Kuulumisia

Tajusin äskettäin, että en ole kirjoittanut pitkään aikaan blogia. Tuntuu siltä, että puutetta on niin aiheista kuin ajastakin.Tulevan kevään aikana olen suunnitellut kirjoittavani 14 blogia, mutta ne tulevat käsittelemään politiikkaa sillä olen Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaana Turussa.

“Poliitikko-Markon” facebook-sivu löytyy täältä:

https://www.facebook.com/ReininMarko/

Vaikka tässä on pidetty hiljaiseloa, ei se tarkoita sitä ettenkö ole painanut töitä niska limassa. Joulukuu meni ulkopuolisen töissä sillä kuukausi oli samanmoinen kuin aina ennenkin vanhan tavaran kaupassa. Myyntimäärät olivat pieniä ja ihmisten huomio muualla. Edelliseen vuoteen verrattuna yllätyksenä meni kalliimpaa esinettä. Vaikka myyntimäärät oli vähäiset, niin tulos kukkaroon olikin yllättävän hyvä. Saattoi olla urani joulumyynnin ennätys.

Näin vuoden alkuun on hyvä hiukan katsella mitä sitä on suunnitelmissa ja onko toteutuskelpoisia ideoita. Pitkään oli muutama idea tapetilla ja niiden kohdalla jouduttiin siirtämään suunnitelma “myöhemmin mappiin”. Siitä mapista ilmestyy tai kaivetaan esiin silloin tällöin ideoita, kun ajankohta on parempi tai tilanne on muuttunut.

Rompetorit, jotka järjestin viime vuonna olivat ihan kelvollisesti onnistuneita, mutta en usko, että jaksan lähteä uudestaan tekemään samaa hommaa. En ainakaan yksin. Aikaa kuluu liikaa siihen nähden mitä siitä saa. Kyllä voittoa siinä tavoitellaan, mutta tulos kun jää aika lähelle “pullakaffe” palkkaa, ei vain kannata järjestää rompetoria. Toki asiaan vaikuttaa myös se, että byrokratia kasvoi selkeästi kun Liedon kunta otti Tarvashovin haltuun lopullisesti. “Ennen oli kaikki paremmin” tulee mieleen usein, kun muistelee millaista Tarvasjokea ennen kuntaliitosta.

Tässä Tammikuun aikana aloittelin tavaran alennusmyynnit, koska varastossa on aivan liikaa “särkyvää”. Jatkuvasti saa siirrellä ja ihmetellä, että mihin nämä saan mahtumaan. Myöskin se pelko, että tapahtuu vahinko ja tonnilla hajoaa esineitä, on kasvanut. Ei ole hyvä, että joka pöydän päällä on jo kahdessa kerroksessa lasi- ja keramiikkaesineitä. Kannattaa ennemmin myydä vaikka hiukan halvemmalla kuin todeta: “lasinkeräykseen se sitten meni”. Tämä alennusmyynti jatkuu sen aikaa, että saan varastoa hiukan järkevämpään tilaan. Lampun lasikupuja en sisällytä mukaan, kun niiden menekki on tasainen ympäri vuoden. Eli kannattaa seurailla näitä meidän huuto.net ilmoituksiani, sillä kohta tulee taas uusia kohteita matalalla lähdöllä. Toki siellä on jo huudossa 5€ lähdöllä ja 1€ korotuksella ihan kivoja esineitä ja lisää tulee ;)

Voi olla että yritän tässä kirjoittaa jotain lähiaikoina, mutta pelkään, että aikani ei riitä ennen kuin kesä on ovella. Toivon kyllä, että tulee jotain aihetta kirjoittaa sillä se on yleensä sitten sen merkki, että jotain positiivista tapahtuu.

Tästä kuvasta pääset "politiikon" facesivulle :) 

Tästä kuvasta pääset "politiikon" blogiin :)

Linkki vielä Tammikuun 2017 'kuumiin' huutokauppoihini on tässä:

http://www.huuto.net/hakutulos/words/ale/sellernro/534427/wordsfrom/title

Älkää pelätkö palaan astialle varmana myöhemmin.

'Romukauppias' kiittää ja kuittaa, me näemme vielä :)

Byrokratiaa ja suunnitelmia.

Tässä onkin tullut pitkä tauko edellisestä blogista. Edellisestä blogista on reippaasti yli kuukausi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä olla oltu tietokoneen ääressä ja luotu tekstiä. Tilanne on täysin päinvastainen sillä loppuvuoden ja ensi vuoden suunnitelmat ovat imeneet kaiken “kirjoitusenergian”. Ehkä tässä blogissa voisin hiukan kertoa mitä tässä viime aikoina on tapahtunut sekä mitä on tulossa.

