Joululahja.

Tuo joulumyynti taitaa tässä alkaa pian. Lahjoja, koristeita ja herkkuja kaupitellaan varsin merkittävissä määrin vähän siellä ja täällä. Ikävä kyllä tuossa jo monen vuoden kokemuksella odotan aika hiljaista aikaa itselle. On meinaan hyvin harvinaista, että myyn mitään erityistä joulukuussa. Muutamia kertoja olen koettanut panostaa joululahjakauteen ja joka kerta on tullut nenille. Sitä voisi kuvitella että lahjojen ostaminen ajatuksella kirppareilta, osto- ja myyntiliikkeistä, antikvareista, divareista yms olisi yksi hyvä tapa hankkia joululahjat. Eipä se oikein ainakaan näy omassa myynnissä.

Ainoat oikeat jouluaiheiset myynnit ovat keväältä ja syksyltä. 60- tai 70-luvun vanhoja jouluvalosarjoja tai isoja kokorautaisia joulukuusenjalkoja. Eli ei kannata ihmetellä jos mulla on myynnissä heinäkuussa joulukoristeita kun silloin ne saan myytyä, en joulukuussa.

Miksi sitten näin on? Kirppikseltä ostettu lahja ei monessa tapauksessa olisi ainakaan huono vaihtoehto. Syntymäpäivän sanomalehden antaminen lahjaksi on jotain mitä lahjan saaja takuulla arvostaa. Hankintahinta pyörii 0,5-5€ välissä riippuen mistä löytää ja mikä vuosi on. Tietenkin jos syntymäpäivä osuu päivään jolloin lehden pääotsikko on vaikkapa “Mainilan laukausten noottikriisi” niin tämä lehti sitten maksaakin aika kivasti. Hintakaan ei siis usein ole este vaan se, että etsiminen on aika työlästä ja nämä halvat, mutta hyvät lahjat on oikeasti etsittävä.

Arvostaisiko sitten lahjan saaja esim. syntymävuotensa kalenteripyyhettä? Hinnat pyörivät sillä tasolla, että se ei ainakaan ole este. Oikean vuoden etsiminen onkin taas se ongelma ja tietenkin se, että tämän hetkisen tiedon mukaan vanhempia kuin 1964 olisi turha etsiä sillä niitä ei kuulemma ole ja -64 on vanhin mitä minulla on koskaan ollut. Kalaenteripyyhkeissä 60-luku onkin tosi harvinainen. 70- ja 80-luku menee jotenkin hassusti siten, että 80-luvun lopun pyyhkeitä ei meinaa mistään löytää. 90-luvulla tuli muotiin taas kalenteripyyhkeet ja 2000-lukua on joka viidennessä kirppishyllyssä. Hankin siis näitä kalenteripyyhkeitä aina kun mahdollista ja niitä onkin jokunen myynnissä.

Eli, jos ajattelet pitää lahjabudjetin hallussa, mutta tason korkeana, kannattaa aloittaa ajoissa kiertämään kirppiksiä. Kannattaa kyllä sillä lahjan saajalle on varmana paljon mieltä ylentävämpää saada syntymäpäivän sanomalehti kuin jokin turhan aikainen tuikkukippo, joka sitten on avaamattomassa paketissa ensi kesänä kirppiksellä.

Eikä ne kierrätyslahjojen ideat tietenkään tähän merkkipäivä- tai merkkivuosiesineisiin lopu. Itselle, jos tulee lahjaksi esim. Petri Hiltusen alkupään tuotannon sarjakuva-albumi, niin olen oikein iloinen. Tiedän, että sellaisia on lähes mahdoton löytää ja hinta on sellainen, että kultasepänliikkeestä vastaavan hintainen lahja on sitä paremman vitriinin esinettä.

Lapsillekin on mielestäni viisasta ostaa lahjat kirpparilta. Pakkaa vain siten, että on kauniissa paketissa. Legot, joista siskonpoika on aina mielissään, ostan kirppikseltä ns. kilohintaan. Eipä pikkasen vajaa viisi vuotiasta haittaa, ettei ole uudessa paketissa legot, kun niitä on reilummin. Eihän noissa nykyajan leegopaketeissa niin ihmeen paljoa legopalikoita ole. “Määrä luo oma laatunsa” viisaus sopii tähän ihan hyvin.

Tässä muuten kirjoittaessa päähän putkahtelee aika paljon hyviä esimerkkejä, joita saa meiltä “kirppismyyjiltä”, jotka sopivat lahjoiksi paljon paremmin kuin marketista kiireessä ostettu lahja. Nes-pelit, vinyylit, sarjakuvat, kirjat, käyttö- ja koristeastiat, puuesineet, huonekalut, pyörät jne. Lista on loputon. Lahjan ongelma vain on tuo aika, joka kuluu oikean etsimiseen sekä se, että lahjan saaja pitää tuntea ja tietää mitä lahjan saaja arvostaa.

Itse tosin taidan tuon jouluaaton viettää ihan punanuttuna. Toivottavasti tänäkin vuonna käy niin, että ulko-ovelle juoksee todella iloinen lapsonen näyttäen joululahjaansa. Pinkki hiusharja tais olla se kaikkein tärkein joululahja, sillä joulupukki sai kunnon halauksen juuri ennen lähtöä.

Pop-up ja mitä siitä seuraa...

Siitä on nyt muutama päivä kun viimeiset tavarat Pop Upista oli pakattuna autoon ja kuljetettu varastolle Tarvasjoelle. Auto muuten meinas hajota matkalle sillä sähköissä on jotain häikkää. Akkuvalon palaminen kojelaudassa on aina yhtä hauskaa ja mieltä rauhoittavaa kun tarvitsee autoa tavaroiden kuljettamiseen tiukan aikataulun puitteissa.

