Paskoja kauppoja.

Oli pakko tulla kirjoitustauolta sen takia, että kaupankäynnissä kävi kaksi varsin eriskummallista tapahtumaa. Kumpikin oli veemäisiä, mutta ihan eri syistä.

Ensimmäinen oli tämmöinen tapaus, jossa huutonetissä “pilahuutaja” teki pelleilytarjouksen kohteeseeni. Tarjous oli 240 000€. Huutokohteen reaaliarvo on muutamassa kympissä. Pila ei ehkä kuulosta kovin pahalta… mutta kun se on asia, joka tuottaa itselleni paljon vaivaa. Verottajaa ei välttämättä kiinnosta reaaliarvo, jos he jostain löytävät kaupan, jonka kokoluokka on edellä mainittua. Verottaja kun on tunnetusti tehnyt aika hulvattomia päätöksiä, joiden rwalistisuus ei ole mistään kotoisin. Tämä pilanpäiten tehty jekku voi tulla kalliiksi, jollei siihen reagoi vakavuudella. Aina on se mahdollisuus, että viiden vuoden päästä verottajalta tulee kirje: tiedossamme on, että olet tehnyt 240 000€ edestä kauppaa, josta ei ole maksettu veroja. Sen jälkeen “jekkutarjouksen” todistusvelvollisuus on minulla. Uskomattomalta kuulostaa, mutta tämä mahdollisuus on liian iso, jotta voisin kuitata “pilan” olankohautuksella.

Toinen kauppa oli sitten yksi urani hankalimmista, jonka hetki sitten lopetin tuloksettomana. Tässä kohtaa haluan täsmentää, että tarkoitukseni ei ole naureskella ostajan huonolle kirjoitustaidolle eikä kyseessä ole maahanmuuttaja vaan kielivirheet johtunevat jostain muusta syystä. Vuoropuhelu on alkuperäismuodossaan, jotta hahmottuu kokonaisvaltainen sekavuus, joka kauppaa varjosti. Olen käynyt onnistunutta kauppaa niin kuuromykän kuin henkilöiden kanssa, joilla ei ole ollut yhteistä kieltä kanssani. Kun kumpikin osapuoli pyrkii selkeään kommunikaatioon, niin mistä tahansa kielellisistä esteistä päästään yli. Puhelimessa vaikutti vielä ihan normaaliin kommunikointiin kykenevältä.

Mutta nyt itse kauppaan. Vuoropuhelu meni lyhennettynä tällä tavalla:

Ostaja:

KAU.NIS K PPI OLEN IINOTUSNU

Minä:

Voitte tehdä tarjouksen, koska kohde on huutokaupan (huuto.net).

Ostaja:

MAKA SEoN 199€ JA KULJETA SE TÄNNE (huudon lähtö oli 199€ ja korotus 1€ en kerro tähän minne piti kuljettaa).

Minä:

Kohteeseen voi tehdä tarjouksen ja kuljetus maksaa 150€. En omista tällä hetkellä pakettiautoa ja se minun on tätä varten vuokrattava.

-- Tässä kohtaa tuotteeseen tuli virallinen tarjous 200€ viestien lähettäjältä.--

Ostaja:

KU LJETUS SAMMAAN HIiNTAAN 19 9€ MUUTEN EI KAUPA

Minä:

Joudun käyttämään kuljetukseen koko päivän, vuokraamaan pakettiauton, maksamaan polttoaineet ja teitte tarjouksen sen jälkeen, kun olin ilmoittanut kuljetuskustannukset. Se tarkoittaa silloin sitä, että olette pystyneet tutustumaan kaupan ehtoihin etukäteen ja hyväksyneet ne.

____

Väliin tuli monia sekavia viestejä joiden tulkkaukseen minulla kului aina pitkähkö aika. Viikkoa myöhemmin ostaja pyysi soittamaan, joten soitin hänelle. Tässä kohtaa hän ehdotti vaihtokauppaa esineihin, joiden ulosmyyntiarvo oli “kaatopaikalle” tai muutama kymppi. En tähän tietenkään suostunut ja ilmoitin, että kauppa on aloitettu rahasopimuksella, joten siinä pysytään ja vaihtokauppa ei ole mahdollinen. Olin aiemmin jo ilmoittanut, että kuljetuskustannus on minun saatava etukäteen tilille, muuten en lähde liikkeelle.

_____

Viikkoa myöhemmin sain viestin:

50€ ON TIL I JOTTA VOIT LUTTAA MINÄ. MINÄ MAKA AINA SE MITÄ LUPA. Lo PU ENSI KUSA KUN SAA RAHAT.

Odottelin muutaman päivän ja totesin että tämä kauppa taitaa olla tässä kunnes tuli viesti:

OLE E TSINY SINÄ KSSA J.A KOIRRAA. MAKSAN 250€ ALKU KUU KUN S AA’N RAHAA.