Ensimmäisenä voisin kertoa asiasta joka on aika surullinen. Emännän koira, Oka nimeltään, jouduttiin lopettamaan ja se oli aika *piip* paikka. Surun keskellä on hyvä muistaa se, että vietimme Okan kanssa viimeisen päivän Tarvasjoella ja siellä koirat saavat olla vapaana touhuten mitä lystäävät ilman, että ovat kiinni missään. Kirjoitin silloin blogin, mutta en ole julkaissut sitä. Nyt kun suruaika on jo päättynyt voinen palata siihen blogiin.

Viimeinen rompetori, eli ensimmäinen virallinen Hovirompe, oli sitten enemmän ja vähemmän pettymys. Kirjaimellisesti asia mihin en voi vaikuttaa eli keli oli varsin huono. Taloudellisesti tuli suuresti takkiin, sillä myyntipaikkoja jäi tyhjäksi ja kahvion tuotto oli heikko. Kaikkein huvittavinta oli se, että aamulla heräsin hyvin virkeänä. Normaalisti hermoilen ja ressaan illalla eikä uni oikein tule millään. Olin katsonut säätiedotuksen ja sen takia menettänyt toivon, eli kun kaikki oli menetetty sain helposti nukuttua.

Hoviromppeen aamulla satoi ihan kunnolla siinä vaiheessa kun autosaattueemme lähti kohti Tarvashovia. En odottanut ,että paikalla olisi ollut ketään. No olihan siellä ja lisää myyjiä saapui paikalle. Ennakkovarauksista hyvin harva jätti tulematta ja siinä kello kymmenen aikaan, milloin rompetorin alkamisaika oli, sade loppui. Lopulta paistoi jopa aurinko ja minulla riitti töitä. Asiakkaitakin tuli olosuhteisiin nähden todella hyvin ja keskellä sadetta tehty päätös ilmoittaa apulaisille, että ei tarvitse tulla, kadutti. Yksin juoksin paikoittamassa autoja ja hoitamassa tapahtuma järjestäjän velvollisuuksia. Sade alkoi uudestaan siinä kolmen jälkeen ja myyjät olivat olleet paikalla koko ajan. Harva oli luovuttanut eikä luovuttamiseen ollutkaan syytä. Kauppa oli käynyt yllättävän hyvin, sillä myyjiä oli suhteessa asiakasmäärään sopivasti. Epäonnistuminen vai onnistuminen kas siinä mietintää kerrakseen.

Viimeinen kuukausi on ollut yhtä tuskaa, sillä tässä on loppuvuoden ja ensi vuoden projektia tehty. Yrityksessä ollaan tekemässä isoja muutoksia ja sen eteen on tehty töitä aika paljon. Paljon on käyty asioita läpi ja tekstiä on kirjoitettu “byrokraatiksi”. Viime perjantaina saatiin työ valmiiksi ja laitettiin tuotos byrokratian hampaisiin. Tiistaina tuli vastaus ja sen takia meni koko eilinen kevyen *piip* kanssa. “Hylätty.”

Oletan että Kekkosen mielipide nyky suomen byrokratiasta olisi hyvin selkeä.

No ei tässä jäädä sitä miettimään, vaan työ aloitetaan uudestaan ja teksti muotoillaan paremmin byrokraatille sopivaksi. Odotettiin kyllä “bumerangia” kommentein, mutta että melkein kaikki kohdat olivat väärin (eivät väärin vaan ei byrokraatiksi). Toki tässä huvittaa semmoinen pikku asia kuin se, että rahoituksen pääajatus on maaseudun elävöittäminen ja hakemuksemme koettiin liian “paikalliseksi”. Pitääköhän sitä maaseutua elävöittää Helsingistä käsin?

Tässä ei jäädä tuleen makaamaan vaan aletaan rakentamaan suunnitelman mukaan tulevaisuutta, vaikka tulee kapuloita rattaisiin. Asioita mutkistaa myös sekin että Tarvashovi, joka on tärkeä osa suunnitelmiani yleisötapahtumien osalta, siirtyi Liedon kunnan omistukseen. Nyt kukaan ei tiedä ketä tekee ja mitä tekee. Kuulin että juhlatilaisuuksia on peruttu sen takia, että “Hovissa ei enää järjestetä juhlatilaisuuksia”. Tätä en usko vaan oletan, että tällä hetkellä Lieto ei vain tiedä mitä tehdä Hovin kanssa. Eräs isäni kollega maanviljelijänä asiasta tokaisikin, että “Ei ole enää Reinin Jorma sulkemassa ovia iltaisin.” Isäni on niin kauan kuin muistan hoitanut tämän asian eli käynyt tarkistamassa paikat ja sulkemassa ovet. Nyt ei tiedetä ketä sen tekee ja minkä lautakunnan vastuulla Tarvashovi on.