Keskiviikkona purettiin tavarat autosta ulos ja siinä ohimennen tuli pari autollista asiakkaita käymään. Pikkukaupat tuli siinä tehtyä senkistä ja kyseltiin enkös minä järjestänyt joskus rompetoreja Tarvasjoella. Kyllä järjestin. Nyt mietinkin, että kerkeiskös tähän syksyyn semmoisen kasata vähän niin kuin ohimennen. On kylläkin sen verran projekteja kesken tai aluillaan, että täytyy ihmetellä, että millä ajalla ehdin nukkua. Nyt tuli joku kolme neljä viikkoa ilman vapaapäivää vedettyä. Torstain nukuin kahteen heräillen väliin eri puheluihin. Mulla on kännyssä aina ääni päällä, sillä voi tulla joku tärkeä puhelu lähipiiriltä. Toki on nuo asiakaspuhelutkin, mutta niihin sitten soittelen perään kun oon hereillä kunnolla. Ei sinänsä olisi ensimmäinen kerta kun kaupat sovittaisiin minun ollessa puolinukuksissa… ja puhelun jälkeen sitten vasta miettii mitä tuli tehtyä :P

Nettikauppa on osittain valmiina mutta hiukan menee vielä ennen kuin aloitan markkinoimaan. Haluan, että kaikki osa-alueet ovat valmiina. Sitten on asiakkaiden vuoro ilmoitella, että tämä ja tämä kohta ei ole kunnossa. Aina täytyy vähän fiksata kun koskaan ei ole täydellinen.

Nettitilauksia on tullut ihan kivasti pop-upin takia ja enemmänkin saa tulla, jotta homma lähtis hyvin käyntiin nettikaupan osalta. Huutonet-kaupankäynti on jo tuttua ja pikkaisen semmoinen olo, että on jäämässä sivuraiteille nettikaupankäynnissä elleivät aloita palvelun merkittävän kehittämisen. Mobiiliversio ja apsi ovat ainakin hyvin heikkoja näin myyvän osapuolen mielestä eikä se nyt ole ostajallekaan hyvä asia. Tilastot ovat huutonetissä todella surkeat (olen rutissut asiasta moneen kertaan asiakaspalveluun). Seuraan runsaasti eri tilastoja, sillä tilastot kertovat onnistumisesta ja siitä mitä pitää tehdä.

Katsotaan myöhemmin kerkeenkö tai saanko uutta pop-up mahdollisuutta. Koetin saada jo tälle viikonlopulle, mutta tuli vastaus, että uudet ovat etusijalla. Toki ymmärrän ettei sitä joka viikko saa olla pop-up liikettä laittamassa kun tarkoitus on ilmeisesti vaihtelu ja monipuolisuus. No saa nähdä miten käy. Jonkinlaisen pop-upin ehkä kehittelen joulumyyntisesonkiin varsinkin kun hirmuinen määrä ideoita on keksitty tässä viime viikkoina ja moni jäi ensimmäisellä pop-upilla käyttämättä, sillä aika ei riittänyt. Pop-up hittimme Jellonamallisto saa lisätuotteita aika pian sillä uusia materiaaleja on tarkoitus kokeilla ensi viikonloppuna kun ei ole mitään muutakaan tekemistä :D

Pop-up kuudes päivä.

Kuudennen pop-up päivän aamu alkaa hieman leppoisammin sillä herätys on vasta kello 10.30 tosin heräsin sitten siinä 9.30 paikkeilla. Silloin kun saisi nukkua pidempään niin tulee herättyä kuitenkin reippaasti ennen herätyskelloa. No minkäs tässä tekee kun on tottunut heräämään 8.00 tai 8.30 niin ei sitä helpolla voi muuttaa. Sai kuitenkin rauhassa juoda aamukaffen ja hillua kotona kalsareissa normaalia pidempään.

Laitettiin sitten -20% huonekaluihin tai paremminkin tein yksin päätöksen ja informoin emäntää että tämä on sitten tilanne. Vastaus oli “Discounts!!! :)” eli yksipuoliselle päätökselle tuli kuitenkin siunaus varsin helposti.

Kolmisen varttia kiertelin kävelevänäkylttinä ennen kuin avasin liikkeen ovet ja sattumalta törmäsin useampaan tuttuun torikauppiaaseen. Ikävä kyllä kaikilla oli sama kokemus viime kesästä. Heikosti meni. Sateet, lama, tori asiakkaiden vähyys, korttimaksupäätteen puute jne. tappaa rankalla kädellä torikauppiaita. Ei todellakaan mikään hyvä suuntaus. Käsintehdyt esineet eri torikauppiailla maksavat esimerkiksi 10€ vastaava teollinen tuote sitten Ikeassa tms. 2€. Ero sitten onkin laadussa, joka tuntuu olevan se mitä osataan puheissa arvostaa, mutta ostettaessa tilanne on toinen. Eräs myyjä ilmaisi asian niin, että ensi kesänä myytävät tuotteet ovat selkeästi laaduttomampia kun on löytänyt “kiinantuonti” mahdollisuuden, jolla sitten lähtee toimimaan tulevaisuudessa. Ikävä suuntaus, mutta suuntaus ei yllätä minua yhtään.

Eilen kävi sitten niin, että minut ajettiin Hansasta ulos kun käppäilin kävelevänäkylttinä siellä. En ota nokkiini yhtään sillä Forumin mainoshan minulla oli vaikkakin omaan liikeeseeni. Asiallisesti ja hymyillen ohjattiin poistumaan. Jotenkin tuli sellainen olo, että vartijoille ennemminkin mukava poistaminen kun ei vastaan pullikointia ja kerrankin ei olla kännissä remuamassa ja häiriköimässä. Varmana niitä harvinaisempia poistamisia (veikkaan että vartijoiden kaffekeskustelussa herätin pikkuisen naurua). Minulle ei siis jäänyt mitään hampaan koloon poistamisesta vaan positiivinen mielikuva vartijoiden asiakaspalvelutaidoista.