Ilmoitin tilitietoni (jotka olin jo aikapäiviä sitten antanut) ja sain siinä kohtaa ukaasin paremmalta puoliskolta ja isältäni: “Olen ollut tässä kohtaa aivan liian anteeksiantava ja pitkämielinen. Jollei kuljetuksesta sovittua summaa ole tilillä sovittuun päivään mennessä, on minun lopetettava tämä kauppa.” No en jaksanut laittaa viestiä perjantaina, koska minulla oli sen verran paljon parempaakin tekemistä, enkä halunnut “itkuvirsiviestejä”. Tänään, ennen tämän kirjoittamista, päätin kyseisen kaupan ja tämä parin kuukauden setti on ohi - palkkana menetettyjä työtunteja.

Turkulaisille sitten tiedoksi, olen ehdolla Turussa Vihreiden listoilla numerolla 189.

Lahjoitukset vaalikampanjaani:

https://civicrm.vihreat.fi/civicrm/contribute/transact?id=2&reset=1&pcpId=368

Facebook: https://www.facebook.com/ReininMarko/

"Poliittinen" blogini

http://markoreini.blogspot.fi/

Rompetorin loppusuora.

Viimeinen byrokraattinen asia, joka piti hommata on nyt taskussa. Ainoastaan omavalvontasuunnitelma ja muutama muu paperi tarvitsee tulostaa, sillä pyydettäessä ne on Suomen lain mukaan näytettävä, oli kysyjä kuka tahansa. Eli byrokratia on voitettu :D

Väsymys vaan on iskenyt ja tänään oli jätettävä kurssipäivä välistä, jotta sai tarpeeksi lepoa Asiaa ei helpota yhtään se tosiasia, että kämpässäni on 27 astetta lämpöä siinä kolmen aikaan yöllä. Valvoin viime yönä ilmeisesti neljään, kun ei saanut tuskan hieltä unta. Herätyksen ollessa kahdeksan kohdalla löin vain herätyskellon hiljaiselle ja totesin etten vain jaksa. Onneksi lauantai-sunnuntai välisen yön nukumme emännän kanssa Tarvasjoella vanhassa piian kammarissa, joka on selvästi viileämpi nukkumapaikka kuin Turun asuntoni.

Perjantaina tulee tiukka ostospäivä. Käyn hankkimassa kaiken tarpeellisen rompetoria varten, pois lukien elintarvikkeet. Ne haen lauantaina aamulla ja vien suoraan Tarvashovin kylmiöön. Tarvashovissa on aivan mahtavat tilat ja voin kertoa, että on hintalaatusuhteeltaan tosi mahtava vaikka häiden viettopaikkana. Lähistöllä on jäähalli ja Hovin toisessa päässä on uimahalli. Tarvasjoki oli noin 1700 asukkaan kunta ennen kuntaliitosta Liedon kanssa. Siellä oli pieneksi kunnaksi aika mahtavat puitteet urheiluharrastuksiin.

Oli muuten mahtava tiistai, kun sain semmoisen 7-8 heittokuutiollista polkupyöriä hommattua. Täytyyhän sitä hankkia jotain myytävää varastoon. Ihan mielenkiintoisena faktana: tämän pyörä erän valmistamiseen tarvittava energia vastaa yhden 80-luvulla rakennetun keskiverron omakotitalon koko vuoden energian tarvetta. Kyllä, tämä on ihan omakehua. Meidän, jotka kierrätämme vanhaa, työtä ei osata arvostaa tarpeeksi. Me kaikki jotka hankimme osan elannosta tai koko elantomme vanhan tai kierrätetyn tavaran kaupasta, säästämme vuodessa useita tuhansia tonneja fossiilisia polttoaineita.

Jaa niin, haastateltiinhan minut keskiviikkona Auranmaan Viikkolehteen. Saa sitten nähdä millainen valokuva tuli ja millainen juttu siihen kirjoitetaan.

Laadun valvoja :)

Kuvattavat kohteet on levitetty kuvaamista ja tietojen kirjaamista varten.

Varjossa 28 astetta lämpöä joten hommat etenevät verkkaisesti.

Nämä ovat aina kivoja löytöjä. Yleensä menevät siskon-, veljen- tai kummilapselle lahjaksi.

Tunturi Yellow Violet. Aika sopiva nimi pyörällä :D

Face Eventit 5. ja 12.6 rompetoreille.

https://www.facebook.com/events/1573950969564032/

https://www.facebook.com/events/1192007957476572/

Rompetori ja polkupyörät.

Näin kun kevät on päässyt vauhtiin täytyykin tuo ajatus olla jo keskikesässä. Suunnitteilla Rompetori tahi kaksi… ehkä jopa neljä, jos aikataulu vaan antaa myöden. En ole sitten vuoden 2011 (vai oliko se 2010?) järjestänyt rompetoria ja nyt pistän semmosen kasaan, kun sitä ihan on kyselty multa. Ilmeisesti olen ihan ok järkkäämään rompetoria, kun sain kehuja viimeksi.

