oli oikea murheenkryyni. Komea 30-luvun kattokruunu kuudella S:n muotoisella kaarella ja viittä erilaista kristalliprismaa, joista osa oli laatikon pohjalla kun aloitin homman. Jouduin itse asiassa irrottamaan kaikki sillä koko lamppu piti laittaa alkutekijöihinsä. Vanhat johdot oli uusittava, koska kuparijohto vasten messinkiä ei ole ihan hyvä asia. Purkaminen oli ensikertalaiselle oma hommansa, joka nykyään sujuu aika kivuttomasti. Suurin ongelma tuli sitten S:n muotoisten haarojen kanssa. Johdot eivät tulleet ulos vetämällä. Siinä sitten pyörittelin valaisimen haaroja ja poltin puoli askia tupakkaa. Luovutin sitten viiden tuskaisen työtunnin jälkeen. Toki purkamiseen meni se pari tuntia.

Seuraavana päivänä sain ahaa elämyksen ja kävin ostamassa pienen tilan putkileikkurin. Päätin kokeilla katkaisemalla S:n puoliksi jos saisin näin johdot pois. Homma onnistui helposti. Haaran sitten kokosin takaisin tekemällä kierteet haaran puolikkaisiin ja päälle laitoin putken pätkän johon tein myös kierteet. Toki jotkut sanovat että “tuhosin” antiikkivalaisimen mutta sähköturvallisuus ajaa ohitte ja kovaa, sillä siinä tehdyt oikaisut vievät linnaan.

Johtohässäkän jälkeen aloitin valaisimen kokoamis urakan. Jos nyt oikein muistan meni kohtuu jouhevasti. Yleensä jos jotain jää mieleen, niin ne hankaluudet, ei se että jokin menee jouhevasti. Prismatkin menivät aika kivasti järjestykseen. Osasta toki oli kiinnityskoukku rikki ja korvasin sen kullan värisellä rautalangalla. Liitoksia ei edes näkynyt ja olin hyvin ylpeä itsestäni, kun lamput syttyivät ja valaisin oli valmis. Työtunteja toki meni aika paljon.

Harjoitustöinä rakentelin muutaman kristallikruunun ja barokkivalaisimen. Ajatus oli, että ihan työnä tekisin, kun noita valaisimen osia tuli ostettua Sariolan lampputehtaan lopetushuutokaupasta. Sitten aloin laskemaan kuinka kannattavaa on korjaaminen. Otetaan esimerkiksi barokkivalaisin kahdeksalla haaralla. Purkuun menee tunti tai kaksi, jokaisen haaran uudestaan johdotus vie puolesta tunnista tuntiin ja haaroja on kahdeksan. Kokoaminen vie tunnin tai pikkaisen päälle. Eli 6 tuntia siis menee vähintään ja tälle sitten alvillinen hinta. Yrittäjän työtunnin arvo pitäisi olla 50€ paikkeilla varsinkin, kun puhutaan työstä,  jossa tarvitaan ammattipätevyys. Vaikka laskisi 25€ mukaan, niin hintaa tulee enemmän kuin ihmisillä on halua maksaa. Totesin silloin, että myyn varaosia, en työtä. Enkä korjaa mitään, kun sen kannattavuus on vähän niin ja näin.

Tämä siis joitakin vuosia sitten.

Nykyään olen aloittanut valaisimien rakentelun uudestaan sillä tuli idea rakentaa uusia valaisimia valmiiden runkojen päälle. Hyvin lähti liikkeelle ja kiinnostusta oli, mutta nyt ovat rungot loppu, joiden ympärille rakentaa. Eilen kiersi kahdeksan kirppistä läpi. Ekotorilta tuli “ystävällinen” ilmaisu kun kyselin raatojen perään. Eivät myy viallisia tai testaamattomia sähkölaitteita. Menee siis hyvä runkoja roskiin. Ei auttanut se, että olen sähköasentaja. Ei auttanut se, että olen yritys, jolloin kuluttajansuoja ei ole este. Olen ennenkin haukkunut Ekotoria ja voin kertoa, että koko lafka saisi mennä konkurssiin. Punaisen ristin Kontissa sentään tajuttiin asia ja otettiin yhteystiedot ylös ja lupaus, että laittavat sivuun raatoja ja ostan sitten laatikoittain. Käyn jossain vaiheessa kyselemässä ihan sen takia, että osoitan olevani tosissani ja olen valmis maksamaan rungoista.