Näyttää siltä että, perustan oman nettikaupan ensi viikolla. Voi toki venyä, mutta tarkoitus on nyt hyödyntää kaikki mahdollinen näkyvyys mikä tästä pop-upista on tullut. Tuotemäärä on varmaan alkuun aika vähäinen ehkä noin 10-20 eri tuotetta. Toki tuotemäärä laajenee ripeää tahtia kun pääsen alkuun. Toimituksiin koetamme miettiä joitain sopimus asiakkuuksia postin tai matkahuollon kanssa, mutta epäilen että pienyrittäjällä on heikot mahdollisuudet.

Jellonakassit, huosukassit, piikkilanka-lamput, vinyyli-valaisimet yms. on alkuun niitä tuotteita, joita tulee olemaan nettikaupassamme. Tarkoitus olisi, että merkittävä osa olisi kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Mallistoa sitten laajennellaan kun saamme kehiteltyä eri tuotteita. Omalla tavallaa kehitystyö on sitä hauskinta kun vanhaa esinettä pyörittelee kädessä ja miettii “mitä tästä saa aikaan?”. Housukassit ovat hyvä esimerkki tästä kehitystyöstä sillä vanhoja vaatteita minulla on varastossa ihan riesaksi asti ja sanoin ääneen kysymyksen “mitä näistä saa aikaan?”. Tuloksena oli emännän idea kasseista. Äitini kanssa yhteistyössä siippani sitten valmistivat koe-erän ja tulos oli varsin upea.

Liike tosiaan suljetaan sunnuntaina noin klo 17.30 eli jos haluatte tulla käymään niin aika käy vähiin :)

Pop-up viides päivä.

Kannattaa lukaista perjantain 11.syyskuuta Auranmaan viikkolehti sillä romukauppiasta haastateltiin pari päivää sitten :)

http://www.avl.fi/2015/09/tarvasjoen-romukauppias-tuunaili-pop-up-kaupan-turkuun/

Tämä taitaa olla sitä yrittäjän hulluutta kun ollaan tässä viikon verran puheltu että oma kivijalkaliike olisi kiva. Turun keskustassa sillä minulla on jo yksi Tarvasjoella. Tällä kävijämäärällä tietenkään ei hirmuisen suuria voi haaveilla mutta tämä suunnittelu ja ideointi on tärkein ominaisuus yrittäjässä. Aina on kehitteillä yksi idea, yksi idea on rakenteilla, yksi on operatiivisessa vaiheessa ja tottakai on niitä ideoita jotka on laitettu sivuun toimimattomana tai osastoon jos osat loksahtavat paikalleen otetaan idea harkintaan tai käyttöön uudestaan. Tottakai yrittämiseen kuuluu epäonnistumiset mutta ne epäonnistumiset ovat askel onnistumista kohden.

Ehkä ajatuksista kehittyy jotain tai sitten ei mutta aika näyttää sillä nettikauppaa nyt kehitellään tässä vaiheessa. Osto- ja myyntiliikkeen osalta minulla on vankka kokemus Huutonetin kautta käydystä kaupankäynnistä eli ilmoitukset, kuvat, s.postit, pakkaukset ja lähetykset ovat jo varsin tuttua työtä.

Taisin aiemmassa blogissa mainita, että meillä oli ongelmia “sateenkaarikankaan” hankinnassa. Tuli eilen viestiä tavarantoimittajalta että on kankaanpaloista mahdollista saada lähetys. Olisi vain tarvittu lähetys jo viimeistään viime viikon lopulla. Eli hiukan turha lähetellä enää. Tämähän on sitä yrittäjän ja romukauppiaan arkea. Aikataulut tulee ja menee eikä aina onnistu niin kuin Strömsöössä :)

Onneksi oli tuo Kaarinan Jättirätti sillä juuri äsken tuli myytyä Jellonakassi (sateenkaarikangas).

Tuo profiilikuvana oleva rukin pyörävalaisin on muuten sellainen esine että pystyn helposti ärsyttämään emäntää. Laitan vain värit vaihtumaan nopeaan tahtiin niin johan joku alkaa pikkaisen hermostumaan ;)

Rukin pyörästä on muuten kaiken kaikkiaan kolme erilaista variaatiota valaisimia. Seinävalaisin, kattovalaisin ja lediketjulle kehikko seinälle. Lediketju on patterikäyttöinen eli voi laittaa melkein mille seinälle vain. Lisääkin on innovaatioita, mutta kaikkea ei ehditty tekemään ja osan rakentamiseen ei ihan ollut kaikkia tarvittavia osia. Ehkä tulevaisuudessa. Kävihän yhden jalkalampun kanssa niin, että käytin aikaa 4-5 tuntia enkä saanut valmista kun yksi pieni osa oli mahdoton valmistaa tai varastossa ei ollut sopivaa. Jäi siis pölynimuri jalkalamppu verstaaseen keskeneräisenä. Tämä oli raskas päätös, sillä aikaa meni sitten runsaasti kankkulan kaivoon.

Pop Up-kauppa on auki vielä kolme päivää eli sunnuntaina pistetään ovet kiinni. Nyt on hyvä hetki tukea yrittäjyyttä ja suomalaista käsityötä pistäytymällä kauppaan ja ostamalla jotain. Hintahaarukka on 1€-525€, joten kaikille kukkaroille löytyy varmasti jotain kivaa. Tervetuloa!

Pop-up kolmas päivä.