Viime keväänä olin yksi järjestäjistä Turun Sarjakuvakerhon “Kulttuurikirppis” tapahtumassa. Kaksi tuommoista erilaisempaa tapahtumaa oli tuolla Turun vanhalla Suurtorilla. Eli Suomen yksi vanhimmista dokumentoiduista markkinapaikoista oli tapahtumapaikkana. Rompetori on kyllä pikkujuttu järjestellä verrattuna edelliskevään Kulttuurikirppikseen vaikken siinä yksi ollut.

Nyt markkinointisuunnitelmaan kuuluu kierros ympäri maakuntaa ja stradekisesti oikeisiin paikkoihin muutama mainoskyltti. SOME-markkinointi tulee toki näyttelemään tärkeää osaa. Ainoa suuri uhka tosin on sellainen, johon en voi vaikuttaa, eli sade. Se saattaa tuhota hyvänkin markkinointikamppanjan tyystin. Lehtimainontaan en tuhlaa rahaa, kun siitä vain ei nykyään ole hyötyä.

Tarvasjoellehan tuo rompetori tulis. Tosin nykyään Lieto on kyseessä, kun kuntaliitos tuli. 3x3 eli 9 neliön paikkoja tulis varmaan semmoinen 20-30 ja 4x4 eli 16 neliön paikkoja semmoinen 10-20. Toki tämä on alustavaa funtsailua ja mahdollinen kiinnostus sitten hiukan muokkaa tapahtumaa. Hinnat varmaan asettuu pienemmissä paikoissa 10€ ja isommissa 15€.  Ikävä kyllä tuota otto-automaattia ei kirkonkyläl ole, mutta fiksut asiakkaat ottaa käteistä mukaan. Sen päälle toki fiksut myyjät muistaa, että on olemassa IZettle, josta oon maininnu pariin otteeseen. On oikeesti hyötylaite, jolla kauppaan tulee pikkaisen virkeyttä lisää. Voi olla oikeesti sellainen asia, että lähitulevaisuudessa on pakko olla maksupääte valmius kaikilla, sillä käteistä ei moni enää kanna mukanaan. On elettävä ajan hengen mukaan ja unohdettava “hyvien vanhojen aikojen” haikailu. Kortti on tätä päivää ja mikäli useimmilla myyjillä, jopa ns. siviileillä olisi tuo laite, niin jokaisen myyjän kauppa piristyisi.

Mutta, älkääkä hirttäkö minua, jos suunnitelma ei toteudukaan :)

Rompetorin lisäksi on tullut asetettua tälle vuodelle toinenkin tavoite. Se olisi 200 pyörän hankkiminen ja myyminen. Aika kova tavoite vai mitä? Ehkä kuulostaa isolta urakalta, mutta tässä hommassa on kyllä tullut opittua se, että kun tekee järjestelmällisesti työtä, saavuttaa myös jotakin. Viime vuonna tuli hankittua 40 kpl pyöriä suurinpiirtein ja varasto lukumäärä on tällä hetkellä pyöreät nolla. Ehkä erikoiselta kuulostaa se, että yhtäkään ei myyty kunnossa olevana, vaan kaikki lähti kuntoluokassa “kunnostettava”. Monesta tiedän kyllä, että ne laitettiin kuntoon, tai oli vain kumit tyhjät ja kunto oli kuulemma parempi kuin olin antanut ymmärtää. Hinnoittelu oli ilmeisesti ihan ok ja samalla hintatasolla meinaan jatkaa (toki jos hukun pyöriin hinnat tippuu, jotta saan tilaa).

Sinä lukijani, jos asut Turku-Lieto-Aura sektorilla ja sinulla on ylimääräisiä pyöriä, haen kyllä ne pois. Kerään siis lähes kaikki pyörät kuntoon katsomatta, sen mukaan miten ehdin tai kuljetuskapasiteetti antaa myöden. En siis maksa mitään, sillä keräämäni pyörät kuuluvat luokkaan “kaatopaikalle matkalla”. Niille jotka pyöriä korjaavat harrastuksena, tai ammatillisesti toimin tukkuportaana. Tietenkin niitä menee yksityisillekin hyvin paljon. Hyvä esimerkki on se, että vakioasiakkaita ovat sellaiset tahot, jotka hommaavat edullisia pyöriä vaihto-oppilaille.

Sitten vielä sellainen pikku asia kuin tuo vihreä arvo toiminnassani. Jokainen pyörä, jonka pelastan, merkitsee 260 kg vähemmän hiilidioksidipäästöjä (Lähdetieto kyseenalainen, sillä löytyy parista blogista, jotka ketjuuntuvat eikä alkuperäistä tutkimustietoa löydy. Luku on tosin uskottavan kokoinen.). Tuo 200 kpl pyöriä, joka on tavoiteenani, on siis 52 tonnia vähemmän hiilidioksidi päästöjä ilmakehään!!!