Toki Facebook on ilmoiteltu ja sieltä pari runkoa onkin jo tullut. Tori…. v***n tori-ilmoitukset ja niihin vastaajat. Ilmoitukseen kirjoitan selkeästi “En hae kaukaa. Turku-Lieto väliltä”. S-postiin tupsahtaa viesti: “Tervetuloa Ouluun…..”

Eli hyvä lukijani, jos teillä on valaisimia joista saan rakenneltua uutta, niin lähetäppä viestiä ostojamyynti.tarvasjoki@gmail.com

Kunnon ei tarvitse olla hyvä, homeisetkin käy. vaikka harvemmin valaisimen runko homeeseen menee. Eli etsinnässä olevat kattovalaisimen rungot ovat:

-Ketjun varassa roikkuva monihaarainen 80-luku ja nuorempi. Nämä otan lahjoituksina vastaan sillä ketju ja kiinnikkeet ovat käyttökelposia osia.

-Ketjun tai metalli putken varassa roikkuva valaisin jossa on puolikkaan pallon muotoinen metallirunko. Yleensä 6-8 lasinpuolikasta metallirungon välissä. Lasit voivat olla kaikki rikki, sillä niitä ei tarvita. Olen valmis maksamaan 5-15€ riippuen käytettävyydestä, ei kunnosta. Eli, jos on täysin ruosteessa, mutta suoraviivainen, niin 15€ on kauppa summa. Jos on ala-osassa muotoja ja lamppu on hyväkuntoinen, niin kauppasumma on 5€

-Johdon varassa roikkuva kangasvarjostin iso puolipyöreä. Otan vastaan lahjoituksena.

-Kangasvajostimen kupuja myös otan vastaan lahjoituksena tyyliin mitä homeisenpi sen parempi.

Rakennan siis piikkilankalamppuja ja niiden rungot on tällä hetkellä loppu. Piikkilankaa on kolmisen sataa metriä :)

Pop-up ja mitä siitä seuraa...

Siitä on nyt muutama päivä kun viimeiset tavarat Pop Upista oli pakattuna autoon ja kuljetettu varastolle Tarvasjoelle. Auto muuten meinas hajota matkalle sillä sähköissä on jotain häikkää. Akkuvalon palaminen kojelaudassa on aina yhtä hauskaa ja mieltä rauhoittavaa kun tarvitsee autoa tavaroiden kuljettamiseen tiukan aikataulun puitteissa.

Keskiviikkona purettiin tavarat autosta ulos ja siinä ohimennen tuli pari autollista asiakkaita käymään. Pikkukaupat tuli siinä tehtyä senkistä ja kyseltiin enkös minä järjestänyt joskus rompetoreja Tarvasjoella. Kyllä järjestin. Nyt mietinkin, että kerkeiskös tähän syksyyn semmoisen kasata vähän niin kuin ohimennen. On kylläkin sen verran projekteja kesken tai aluillaan, että täytyy ihmetellä, että millä ajalla ehdin nukkua. Nyt tuli joku kolme neljä viikkoa ilman vapaapäivää vedettyä. Torstain nukuin kahteen heräillen väliin eri puheluihin. Mulla on kännyssä aina ääni päällä, sillä voi tulla joku tärkeä puhelu lähipiiriltä. Toki on nuo asiakaspuhelutkin, mutta niihin sitten soittelen perään kun oon hereillä kunnolla. Ei sinänsä olisi ensimmäinen kerta kun kaupat sovittaisiin minun ollessa puolinukuksissa… ja puhelun jälkeen sitten vasta miettii mitä tuli tehtyä :P

Nettikauppa on osittain valmiina mutta hiukan menee vielä ennen kuin aloitan markkinoimaan. Haluan, että kaikki osa-alueet ovat valmiina. Sitten on asiakkaiden vuoro ilmoitella, että tämä ja tämä kohta ei ole kunnossa. Aina täytyy vähän fiksata kun koskaan ei ole täydellinen.