Eilen päivällä olin paikassa missä en pystynyt vastaamaan puhelimeen, joten pidin kännykän hiljaisella jotten häiritsisi muita. Tauolla sitten vilkaisin kännykästä puhelut ja viestit. Ensimmäisenä luin viestin ja huudahdin “jes” ääneen. Muut paikalla olijat kysyivät tuliko kauppa? Vastasin ettei tullut vaan viesti Auranmaan viikkolehdeltä. Viestissä pyydettiin ottamaan yhteyttä pikaisesti sopiakseni haastatteluajan. Soitinkin heti sillä haastattelupyyntöön en vastaa kieltävästi ikinä. Sovittiin kello neljään haastattelu.

Ilmoitin kouluttajalle, että nyt tuli kiireellinen lähtö haastatteluun. Sain iloiset kannustukset muilta kurssilaisilta ja hiukan oli ajelu normaalia vauhdikkaampaa, koska olin ehkä liikaakin innoissani. Kävin ensin ulkoiluttamassa emännän koirat. En tehnyt pitkää lenkkiä, mutta onneksi koirilla on viime viikko on ollut jatkuvaa ulkoilua Tarvasjoella. Eli eipä niillä nyt ollut edes suurempia menohaluja vaan olivat selkeästi normaalia rauhallisempia. Viikko maalla väsyttää vanhempia koiria ja palautuminen kestää muutaman päivän.

Liikkeeseen saapuessa Turun sarjakuvakerhon tuttuja ol useampi katsomassa mitä meillä on menoillaan ja siinä sitten juteltiin niitä näitä kahvin ja teen lomassa. Asiakkaitakin kävi muutama sentään. Kellon tullessa neljä saapuikin haastattelija. Kovasti sain kehuja liikkeen valikoimasta ja istuttiin sitten pöydän ääreen. Pöytä on minun itse tekemäni latolaudasta ja tuolit 1800-luvulta. Valaisin on moniulotteinen historialtaan, sillä runko on rintamapuhdetyö, valaisimen osat lampputehtaan lopetushuutokaupasta ja piikkilankakupu on omin käsin tehty. Nämä piikkilankalamput ainakin ovat herättäneet hyvää kiinnostusta. Myyty ei ole vielä yhtäkään, mutta hiukan on ollut katuvaa kiroomista kun on ostanut lampun kalliimmalla kuin millä itse myyn käsityölampetit. Eli ei ainakaan ole hinnalla pilattuja ja takuuvarmasti uniikkeja.

En osaa sanoa kuinka hyvin haastattelu meni sillä minua jännitti aika lailla ja muutamat kysymykset olivat hirmu vaikeita omalla tavallaan. Ehkä, jos olisi useammin haastateltu osaisi varautua kysymyksiin ja vastata rennommin. Jutun pitäisi ehtiä perjantain lehteen, joka olisi minulle hirmu tärkeää, sillä tämä on parasta mainosta.

Ehdin jopa haastattelun jälkeen kasaamaan hyllyt ja asettelemaan hieman ilmavammin pöydillä olevat esineet. Pöydät näkyvät nyt paremmin sillä nekin olisi tarkoitus myydä. Onhan niihin sentään panostettu varsin paljon.

Pöytien kannet on tehty latolaudasta ja jalat ovat suurelta osin kierrätetty erilaisista pöydistä tai jopa säkkikangaspuiden jalustasta. Latolaudat ovat muuten saatu hyvässä nipussa, naulattomana ja kotiin tuotuna.Tein vaihtokaupan lapsuuden ystäväni kanssa. Hän sai mun(!) vanhan mopon ja minä nipun lautaa. PV-50 on siis nykyään rekisterissä ja kunnostettu uuteen (toivottavasti pitkään) elämään. Kahdessa pöydässä on lasikansi, sillä minulla oli muutama varastossa. Helpottaa pöydän pitämistä puhtaana tuo lasi. Kolmannessakin pöydässä oli, mutta siskon mies p******e sen rikkoi. Hioin kaikkien pöytien kannet hyvin kevyesti, jotta latolauta olisi mahdollisimman autenttisessa kunnossa. Päät petsattiin niistä, joissa sahattu pää oli häiritsevä. Pyöreät ja ovaalipöytä jätettiin petsaamatta, sillä näyttivät sen verran hyviltä ilman petsausta. Eli pyrittiin pysymään viimeistelyssä maltillisena eikä lähdetty ylituunaamaan.

Pukkisängyn jalat uusio käytössä. Tätä pöytää kehtaa käyttää vaikka kirppispöytänä kun lähtee itse myymään toreille ja turuille. Itsellä on ollut vastaava kokonaisuus käytössä vuosia.

Tämän pöydän jalkana on kansakouluaikanen karttajalusta.

Tämän pöydän pöytälevy oli jäänyt matkan varrelle joten tehtiin uusvanha pöytälevy.

Tarkkaa tietoa ei ole minkä jalusta tässä pöydässä on mutta oli todella mukavan kokoinen ja tukeva.

Tämän pöydän jalka on vanhan säkkikangaspuiden runko.

Tulkaapa katsomaan mitä romukauppias on tehnyt. Eikä minua haittaa jos tilaus töitäkin saisin. Tulkaa vaikka kaffelle tai teelle. Keksejäkin on :) Liike on auki vielä sununtaihin. Nyt viikolla ajalla 12-19 ja la-su 12-17.30. Ja paikkanahan siis Turun Forumissa liiketila Ricoa vastapäätä.

Pop up valmisteluja kädet veressä....

....ihan kirjaimellisesti.

Elikkäs tuossa viime viikon lopulla varmistui Pop-up Turku -liike meille. Kiire pikkasen iski, koska ensi maanantaina pitäisi olla ovet auki ja tarjoilut valmiina.

Ongelmat vain ovat mittavat. Markkinointia ei ole aloitettu. Tarkkaa paikkaa ei ole kerrottu eli mites markkinoida. Milloin saa avaimet on myös hiukan kesken. Sunnuntaina tai maanantaina luki sähköpostissa. Viime lauantaina aloitin kasaamaan tavaroita eli valmistamaan tuotteita mitä myydään. Onko kiire? Koettakaas arvata ;)

Meille tulee myyntiin noin 80-90% kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Penkkejä vanhoista rukeista, liitutauluja ikkunan pokista, pöytiä 80-luvun rungolla ja latolaudasta pöytälevy, laatikoita latolaudasta yms.