Kävin taas tänään hakemassa parit lampunrungot,  jotka olin löytänyt Facebookin lahjoitetaan ryhmästä. Normi kysymyksenä esitin, että onko muuta mistä haluaa päästä eroon. Oli mummon jäämistö, mutta ihan liian kaukana ja kuulemma jo merkittävä osa oli viety “tiedätte kyllä minne”. Hyvät ihmiset pelastakaa niitä tavaroita ottamalla yhteyttä paikalliseen kollegaani, tai minuun jos ‘ongelmanne’ sijaitsee logistisella alueellani, eli Lieto-Turku ja lähiseutu alueella!!!!!!!!!!!!!!

Roskalavan hankkiminen pihaan maksaa ja voi olla hyvinkin turha kustannus erä, kun paikallinen ‘romukauppiaan’ kutsuu paikalle!!!!!!!!!!

Joka vuotinen flunssa....

Ärrin murrin… eipä ole ensimmäinen kerta, kun kirjoitan tästä aiheesta nimittäin flunssasta. Ketorin hot, ibumax ja coldrex -ravinnolla tätä sitten koetan hillitä. Toki tuo perinteinen vicks voidekkin on käytössä. Lepoa vaan, nyt ei kerkee hoitamaan sairautta siinä mittakaavassa mitä olo vaatis. Sitä se on yrittäjän arki flunssassa. Jos olisin tuolla normi työelämässäni edelleen, eli telakalla väsäämässä purkkeja, (laivoiksikin kutsutaan), olisin hakenut tämän viikon saikkua ja lepuuttelisin kotona. Yrittäjänä on pakko hoitaa velvoitteet sairaanakin, eli käyn katsomassa tavaraeriä, joissa ilmoitan heti kärkeen, että tänään en kättele kun on flunssa. Lisäksi pakkaan ja lähetän paketteja siinä tahdissa kuin normaalistikin.

Yrityskoulutus, jossa käyn noin kerran kuussa tai jopa harvemmin, oli sitten tottakai tällä viikolla. Koulutus kun on tosi hyvää ja asiantuntevaa, niin en ihan pikku syystä ole poissa. Sitä on tullut käytyä monen moisessa yrittäjä- sekä myyntikoulutuksissa. Tunnistan nykyään jo heti kättelyssä osaavan opettajan sekä sen, että onko ajan hermolla vai muutaman vuoden takaisessa tiedossa. Toki ongelmia on, kun koulutuksen aihe siirtyy paperialviverobyrokratialakisääteinen-A4 osastolle. Voin kertoa että on kuiva ja pottumainen aihe, jonka ymmärtäminen on yhtä H*******Ä!!!!!

No joo elämä on. Onneksi on siunaantunut emäntä, joka näistä sitten ymmärtää sitäkin enemmän.

Onneksi tässä näyttää olevan hiukan tuuria sillä parit hyvät erät olen käynyt katsomassa tässä flunssaa potiessa ja voipi olla, että kun oon terve, niin rupiaa selkä kolottamaan urakalla romun rehaamisesta varastoon. Juu, ei saa nuolaista ennenkuin tipahtaa, sillä flunssan ja joulu/tammikuun heikon myynnin takia olen hiukan joutunut aikataulutusta venyttämään viikon päähän, jolloin ajattelen rehaavani “uudet” tavarat varastoon. Sitten on toki kuvausta, mittausta, korjaamista, luettelointia, siirtämistä ja hinnoittelua viikkokirppikselle yms. perus hommaa.

Nyt on vähän semmonen lyhyt blogipäivitys, ihan sen takia että ei oo oikeen kunnon aihetta, mutta pikkasen pitäisi kirjoitella kuitenkin aina silloin tällöin, vaikka olo ei ois se paras mahdollinen.

Yksi työviikonloppu.

Viikonloput ovat usein niitä työtäyteisiä päiviä tällä alalla. Eri kirppikset, rompetorit ja markkinat ajoittuvat viikonlopuille. Huutokaupat yleensä myös ovat viikonloppuisin. Suurin osa asiakkaista on myös kotona silloin, eli noudot tapahtuu usein lauantai- ja sunnuntaipäivinä. Samoin on myynnillisesti vilkkaimmat päivät.

Tässä listattuna yhden viikonlopun tapahtumat:

Lauantai:

• Herätys 10:00
• Töihin lähtö 10:40
• Töihin saapuminen Giganttiin (teen keikkatyötä tuote-esittelijänä Epsonilla tässä kohtaa).
• Puhelu isältä siinä puolenpäivän kohdilla, sillä oli hiukan kysyttävää erään esineen osalta.
• Työpäivä Gigantissa päättyy 17:00 ja siitä sitten kotiin.
• Ruoka mikroon ja tietokone päälle.
• Viestirumpaa tunti pari.
• Leffa pyörimään ja se työpäivä oli sitten siinä, muutamia illan aikana tulleita viestejä lukuun ottamatta.