Nettitilauksia on tullut ihan kivasti pop-upin takia ja enemmänkin saa tulla, jotta homma lähtis hyvin käyntiin nettikaupan osalta. Huutonet-kaupankäynti on jo tuttua ja pikkaisen semmoinen olo, että on jäämässä sivuraiteille nettikaupankäynnissä elleivät aloita palvelun merkittävän kehittämisen. Mobiiliversio ja apsi ovat ainakin hyvin heikkoja näin myyvän osapuolen mielestä eikä se nyt ole ostajallekaan hyvä asia. Tilastot ovat huutonetissä todella surkeat (olen rutissut asiasta moneen kertaan asiakaspalveluun). Seuraan runsaasti eri tilastoja, sillä tilastot kertovat onnistumisesta ja siitä mitä pitää tehdä.

Katsotaan myöhemmin kerkeenkö tai saanko uutta pop-up mahdollisuutta. Koetin saada jo tälle viikonlopulle, mutta tuli vastaus, että uudet ovat etusijalla. Toki ymmärrän ettei sitä joka viikko saa olla pop-up liikettä laittamassa kun tarkoitus on ilmeisesti vaihtelu ja monipuolisuus. No saa nähdä miten käy. Jonkinlaisen pop-upin ehkä kehittelen joulumyyntisesonkiin varsinkin kun hirmuinen määrä ideoita on keksitty tässä viime viikkoina ja moni jäi ensimmäisellä pop-upilla käyttämättä, sillä aika ei riittänyt. Pop-up hittimme Jellonamallisto saa lisätuotteita aika pian sillä uusia materiaaleja on tarkoitus kokeilla ensi viikonloppuna kun ei ole mitään muutakaan tekemistä :D

Pop-up kuudes päivä.

Kuudennen pop-up päivän aamu alkaa hieman leppoisammin sillä herätys on vasta kello 10.30 tosin heräsin sitten siinä 9.30 paikkeilla. Silloin kun saisi nukkua pidempään niin tulee herättyä kuitenkin reippaasti ennen herätyskelloa. No minkäs tässä tekee kun on tottunut heräämään 8.00 tai 8.30 niin ei sitä helpolla voi muuttaa. Sai kuitenkin rauhassa juoda aamukaffen ja hillua kotona kalsareissa normaalia pidempään.

Laitettiin sitten -20% huonekaluihin tai paremminkin tein yksin päätöksen ja informoin emäntää että tämä on sitten tilanne. Vastaus oli “Discounts!!! :)” eli yksipuoliselle päätökselle tuli kuitenkin siunaus varsin helposti.

Kolmisen varttia kiertelin kävelevänäkylttinä ennen kuin avasin liikkeen ovet ja sattumalta törmäsin useampaan tuttuun torikauppiaaseen. Ikävä kyllä kaikilla oli sama kokemus viime kesästä. Heikosti meni. Sateet, lama, tori asiakkaiden vähyys, korttimaksupäätteen puute jne. tappaa rankalla kädellä torikauppiaita. Ei todellakaan mikään hyvä suuntaus. Käsintehdyt esineet eri torikauppiailla maksavat esimerkiksi 10€ vastaava teollinen tuote sitten Ikeassa tms. 2€. Ero sitten onkin laadussa, joka tuntuu olevan se mitä osataan puheissa arvostaa, mutta ostettaessa tilanne on toinen. Eräs myyjä ilmaisi asian niin, että ensi kesänä myytävät tuotteet ovat selkeästi laaduttomampia kun on löytänyt “kiinantuonti” mahdollisuuden, jolla sitten lähtee toimimaan tulevaisuudessa. Ikävä suuntaus, mutta suuntaus ei yllätä minua yhtään.

Eilen kävi sitten niin, että minut ajettiin Hansasta ulos kun käppäilin kävelevänäkylttinä siellä. En ota nokkiini yhtään sillä Forumin mainoshan minulla oli vaikkakin omaan liikeeseeni. Asiallisesti ja hymyillen ohjattiin poistumaan. Jotenkin tuli sellainen olo, että vartijoille ennemminkin mukava poistaminen kun ei vastaan pullikointia ja kerrankin ei olla kännissä remuamassa ja häiriköimässä. Varmana niitä harvinaisempia poistamisia (veikkaan että vartijoiden kaffekeskustelussa herätin pikkuisen naurua). Minulle ei siis jäänyt mitään hampaan koloon poistamisesta vaan positiivinen mielikuva vartijoiden asiakaspalvelutaidoista.