Ehdottomasti upein esine on se minkä takia on sormet verillä. Vanhan lampunrunkoon kiersin piikkilangasta varjostimen ja kas kummaa piikkilanka pistää.

Ps. Jos emäntä väittää, että lamppu on varattu, niin se ei ole totta. Haluu vaan itselle tuon komistuksen :)

Pps. Löytyy täältä facesivu https://www.facebook.com/PopUpArhael

Kesäkeittoa ja huutonettiä.

“Kaikkea saa kokeilla paitsi kansantansseja sekä sukurutsausta.” Sanoo eräs sanonta (ja sukurutsauskin on mahdollisesti poistumassa kieltojen joukosta )

Tuli sitten kokeiltua kesäkeitto tarjoilua, jotta väkeä olisi tullut enempi käymään liikkeen puolella. Homma maksoi 10,45€ ja meni sitten harakoille. Ei hirmuista ryntäystä ollut. Teenkö uudestaan kesäkeittoa? No tottakai teen. Ei sitä aina voi onnistua ja nyt vain miettii mikä oli syy siihen, että puolet jäi syömättä. Oliko markkinointi hyvä? Ei, sillä sitä voi aina lisätä. Oliko säät hyvät? Kyllä, kyllä säät olivat hyvät eli huonot. Näin lämpimillä keleillä on muutakin tekemistä kuin lähteä katsomaan osto- ja myyntiliikettä. Jahka kelit ovat synkemmät ja vaihtoehtoista tekemistä on vähemmän kokeillaan uudestaan.

Joka tapauksessa ne muutamat jotka kävivät kehuivat. Kokeeksi tehtiin kesäkeitto kaurajuomaan eli kansanomaisesti kauramaitoon. Oli sinänsä positiivinen kokemus, sillä se pienoinen makeampi maku ei haitannut yhtään. Äitini itse tekemä mehu oli semmoinen piste ii:n päälle. Vegaania ruokaa sekä oman maan mehua. Tulipahan kehut, että on hyvin modernia. Perinteinen kahvi ja pulla on kokeiltu eikä se niin ihmeellinen ollut tuloksellisesti. Hernekeitto taas oli ihan kiva tarjoilu, kun se tuotti paremmin sitten asiakaskäyntejä ja erityisesti ostajia. Ehkä ensi kerralla sitten jotain muuta, mutta luulen, että kesäkeittoa kokeilen uudestaan, koska vegaanista tarjoilusta saa helposti erityistä huomiota ja kiitosta. Ilmaisia ämpäreitä ei kyllä tulla koskaan jakamaan sisäänvetotuotteena ;)

Ei se nyt ollut ihan tyhjä viikonloppu kuitenkaan. Hyvä esimerkki viikonlopusta on asiakas, jonka kaveri oli ohjannut paikalle Facebook viestin jakamalla. Hän etsi 20-luvulla rakennettuun asuntoonsa lamppua. Hetken kyselyt ja haarukointi mitä on hakusessa ja sieltä hyllystä sitten löytyi se lasikupu, joka oli mieleen. Tai no oli hetken kaksi kädessä, mutta usein se eka kädessä on se oikea niin kuin nytkin. Johtosarja sitten vain piti etsiä ja tarkistaa tarvitseeko sovitepalan. Ei nyt tarvinnut, mutta johtosarjan väriä mietittiin. Teen itse vinyyli-valaisimia ja niihin sitten ostan johtosarjoja eri väreissä. Ei nyt ollut oikean väristä sarjaa, joten kerroin mistä voi käydä ostamassa.

Vinyyli-valaisimia.

Arabian maljakko (väittävät kovasti että olis Arabian kaffekannu)

Hyvin, hyvin väsynyt apulainen.

Jaa niin. Lauantai iltana sitten laskeskelin tulevan kuun tilannetta. Tämän kuun loppu on kiireinen ja samalta näyttää ensi kuun alku. Kiire kuun vaihteessa vain ikävä kyllä merkitsee tässä tapauksessa kassavajetta. Kuun keskivaiheessa sitten olisi parempi tilanne tai sitten tosi loistava, jos eräät ehkä myöhemmin kerrottavat asiat onnistuvat. Kassavajetta paikatakseni pistin sitten Huutonetissä rohkeampaan myyntiin klaffipiirongin ja arkun vuodelta 1777. Kolmen euron lähtö 0,5€ korotuksella ilman hintavarausta. Katotaan ny miten käy. Jos tulee kassaan kiva summa, saan hyviä eriä hankittua ja jos ei, niin “elämä on” ja “se ei pelaa joka pelkää” :) .

https://www.huuto.net/kohteet/arkku-vuodelta-1777-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/374336012

https://www.huuto.net/kohteet/klaffi-piironki-osto-ja-myyntiliike-tarvasjoki/374334754

Kirppisralli ja hinnoittelu

Viime sunnuntaina eli 16.8 oli Tarvasjoella kirppisralli. Tämmöiselle Tarvasjoen osto- ja myyntiliikkeelle se on yksi vuoden ehdottomasti tärkeimmistä päivistä. Rahallisesti ei niinkään, mutta paikallisille se on päivä kun käydään katsomassa mitä on tarjolla romukauppiaalla. Uskon, että myöhemmin kotiutuu kolikot ja setelit. Viime vuonna ainakin oli hyvinkin positiivinen kotiutuma kirppisrallin osalta jälkikäteen ja samaa toivon nytkin. Tosin tapahtuma oli kaksipäiväinen viime vuonna. Lauantaina oli enemmän kiertelijöitä ja sunnuntaina tulivat ostajat. Enpä sinänsä tämän vuoden yksi päiväisestä tapahtumasta odottanut mitään ihmeitä, sillä lämpimän ilman tiesin olevan este loisto tulokselle. Ymmärrettäväähän tuo on, kun kuumassa autossa harvempi jaksaa koko päivää kierrellä ympäri pitäjää. Alkukesän ilmat olis saanu nyt olla minun puolestani ;).