Sunnuntai:

• Herätys siinä 10.-11:00 välissä ja pikainen vilkaisu viestien tilanteeseen.
• Liikkeelle lähtö ja suuntana Mimminkirppis.
• Mimminkirppiksellä tyhjennän myyntipaikan, sillä aika ei riitä tämän myyntipisteen ylläpitämiseen.
• Matka jatkuu kohti Pöytyää, sillä ala/ylä-aste koulukaverilta saan kattovalaisimen paria kaffepakettia vastaan.
• Kaffepakettien ojennus ja kuitti, sillä näitä vaihtokauppoja alkaa olemaan vuotuisesti niin paljon, että semmoinen 500€ taitaa tänä vuonna tulla loppusaldoksi, joka on aika iso osa hankintabudjettia.
• Saapuminen Tarvasjoelle noin 14.-14:30
• Juon kaffet ja keskustelen isäni kanssa pikaisesti, mitä on liikkeen puolella la ja su tapahtunut.
• Lajittelua DVD osastolla, koska olen päätynyt luopua leffakaupasta. Kannattavuus on vain tippunut liikaa. Eli myyn loput leffat käytännössä siihen hintaan, että pääsen vain niistä eroon.
• Äitini samalla sitten testaa Signer ompelukoneen, sillä itse en ymmärrä näistä mitään ja äiti on nuorempana ollut ompelijana Kestilässä.
• Lajittelun jälkeen 5 banaanilaatikollista elokuvia jää varastoon odottamaan. Seuraavaksi allkaa pikkuhilkkujen etsiminen varastosta. Muutaman euron esineitä on nyt etsinnässä “hyvin organisoidusta varastosta”. En siis käytä pitkää aikaa etsimiseen, sillä aika on rahaa. Löytyy sitten ehkä myöhemmin. Tällä kertaa kaikki esineet löytyivät helposti. (Kannattaa muistutella viestillä eri pikkuhilkuista, sillä niitä tuppaa löytymään silloin tällöin).
• Kuvaan muutaman esineen huutonettiä varten ja lähden kotia kohti.
• Saavun kotini lähellä olevan LIDL:in valoihin ja huomaan, että on aika tehdä suunnanvaihto, sillä kauppa on kiinni. Hups heijaa kello on näemmä 19:30
• Salen kautta siis kotiin.
• Taas alkaa viestien läpikäyminen ja kuvien latailu koneelle.
• Ruoka mikroon ja tupakalle.
• Tupakin jälkeen vastaan muutamaan viestiin ja teen pikaisesti muutaman huutonet ilmoituksen.
• Vilkaisu kelloon 20:58 ja ruoka uudestaan lämpiämään, sillä unohtus syöminen (taas kerran).
• Leffa pyörimään ja koetan olla vastaamatta enää viesteihin (siinä onnistumatta).

Työpäivä siis koostuu hyvin monesta asiasta ja pelkästään koneen ääressä tulee aikaa vietettyä useita tunteja päivästä.

Mölli niminen kissa aiheutti hieman hankaluutta kun koetin kuvata lasikupuja.

Kuvaaminen on hieman haasteellista jos kuvauspöydän ja sylin väliä mennään jatkuvasti.

Joulu, uusi vuosi ja uudet kujeet

Siitä onkin tovi, kun olen istahtanut kirjoittamaan blogia. On kai ollut vain niin kiire eikä ole ollut oikein hyvää aihettakaan. Tietenkin tässä pidettiin pientä lomaakin, jotta sitten taas jaksaa painaa töitä.

Joulu meni taas kerran työn merkeissä, eli olin esiintymiskierroksella. Kyllä, se on esiintymistä, kun menet talosta toiseen punanuttuisena ja valkopartaisena. Joulupukkina siis meni jouluaatto. Toki kävin siinä seiskan jälkeen joulupöydässä vanhempieni luona. Olihan sielläkin kollega käynyt, koska siskonpoika on siinä iässä, että joulupukki on iso juttu. Itse aattoilta oli sellainen perinteinen, jossa ei nyt ihmeempiä sattunut tai tapahtunut. Huvitti vaan tuossa Turun maamerkin, eli maailman rumimmaksikin äänestetyn patsaan, kohdalla. Kolme autoa odottamassa valojen vaihtumista ja jokaisessa ratin takana joulupukki. Posankkahan tuo tottakai on, tuo turun maamerkki, jos sitä mietitte :)

Uuden vuoden osalta ei ole mitään isoja suunnitelmia. Ehkä hyvä ruoka ja hyvä juoma tyylillä ilman isompia pippaloita. Enkä edes ajatellut yhtäkään rakettia tai papattia ostaa. Ei ole enää se ikä, että ne kiinnostaisivat. Nuorempana olinkin aika innoissani noista uuden vuoden paukuista ja taisi se terveyskin olla muutaman kerran vaarassa, kun erilaisia pommivirityksiä tuli tehtyä. Jos vanhemmat olisivat tienneet mitä teipillä ja isokinuilla tuli tehtyä, olisi ollut kyllä kovempi saarna kotona. No ne ovat menneitä ja kai sitä on viisastunut. Ehkä?