Näyttää siltä että, perustan oman nettikaupan ensi viikolla. Voi toki venyä, mutta tarkoitus on nyt hyödyntää kaikki mahdollinen näkyvyys mikä tästä pop-upista on tullut. Tuotemäärä on varmaan alkuun aika vähäinen ehkä noin 10-20 eri tuotetta. Toki tuotemäärä laajenee ripeää tahtia kun pääsen alkuun. Toimituksiin koetamme miettiä joitain sopimus asiakkuuksia postin tai matkahuollon kanssa, mutta epäilen että pienyrittäjällä on heikot mahdollisuudet.

Jellonakassit, huosukassit, piikkilanka-lamput, vinyyli-valaisimet yms. on alkuun niitä tuotteita, joita tulee olemaan nettikaupassamme. Tarkoitus olisi, että merkittävä osa olisi kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Mallistoa sitten laajennellaan kun saamme kehiteltyä eri tuotteita. Omalla tavallaa kehitystyö on sitä hauskinta kun vanhaa esinettä pyörittelee kädessä ja miettii “mitä tästä saa aikaan?”. Housukassit ovat hyvä esimerkki tästä kehitystyöstä sillä vanhoja vaatteita minulla on varastossa ihan riesaksi asti ja sanoin ääneen kysymyksen “mitä näistä saa aikaan?”. Tuloksena oli emännän idea kasseista. Äitini kanssa yhteistyössä siippani sitten valmistivat koe-erän ja tulos oli varsin upea.

Liike tosiaan suljetaan sunnuntaina noin klo 17.30 eli jos haluatte tulla käymään niin aika käy vähiin :)

Pop-up kolmas päivä.

Eilen päivällä olin paikassa missä en pystynyt vastaamaan puhelimeen, joten pidin kännykän hiljaisella jotten häiritsisi muita. Tauolla sitten vilkaisin kännykästä puhelut ja viestit. Ensimmäisenä luin viestin ja huudahdin “jes” ääneen. Muut paikalla olijat kysyivät tuliko kauppa? Vastasin ettei tullut vaan viesti Auranmaan viikkolehdeltä. Viestissä pyydettiin ottamaan yhteyttä pikaisesti sopiakseni haastatteluajan. Soitinkin heti sillä haastattelupyyntöön en vastaa kieltävästi ikinä. Sovittiin kello neljään haastattelu.

Ilmoitin kouluttajalle, että nyt tuli kiireellinen lähtö haastatteluun. Sain iloiset kannustukset muilta kurssilaisilta ja hiukan oli ajelu normaalia vauhdikkaampaa, koska olin ehkä liikaakin innoissani. Kävin ensin ulkoiluttamassa emännän koirat. En tehnyt pitkää lenkkiä, mutta onneksi koirilla on viime viikko on ollut jatkuvaa ulkoilua Tarvasjoella. Eli eipä niillä nyt ollut edes suurempia menohaluja vaan olivat selkeästi normaalia rauhallisempia. Viikko maalla väsyttää vanhempia koiria ja palautuminen kestää muutaman päivän.

Liikkeeseen saapuessa Turun sarjakuvakerhon tuttuja ol useampi katsomassa mitä meillä on menoillaan ja siinä sitten juteltiin niitä näitä kahvin ja teen lomassa. Asiakkaitakin kävi muutama sentään. Kellon tullessa neljä saapuikin haastattelija. Kovasti sain kehuja liikkeen valikoimasta ja istuttiin sitten pöydän ääreen. Pöytä on minun itse tekemäni latolaudasta ja tuolit 1800-luvulta. Valaisin on moniulotteinen historialtaan, sillä runko on rintamapuhdetyö, valaisimen osat lampputehtaan lopetushuutokaupasta ja piikkilankakupu on omin käsin tehty. Nämä piikkilankalamput ainakin ovat herättäneet hyvää kiinnostusta. Myyty ei ole vielä yhtäkään, mutta hiukan on ollut katuvaa kiroomista kun on ostanut lampun kalliimmalla kuin millä itse myyn käsityölampetit. Eli ei ainakaan ole hinnalla pilattuja ja takuuvarmasti uniikkeja.