Aina siitä säästä täytyy valittaa, kun ikuna ei oo hyvä ilma myynnin kannalta. Totuus vaan on, että 18-19 astetta, puolipilvinen ja pikkuinen tihku kesken päivän on paras mahdollinen kokemukseni mukaan. Ei siis semmoinen tihku, että kastuu vaan semmoinen mikä puhdistaa ilman.

Isot kiitokset tapahtuman järjestäjille, jos sattuvat lukemaan sepustukseni. Ensi vuonna uudestaan (kaksi päiväisenä?).

Tänään sitten tuli tehtyä yhtä perushommaa oikein enemmänkin - nimittäin hinnoittelua. On muuten sitä työtä mitä joutuu usein tekemään. Tämän päivän epistolana oli ruuvi/mutteriosasto. Laatikoittain on tuota ruuvia, mutteria, naulaa yms. pikkutilpehööriä hyllyissä ja sitäkin on hyvä joskus hinnoitella myyntiin. Laitettiin emännän kanssa pöytä ulos ja alettiin pussittamaan kirppistä varten. Eli vien ihan Hassisen kirppikselle perus kodin ruuvia/naulaa/mutteria, huonekalunaulaa, valaisinruuvia/mutteria yms. Jopa laitoin pakaten kellojen veto-avaimia, jos joltakin puuttuu. Siis hopi hopi ostoksille paikalle 35 Hassisella. Löytyypä sieltä myös ikkunahakoja ja kaapelihakoja pussitettuna ja hinnoiteltuna..

Hinnoittelu on muuten semmoista hommaa josta sanon usein, että “harva tekee yhtä paljon hinnoittelu virheitä kuin minä”. Pitää paikkaansa kirjaimellisesti. Tänään hinnoiteltiin noin 150-170 tuotetta ja haitarin ollessa laaja tulee väkisinkin yli- ja alihintaa. Alihinta ei niinkään haittaa, koska se tuo rahaa. Mutta ylihinnoiteltu jää hyllyyn ja on uudestaan hinnoiteltava, joka on lisätyötä. Vaikein asia, mitä voi vain olla tässä työssä, on tuo hinnoittelu. Kannattaa siis kysellä hintoja kun kerron olevani surkea siinä ;).

Olen aikojen saatossa oppinut panostamaan laadukkaisiin tarvikkeisiin. Halvat (1€/100kpl) muovipussit hajoavat helposti tai tuotteita ei näe, koska pussista ei näe läpi. Kun ostaa laadukkaampaa (1,7€/100kpl),  niin ongelmat on ratkaistu. Teippiä kun sortuu ostamaan tarjouksesta (5€/12kpl), menee hermot, sormet verille, aikaa kuluu eikä siltikään tunnu tulevan valmista. Kun satsaa hieman (1,2€/kpl), homma sujuu nopeasti ja lähes ongelmitta. Sen huomaa varsinkin kun hinnoittelee isomman erän kerralla, että mikä merkitys on laadukkailla työvälineillä ja materiaaleilla. Tilityksissäkin sen huomaa, kun käy kirppiksellä hakemassa “viikkorahan”. Laatu vain maksaa, sille ei voi mitään. Mutta laadusta kannattaa maksaa.

Laadun valvoja.

"Mul on tylsää. Lopeta se istuminen."

Punnitse ja pussita.

Ensi viikonlopuksi olen muuten suunnitellut hiukan ohjelmaa Tarvasjoen osto- ja myyntiliikkeelle: kesäkeittotarjoilun lauantaille sekä sunnuntaille. Kahvia ja pullaa on kokeiltu sekä hernekeittoa jo ennestään. Jotain uutta ajattelin kokeilla tälläkertaa ja kesäkeitto tuli mieleen. Helppo ja vaikeahko epäonnistua… tai no miten sen nyt ottaa. Kauramaitoon ajattelin tehdä, jotta olisi täysin vegaani vaihtoehto. Se voi olla sitten se akilleen kantapää kun aikaisempaa kokemusta ei ole. Joten, jos on hyviä ohjeita kesäkeittoon kauramaidolla niin kuuntelen. Kutsun sinut myös lukijani tervetulleeksi maistamaan romukauppiaan keitosta Tarvasjoen osto- ja myyntiliikkeelle ensi viikonloppuna.

Kirppisrallin odotusta.

Yksi hienoin facebookin ilmiö on tämä “Tarvasjoen kirppisralli”. Niille jotka eivät tiedä, niin tässä lyhyt selostus: kirppisralli on tapahtuma, joka levitetään facen kautta ja siihen osallistutaan joko kotikirppiksenä tai tietyillä sovituilla paikoilla. Tapahtuman järjestäjä ainakin Tarvasjoella tekee isoimman työn listaamalla paikata, tekemällä kartan sekä jakamalla numerokyltin, joka noudetaan sovitusta paikasta. Kyltistä menee pieni kohtuullinen maksu, joka ei vastaa missään muotoa järjestäjän työpanosta. 3€ saa kyllä kyltin raaka-aineet, mutta eipä ihmeempää korvausta vapaa-ajasta. Tietenkin kyltit ovat edellisen vuoden kylttejä, mutta täytyyhän ne säilyttääkin. Eli kannustan tykäkkäämään Tarvasjoen kirppisrallista nyt Facessa, jotta järjestäjille tulee hyvä mieli. Talkoovoiminhan noita järjestetään ja kehu on ainoa palkka.