Sitten ne uudet kujeet. Tammikuu tulee olemaan aika pelottava, sillä uusien kujeiden suunnittelua tulee olemaan liikaakin. On ihan perus osto- ja myyntiliikkeen toiminnan muuttamista vastaamaan tämän päivän tarpeita. On tuon “vanhasta uutta” malliston uusien esineiden kehittelyä, sekä vanhojen kokeilujen uusien versioiden suunnittelua ja tekemistä. Brändin eli tuotemerkki “Arhael” rakentaminen, on yksi oleellinen asia. Haave on, että “Arhael” on jonain päivänä tunnettu ja arvostettu tuotemerkki. Projekti, joka viekin pitkään, eli useita vuosia. Eikä se siihen lopu, sillä Jellona-mallistoakin kehitellään samalla, jotta päästään leveämpään ja laajempaan tuotevalikoimaan. Eli alkuvuosi tulee olemaan hyvinkin vaiherikasta aikaa.

Ja tähän tulee sitten se ostoskanavan legendaarinen lause “eikä tässäkään vielä kaikki vaan…”

Lisäksi on alustavana suunnitelmana liikeidea, josta en viitsi liikoja kertoa, sillä olen oppinut pitämään liikesalaisuudet aika tarkkaan omana tietona. Tämä suunnitelma tosin vaatii edetessään sen, että paljastetaan yhdessä emännän kanssa oikeille tahoille siinä järjestyksessä kun on pakko. Unelma tässä on kyllä aika lennokas. Paikka mihin tullaan varta vasten pitkänkin matkan takaa. Jotain hyvin erilaista, mutta sellaista jolle näkisin olevan tässä maailman ajassa tilausta. Vastaveto nyky markettikulttuuria vastaan, voin kai sanoa sellaisena vihjeenä, joka ei kerro mitään mutta herättää uteliaisuuden. Tosin suunnitelma voi kaatua jo ensimmäisessä vaiheessa taikka paremminkin siirtyy “ideavarastooni” odottamaan sitä oikeaa hetkeä.

Ai niin tuli tässä taas mieleen, että olisi kai minun hyvä järkkäillä TARVASJOELLE (ei lietoon kun se kuntaliitokselle kumartelu ei vieläkään onnistu) rompetori ensi kesänä. Emäntä tosin saattaa pyöritellä silmiään, kun oikolukee tätä, sillä tässä on aika paljon kaikkea touhua. Eli niille joille Tarvasjoki on hyvä rompetoripaikka ottakaas yhteyttä vaan, mää rupian suunnittelemaan aikataulua ja muita järjestelyjuttuja.

Eikä tässä pahitteeksi olisi kuolinpesä tai kaksi. Eikä niitä varastojen ja vajojen tyhjennyksiäkään ole ruuhkaksi alkuvuodesta. Pistetään ylimääräiset tavarat kiertoon pölyä keräämästä :)

Linkki lampun osiin huutonetissä: http://www.huuto.net/hakutulos/words/lampun+osa/sellernro/534427

Turun Kauppatorin Joulutori 12-13.12

Eli se on sitten meidän osaltamme joulutori ohitte.

Lauantai oli hiukan erikoinen päivä, sillä olin itse muualla myynti/esittelytöissä. Tosiaan teen myös varsin paljon eri myynti/edustustöitä. Mainitsinkin tästä edellisessä blogissa. Oma päivä lauantain osalta oli sellainen perus tuote-esittelijän päivä, joka menee siihen tyyliin, että ohi meneviä ihmisiä tervehdin ja yritän luoda kontaktin ja esitellä edustamani tuotteen. Joinakin päivinä on varsin puuduttavaa ja joinakin päivinä niin kuin viimeksi, sain oikeen kiitoksen siitä, että olin pysäyttänyt asiakkaan. Sai mielestään ehdottoman tärkeää tietoa uudesta tuotteesta. Suurin osa tosin taisi todeta mielessään “Hittoako tuo keekoilija tuossa häiritsee mua!!!”. Tähän oon tottunut.

Ilokseni siinä sitten kaffepaussilla luin emännän viestin, että tulee reissu Lausteelle, kun oli myynyt piikkilankalampun. No eipä siinä mitään ihmeellistä, sillä piikkilankalamput ovat keränneet hyvää huomiota ja niitä menee silloin tällöin. Kului hetki ja tuli uusi viesti. Emäntä pirulainen oli sitten myynyt toisen piikkilankalampun. Aika hyvä tulos. Mun emäntä onkin hyvä myyjä ja silloin kun mää oon poissa myykin aikas mukavastes :P

Sunnuntaina sitten mentiin hiukan aikaisemmin aamusta, koska oli hyvä fiilis ja haluttiin hyödyntää kaikki mahdollinen aika jolloin asiakkaita liikku. Kuinka väärässä olimmekaan. Oli sellainen kituutetaan nyt tässä päivä, kun oli tuollainen “katselijoiden, ei ostajien, päivä”. Tietenkin siinä yksi asiakas tuli ostamaan meiltä LP-kipon, kun oli kuullut, että meillä niitä on myynnissä. Jaa niin, lauantaina oli itse asiassa ollut emännän kertoman mukaan useampiakin asiakkaita, jotka olivat ihan etsineet meidät torilta, tai tulleet torille meidän takiamme. Nostamme siis nokan ylös ja sanomme, että me olemme hyviä (pikkainen ylimielisyys kai on sallittua?) :)