En osaa sanoa kuinka hyvin haastattelu meni sillä minua jännitti aika lailla ja muutamat kysymykset olivat hirmu vaikeita omalla tavallaan. Ehkä, jos olisi useammin haastateltu osaisi varautua kysymyksiin ja vastata rennommin. Jutun pitäisi ehtiä perjantain lehteen, joka olisi minulle hirmu tärkeää, sillä tämä on parasta mainosta.

Ehdin jopa haastattelun jälkeen kasaamaan hyllyt ja asettelemaan hieman ilmavammin pöydillä olevat esineet. Pöydät näkyvät nyt paremmin sillä nekin olisi tarkoitus myydä. Onhan niihin sentään panostettu varsin paljon.

Pöytien kannet on tehty latolaudasta ja jalat ovat suurelta osin kierrätetty erilaisista pöydistä tai jopa säkkikangaspuiden jalustasta. Latolaudat ovat muuten saatu hyvässä nipussa, naulattomana ja kotiin tuotuna.Tein vaihtokaupan lapsuuden ystäväni kanssa. Hän sai mun(!) vanhan mopon ja minä nipun lautaa. PV-50 on siis nykyään rekisterissä ja kunnostettu uuteen (toivottavasti pitkään) elämään. Kahdessa pöydässä on lasikansi, sillä minulla oli muutama varastossa. Helpottaa pöydän pitämistä puhtaana tuo lasi. Kolmannessakin pöydässä oli, mutta siskon mies p******e sen rikkoi. Hioin kaikkien pöytien kannet hyvin kevyesti, jotta latolauta olisi mahdollisimman autenttisessa kunnossa. Päät petsattiin niistä, joissa sahattu pää oli häiritsevä. Pyöreät ja ovaalipöytä jätettiin petsaamatta, sillä näyttivät sen verran hyviltä ilman petsausta. Eli pyrittiin pysymään viimeistelyssä maltillisena eikä lähdetty ylituunaamaan.

Pukkisängyn jalat uusio käytössä. Tätä pöytää kehtaa käyttää vaikka kirppispöytänä kun lähtee itse myymään toreille ja turuille. Itsellä on ollut vastaava kokonaisuus käytössä vuosia.

Tämän pöydän jalkana on kansakouluaikanen karttajalusta.

Tämän pöydän pöytälevy oli jäänyt matkan varrelle joten tehtiin uusvanha pöytälevy.

Tarkkaa tietoa ei ole minkä jalusta tässä pöydässä on mutta oli todella mukavan kokoinen ja tukeva.

Tämän pöydän jalka on vanhan säkkikangaspuiden runko.

Tulkaapa katsomaan mitä romukauppias on tehnyt. Eikä minua haittaa jos tilaus töitäkin saisin. Tulkaa vaikka kaffelle tai teelle. Keksejäkin on :) Liike on auki vielä sununtaihin. Nyt viikolla ajalla 12-19 ja la-su 12-17.30. Ja paikkanahan siis Turun Forumissa liiketila Ricoa vastapäätä.

Pop up valmisteluja kädet veressä....

....ihan kirjaimellisesti.

Elikkäs tuossa viime viikon lopulla varmistui Pop-up Turku -liike meille. Kiire pikkasen iski, koska ensi maanantaina pitäisi olla ovet auki ja tarjoilut valmiina.

Ongelmat vain ovat mittavat. Markkinointia ei ole aloitettu. Tarkkaa paikkaa ei ole kerrottu eli mites markkinoida. Milloin saa avaimet on myös hiukan kesken. Sunnuntaina tai maanantaina luki sähköpostissa. Viime lauantaina aloitin kasaamaan tavaroita eli valmistamaan tuotteita mitä myydään. Onko kiire? Koettakaas arvata ;)

Meille tulee myyntiin noin 80-90% kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Penkkejä vanhoista rukeista, liitutauluja ikkunan pokista, pöytiä 80-luvun rungolla ja latolaudasta pöytälevy, laatikoita latolaudasta yms.

Ehdottomasti upein esine on se minkä takia on sormet verillä. Vanhan lampunrunkoon kiersin piikkilangasta varjostimen ja kas kummaa piikkilanka pistää.

Ps. Jos emäntä väittää, että lamppu on varattu, niin se ei ole totta. Haluu vaan itselle tuon komistuksen :)

Pps. Löytyy täältä facesivu https://www.facebook.com/PopUpArhael