Tänä vuonna tapahtuma on yhden sunnuntaina mittainen, kun viime vuonna tapahtuma kesti sekä lauantain että sunnuntain. Se millainen tulos sitten tulee on ihan ilmoista kiinni. Hellettä en toivo, sillä autolla kiertäen paikasta toiseen kuumuudessa vie innostuksen. Sadekeli on myös pahasta. Unelmakeli on semmoinen 15-18 astetta lämpöä ja pikkuinen tihku silloin tällöin. Se tuo sen parhaan tuloksen minulle, sillä kaikki myytävä on sisätiloissa. Ulkomyynnille toki sade tai tihku on pahasta, sillä osa myyjistä on Tarvasjoen paikallisen K-kaupan (K-Exrta Taateli) pihalla. Itse harkitsen pääsenkö laittamaan kaksi myyntipistettä, toinen K-kaupalla ja toinen tietenkin omalla kaupalla Virolantiellä, mutta se selviää kun tiedän saanko lisäkäsiä sunnuntaiksi.

Nämä kirppisrallit ovat yleinen ilmiö täällä Varsinais-suomessa. Aura ja Marttila ainakin ovat olleet kirppistapahtumallisia kuntia. Missä muualla on samaa toimintaa, sitä en tiedä, mutta käsittääkseni on nouseva trendi järjestää kunnan sisällä kirppisralli.

Kannattaa siis tulla tutustumaan Tarvasjoen aktiiviseen talkootoimintaan kirppisrallin osilta ja tulla tutustumaan Tarvasjokilaisiin :)

Tästä klikkaamalla pääset Tarvasjoen Kirppisrallin FB-tapahtumaan.

Pakkaaminen.

Mitä kaikkea voi tuollaiseen normaaliin työpäivään liittyä? Homma tietenkin hiukan vaihtelee koska myyntiä on vähän siellä täällä. Tällä hetkellä minulla on muutama viikkokirppispaikka, nettimyynti, toritapahtumat ja itse pääpaikka Tarvasjoella (Lieto).

Perusvarasto päiviin kuuluu totta kai nettikaupankäynnin pakkaukset. Parhaina päivinä saattaa olla useitakin paketteja mitä joutuu tekemään. Ryijy nyt on helppo pakata. Pahvilaatikkoon ja teippi päälle. Se oli siinä. Särkyvän pakkaaminen vaatiikin sitten jo hieman enemmän. Sanomalehteä siten, että kohde on hyvin suojattu pahvilaatikossa. Tämä pahvilaatikko sitten toiseen pahvilaatikkoon, joka vuorataan myös sanomalehdellä siten, että sisempi laatikko ei liiku. Näin kun on pakannut, niin eipä ole tullut valitusta särkyneistä esineistä. Huonekalut ovat usein helppoja, mutta kokonsa takia työläitä. Pakkauskelmua rullaatirullaatirullaa päälle ja tietenkin pahvilevyä joihinkin oleellisiin kohtiin suojaksi tai pohjaksi. Paino ja pakkauksen äärimitat pitää tietenkin pitää tietyissä rajoissa, että menee sovitun toimituskulun sisällä. Alkuaikoina tuli takkiin muutaman kerran kun tuli yllätyksiä maksuissa paketin ollessa liian iso tai painava. Tosin voihan tämmöinen virhe sattua milloin vain ja omasta pussista sitten maksan, sillä pidän sovitusta kiinni.

Toimitukset nyt ovat oma hommansa. Tällöin sovitaan noutopaikka minne vien. Toki siitä sitten on oma veloitus, joka on yleensä 5-10€ luokkaa. Erikseen, jos joutuu ajelemaan kauemmas vaikkapa Hyvinkäälle asti, siitä sitten pyydetäänkin tapauskohtainen hinta.

Nettimyynti-ilmoituksia tulee tehtyä paljon joka varastopäivä. Yleensä noin 5-20 kpl. Joskus tosin tulee tehtyä jopa yli 50 kpl ilmoituksia. Kuvaamisen ja tuoteselostuksen tekeminen on oma taiteenlajinsa. Hyvä kuva on parempi kuin tuhat sanaa. Mitat on otettava tarkasti ja osattava myös ilmoitukseen laittaa siten, että se on yksiselitteinen.

Viime ajoilta haastavin pakkaus oli se, kun laitoin klihdan sekä pyykki-maijan samaan pakettiin. Oli aika *piip* työ ja meinas usko loppua kesken. Paino oli ihan toimituksen ylärajalla. Samoin oli mitat, sillä laskeskelin että 0,512 kuutiometriä oli tilavuus ja sallittu korkein on 0,5 kuutiometriä. tämä oli tosin laskettu äärimitoilla ja pakkauksen ollessa epäsymmetrinen oli hiukan tulkinta kysymys. Onneksi paketti lähti ja saapui ilman ongelmia. Tai no asiakkaalla oli kuulemma ongelmia saada paketti auki Matkahuollon pihassa, kun ei olisi ilmeisesti sellaisenaan mahtunut autoon. Eli hyvin pakattu paketti, kun ei saa helpolla auki :)

Pahvilaatikot ovat ainainen ongelma. Ennen kävin hakemassa huonekaluliikkeistä hyviä laatikoita. Oli yleensä takana rullakoita nipussa, joista sai ottaa kun kysyi luvan. Olivat ennemminkin onnellisia, kun joku tuli ja haki pahvit pois. Nykyään niissä on nuo puristimet eikä pahvia säilytetä enää rullakoissa pitkiä aikoja. Mistä hakea pahvia? Se on kysymys, joka askarruttaa sitä mukaa kun laatikko varasto hupenee.

Esineen kirjaamista.

Mitta on yksi tärkeimmistä työkaluista.

Jatkolevyn asettelua.

Tavaroiden hankkiminen.