Nyt siis paluu arkeen ja tänään eli maanantaina tuli purettua autosta tavarat Turun varastoon. Ajatus on sellainen, että jos tämän viikon keskiviikkona tai sunnuntaina ehtii jonnekkin myymään, ovat myyntitavarat kätevämmin Turussa. Tarvasjoen päävarasto on kiva, mutta aikataulu ja matka haittaa usein. Toki kävin Tarvasjoella tänään hoitamassa huutonetissä myydyt tavarat pakettiin. Koettakaas huviksenne pakata yksin vanha puuaura. Onko helppoa? No koettakaas sitten pakata kaksi puuauraa yksin. Onko helppoa? Ei muuten ole, mutta pistin pakettiin ja autoon muiden pakettien kanssa.

Sunnuntai muuten meni torilla enemmänkin uusien tuotteiden, tai muiden sellaisten suunnittelussa, kun asiakkaita ei oikeesti ollut. Tuli sitten siinä idea, että ehkäpä sitä voisi hankkia kansallispuvun tähän myyntityöhön. Olis aika retee vai mitä? Ongelmaksi vaan muodostuu se, että netin ja kirjaston avut olen käyttänyt tuloksettomaan hakuun. Auranmaalla johon minä syntyperältäni sitoudun, löytyy kansallispuku vain naisille. Ei miehille. No konsultoin sitten, kun ehdin paikallista tanhuporukkaa. Varmaan sieltä saan avut tähän projektiin.

Viimeistään keväällä Pop Up Arhael esittäytyy Turun Käsityömessuilla. Kansallispuvussa tai sitten muussa asusteessa, kun alastes myymistä ei oikeen katota hyvällä ;)

Turun Kauppatorin Joulutori 11.12

Pari päivää jäljellä enää, eli pakkaamme sunnuntaina. Hiukan ollaan mietitty, että olisikohan mahdollista ennen joulua vielä ehtiä mihinkään myymään. Näyttää kyllä siltä, että eipä oikeen ehdi, sillä olemme joulukuun viimeisen viikonlopun päivä Tukholmaristeilyllä. Joku arkipäivä tietenkin olisi mahdollinen, mutta missä, niin sitä ei nyt oikein osaa sanoa. No katsotaan saadaanko tämmöinen arkimyyntipäivä aikaiseksi joulukuuhun.

Kokemuksena tämä joulutori on ollut ihan ok, sillä muutamat kokeilut ovat menneet paremmin kaupaksi kuin toiset. Korut esimerkkinä tulevat olemaan tästä lähtien valikoimassa mukana. LP-kipot ja niistä tehdyt variantit taas ovat menneet liiankin heikosti verrattuna siihen minkä pöytätilan vaativat. Piikkilankalamppu on sitten taas herättänyt varsin runsaasti huomiota. Myyty sitä ei ole, mutta huomion kautta uskon että alkavat menemään kaupaksi. Toki muuta kautta noita piikkilankalamppuja on mennyt kaupaksi. Eräs rouva kertoikin, että mulla on kilpailija. Ongelma vain on, että on minun myyntipaikka kirppiksellä, missä oli nähnyt piikkilankalampun. Uusiakin ideota on jo mutta katsotaan nyt, mikä tulee tuotantoon, sillä jokaisessa ideassa on omat tuotannolliset ongelmansa. Onneksi on youtube, sillä hulluhan sitä koettaa keksiä ratkaisun ongelmaan, joka on jo ratkaistu :)

Yksi asia sinänsä kismittää aina kun sen kuulee. Ihan suoraan ei toivoisi, että asiakas sanoo varastavan idean meiltä miten olemme luoneet vanhasta uutta. Se nyt on vähän sellaista, ettei sitä halua kuulla, sillä myymässä täällä ollaan ei jakamassa hyviä ideoita ilmaiseksi. Se nyt vaan on epäkohteliasta.

Huomenna eli lauantaina itse en ole joulutorilla, sillä olen päivän “oikeissa palkka töissä”, mutta tulen siinä viime hetkellä kuulemaan miten päivä on mennyt. Eli emäntä päivystää yssisseen melkein koko päivän. Parhaassa tapauksessa käy niin, että törmäät minuun muualla aamupäivästä ja iltapäivästä Kauppatorilla, sillä asiakaspalvelutyössä olen aamupäivän. Toki on tuo torimyyjän työ myös asiakaspalvelutyötä mutta erilaista kuin useimmat asiakaspalvelutyöt.

Eli huomenna lauantaina, sekä sunnuntaina voi tulla moikkaamaan meitä ja mahdollisesti ostamaan erilaisen joululahjan.

Joulutori 9-10.12

Kello on 20:02, kun kirjoitan tätä blogia. En ole ihan suoraan kotiin saapumisen jälkeen aloittanut, mutta melkein. Kastike, jonka eilen tein, on ehtinyt lämpimäksi ja pastavesi kuumenee hellalla tällä hetkellä. Kyseessä on päivän ensimmäinen kunnollinen lämmin ateria. Ei  mitenkään poikkeuksellista tämmöiselle romukauppiaalle syödä hyvin myöhään päivän pääateria (järkevintä se ei kuitenkaan ole tiedän sen). Joulutorilla ollaan aamu kymmeneltä ja luukut laitetaan kiinni kello 19:00. Toki siinä tulee se kevyt kenttälounas syötyä eväiden muodossa ja tänään extrana oli ilmaiseksi makkaratarjoilu Kauppatorilla.

Se täytyy kyllä kertoa, että järjestelyt ovat olleet todella mainiot Joulutorilla. Kerrankin on lukittava koppi käytössä. On melkein outoa, ettei tarvitse aamulla ajella myyntipisteelle ja kerätä laatikkotolkulla tavaraa esille ja ajella autoa parkkiin toisaalle. Yksin ollessa aamuisin on aina riskinä, että osa tavaroista lähtisi ns. oman käden oikeudella. Tosin kertaakaan näin ei yli kymmenen vuoden urallani ole käynyt. Illalla edessä oleva paikan purku ja pakkaus autoon puuttuu nyt myös kokonaaan. Osaan arvostaa kiinteää lukittavaa myyntipistettä :)

Tokihan tuolla on ollut osalla kopeissa jotain ovi ongelmia sekä sähköjen kanssa jotain propleemaa, mutta näyttäis ainakin olevan järjestäjän puolesta huolto ja korjaus aika sujuvaa. Ihan tarkkaan en osaa sanoa miten on, kun itsellä ei mitään ongelmia ole ollut. Sekin on miellyttänyt, että järjestäjäporukan edustajista vähintään yksi on joka päivä käynyt kyselemässä miten hommat menee. Meiltä annettiin ainakin noottia musiikin kappalevalintojen osalta ja ilmeisesti muiltakin oli tullut. Tämä otettiin vastaan hyvässä hengessä ja asia on korjattu. Ikävä kyllä tuo suomalainen tapa tehdä kaikista lauluista mollivoittoisia on ikävä. Jopa joululaulut saadaan kuulostamaan ikävän mollivoittoisilta. Tottakai on niitä iloisia, mutta tämmöiseen ikävään ja ei niin jouluiseen säähän “itkuvirret” eivät oikein sovi. Nyt soi ne iloiset joululaulut Joulutorilla, eli iso plussa järjestyksestä vastaaville :)

No tässä sitten kävikin näin, että en vain jaksanut kirjoittaa blogia loppuun. Jatkan siis kirjoitustani tässä Kauppatorilla 10.12 myyntikojusta käsin. Sinänsä tässä tulee mieleen, että kyllä maailma on muuttunut. Silloin kun aloitin tori- ja markkinamyyjänä, kännykästä pystyi vain soittamaan ja lähettämään viestejä. Nykyään pystyy tekemään varsin monipuolista työtä näillä mustilla pikku laatikoilla, joita löytyy melkein jokaisen taskusta. Esimerkiksi voi tulla puhelu, että “sulla on huutonetissä ilmoitus siitä ja siitä esineestä”. Voin sopia kaupan siinä suoraan, sulkea huutonet ilmoituksen ja lähettäää maksutiedot. Sitten on vielä tuo maksupääte, joka tuli hankittua edellisenä kesänä. Olen tosi rakastunut siihen, sillä kun saa maksuja joita ei ennen ole saanut, kun käteinen on puuttunut asiakkailta ja otto-automaatti matkalle on moni jäänyt. Sisäpiiri vitsinä kauppiailla on tuo sanonta “joka otto-automaatin edessä on kuoppa, jonne rahan hakija tippuu).

Teknologian kehitys on siis tehnyt tästä työstä monella tapaa helpomman ja näppärämmän. Ikävä kyllä toinen kääntöpuoli on se tosiasia, että monet ostavat lahjat nettikaupoista ja lahjaostokset jäävät torilta ostamatta. Toiselta kannalta katsottuna torikauppa toimii näppärämmin teknologian kehityksen kautta, mutta toiselta kantilta katsottuna torikauppa kuoloo teknologian kehityksen myötä.

Asiakas virtaa kun katselee tästä myyjän vinkkelistä ei ole valittamista.  Ikävä kyllä ne “aukeevat kukkarot puuttuu” ja se ratkaisee tori- ja markkinamyyjän tuloksen. Miinukselle taitaa tämä reissu mennä, mutta ilolla etiäppäi, sillä kyllä se jossain kohtaa harmaakin kivi murtuu, kun siihen otsaansa hakkaa :)

https://www.facebook.com/TurunKauppatorinJoulutori/?fref=ts