Vanhojen esineiden ostaminen ja myyminen on monimutkaista. Pelkästään esineryhmien perustietojen hallitseminen on mahdottoman iso osa koko tätä työtä. Myyminen on lähes yhtä monimutkainen asia. Missä myydä? Milloin myydä? Millä hinnalla myydä? Miten myydä? On paljon kysymyksiä, joihin vastaukset syntyvät kokeilun ja erehdyksen kautta. Tällä kertaa paneudun pelkästään ostamiseen.

On ehkä ilkeämielistä kirjoittaa, että hyvänä ost viikkona pahoitan vähintään kymmenen asiakkaan mielen. On jatkuvasti taiteiltava oikean tarjouksen kanssa. Vanha sananlasku alalla sanoo: “Voitto tehdään ostaessa, ei myydessä.” Voisi kuvitella, että pelkästään mahdollisimman pieni ostohinta tekisi parhaan voiton. Se ei pidä aukottomasti paikkaansa, sillä jos maksat reilun kuuloisen summan, sinulle soitetaan uudestaan tai sinusta kerrotaan eteenpäin. Nykyään kyllä taitaa olla niin, että haukutaan enemmän kuin kehutaan.

Minä kerron mitä minulla päässä pyörii ostoa miettiessä. Otetaan esimerkiksi laatikollinen esineitä joiden myyntiarvo on 100€. Sivuhuomautuksena se, että laatikollinen on tällä alalla yleensä banaanilaatikollinen. Eräänlainen perusmittayksikkö. Sisäpiirivitsi kuuluu: kaikki myyjät ovat kovia banaanin syöjiä. Mutta palataanpas takaisin ostotilanteeseen. Tarjoan ja olen valmis maksamaan 30€ tuosta myyntiarvoltaan sadan euron laatikosta. En missään nimessä enempää. Nyt voisi luulla, että olen törkeä ja voiton maksimointi on ainoa asia jota mietin. 70€ voittoa voisi kuvitella tässä kaupassa tulevan.

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kulut täytyy huomioida sekä hävikki. 30€ tulee keskiarvona kuluja tavaroiden myynnistä eteenpäin. Ne koostuvat myyntituotteesta riippuen hyvinkin erilaisista asioista. Hävikiksi lasken yleensä 10€ jokaista 100€ kohden. Elikkä ostettu 30 eurolla ja myyty 90 eurolla kun huomioidaan hävikki. Kun vielä vähennetään myyntikulut 30€, niin viimein tulee se 30€ voittoa, josta maksetaan verot. Alkupanos 30 euroa tottakai pistetään uuteen erään kiinni, jotta varastossa olisi myytävää.

Ostaessa täytyy myös huomioda se kuinka kauan raha on kiinni ostetussa esineessä. Varaston kierto on usein tuskallisen hidas. Myös tulee muutoksia muodissa sekä ostokulttuurissa, mikä usein kirpaisee. Silloin kun aloitin tämän romukauppiaan haasteellisen harrastuksen maitokannut olivat kova sana. Nyt ne ovat lähes arvottomia, kun 100 euroa 10 vuotta sitten maksanut kannu on nyt 10 euron arvoinen kannu.

Se ei siis ole missään tapauksessa henkilökohtaisuus hyvä lukijani, jos jonain päivän teen teille tarjouksen, joka kuulostaa törkeän alhaiselta. Paljon mukavampaa olisi maksaa reilummin, sillä siitä olisi etua minulle pitkällä tähtäimellä. Olen siirtynyt enemmän lahjoituksiin, koska yleinen taloustilanne on vaikuttanut pahoin myyntihintoihin. Onhan sekin jonkin arvoista kun siivoan nurkat tarpeettomista tavaroista. Parhaassa tapauksessa voi käydä niin, että lahjoittaja säästää 200-300€ jätemaksuista, 150€ kuljetuskaluston vuokrasta sekä työkulusta. Kirosihan kerran yksi asiakas 5000€ tappiota kun sanoin, että vien vintin tyhjäksi (maksoin silloin 250€). Asuntokaupassa voi hyvinkin olla 5000€ ero onko vintti tyhjä romusta. Eli meikäläisen “siivouspalvelu” kannattaa kutsua, jos haluaa paremman tuloksen asuntokauppaansa.

Yksi artikkeliryhmä mitä minulta kysytään liian usein ja aina joudun toteamaan ettei ole, on vanhojen rakennusten purkuosat. Tarvetta on, mutta hyvin hankala saada mitään hilavitkutinta purkurakennuksista. Ei tule purkajille mieleen, että voisin hakea pois. Tai jos tulee mieleen, niin pyydetään käytännössä samaa summaa kuin vähittäismyyntihinta on. Esimerkiksi rintamamiestaloa kun saneeraa vanhaa kunnioittaen “romukauppiailta” toivoo löytävänsä sen mitä tarvitsee. Me romukauppiaat olisimme hyviä kierrättämään jos olisi mahdollista sekä taloudellisesti kannattavaa.

Kaikkein mukavimpia ovat ne asiakkaat jotka heittävät laatikollisen “romuja” varastooni ja ostavat samalla jotain minulta. Erikoisinta näissä on, että sillin se ostos ostetaan sitten täyteen hintaan ja alennus onkin loukkaus. Muistan muutaman vuoden takaa kun sain lahjoituksena useamman banaanilaatikollisen ja siinä kun kyselin mitäs näistä pitää maksaa vastaus oli “Pitäähän sitä täällä jollakin elää.” Joka laatikon sisältö oli vihreän tai keltaisen setelin arvoinnen ulos myytäessä ja oli siinä suu hetken messingillä romukauppiaalla :)

Kaikki alla olevat esineet ovat pelastettu joutumasta kaatopaikalle!!!

Jollen olisi kerennyt pelastamaan nämä kaikki olisivat nyt maantäytteenä Topinojalla.