Tämä epätietoisuus sattuu vaan pahoin suunnitelmiini, sillä keväällä on suunnitelma järjestää ‘Retro ja Vintage messut’. Suunnitelmana on pitää messut huhtikuun lopussa, sillä yleensä silloin on kaunis sää. Sen tiedän siitä syystä, että minulla on silloin synttärit ja yleensä se on kevään ensimmäinen oikein lämmin viikko. Sade on epätodennäköinen (toki sateitakin on ollut, mutta hyvin harvoin). Ajatuksena on, että sisällä olisi 50 myyjää ja ulkona toiset 50. Tämä suunnitelma vaatiikin nyt pienen pohdinnan, sillä jos en seuraavan kuukauden aikana tiedä Hovin tilannetta, niin aloitan katsomaan toista paikkaa ja onko se sitten Liedolle hyväksi? Toki tässä on monta asiaa ja monta muuttujaa välissä, mutta jatkamme suunnitelmaa normaalin aikataulun mukaan. Hommaa ei keskeytetä minkään byrokraatin mielipiteeseen ja siihen, että Hovin omistaja ei tiedä mitä tekee paikan kanssa.

Hovirompe, tai oikeammin Hoviromppeet järjestetään varmaan Tarvashovissa. Kesään mennessä tilanne on jo selkeytynyt ja ulkotapahtuma tuskin on iso ongelma Liedon kunnalle. Tarvitaan vain lupa P-alueen ja vessojen käyttöön, eli melko pieni asia, kun vain tiedetään keneltä se lupa haetaan. Emme odota suuria hankaluuksia tämän osalta.

Asioita hiukan hankaloittaa se, että emäntä on tällä hetkellä opiskelemassa Göteborgissa ja on siellä vuodenvaihteeseen asti. Emännän taidot luovia noissa byrokratia asioissa ovat ne, millä tämä sälli painaa byrokratian harmaan kiven läpitte.

Göteborin reissusta minun on varmaan jossain kohtaa kerrottava, sillä menimme emännän kanssa Ruotsin läpitte ja matkan varrelta on paljon kerrottavaa. Eli tulossa on Ruotsi aiheinen blogi, kun ehdin paneutua asiaan.

"En sten" ja tätäkö on ruotsalaisen museon taso?

Oka oli mukana touhuumassa.

Ai niin meinasi unohtua Halloween-viikonloppu. Pidämme hieman hauskaa ja poltamme kokon lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Muutakin ohjelmaa keksitään, mutta siitä kerron tuonnempana.

Joka vuotinen flunssa....

Ärrin murrin… eipä ole ensimmäinen kerta, kun kirjoitan tästä aiheesta nimittäin flunssasta. Ketorin hot, ibumax ja coldrex -ravinnolla tätä sitten koetan hillitä. Toki tuo perinteinen vicks voidekkin on käytössä. Lepoa vaan, nyt ei kerkee hoitamaan sairautta siinä mittakaavassa mitä olo vaatis. Sitä se on yrittäjän arki flunssassa. Jos olisin tuolla normi työelämässäni edelleen, eli telakalla väsäämässä purkkeja, (laivoiksikin kutsutaan), olisin hakenut tämän viikon saikkua ja lepuuttelisin kotona. Yrittäjänä on pakko hoitaa velvoitteet sairaanakin, eli käyn katsomassa tavaraeriä, joissa ilmoitan heti kärkeen, että tänään en kättele kun on flunssa. Lisäksi pakkaan ja lähetän paketteja siinä tahdissa kuin normaalistikin.

Yrityskoulutus, jossa käyn noin kerran kuussa tai jopa harvemmin, oli sitten tottakai tällä viikolla. Koulutus kun on tosi hyvää ja asiantuntevaa, niin en ihan pikku syystä ole poissa. Sitä on tullut käytyä monen moisessa yrittäjä- sekä myyntikoulutuksissa. Tunnistan nykyään jo heti kättelyssä osaavan opettajan sekä sen, että onko ajan hermolla vai muutaman vuoden takaisessa tiedossa. Toki ongelmia on, kun koulutuksen aihe siirtyy paperialviverobyrokratialakisääteinen-A4 osastolle. Voin kertoa että on kuiva ja pottumainen aihe, jonka ymmärtäminen on yhtä H*******Ä!!!!!

No joo elämä on. Onneksi on siunaantunut emäntä, joka näistä sitten ymmärtää sitäkin enemmän.

Onneksi tässä näyttää olevan hiukan tuuria sillä parit hyvät erät olen käynyt katsomassa tässä flunssaa potiessa ja voipi olla, että kun oon terve, niin rupiaa selkä kolottamaan urakalla romun rehaamisesta varastoon. Juu, ei saa nuolaista ennenkuin tipahtaa, sillä flunssan ja joulu/tammikuun heikon myynnin takia olen hiukan joutunut aikataulutusta venyttämään viikon päähän, jolloin ajattelen rehaavani “uudet” tavarat varastoon. Sitten on toki kuvausta, mittausta, korjaamista, luettelointia, siirtämistä ja hinnoittelua viikkokirppikselle yms. perus hommaa.

Nyt on vähän semmonen lyhyt blogipäivitys, ihan sen takia että ei oo oikeen kunnon aihetta, mutta pikkasen pitäisi kirjoitella kuitenkin aina silloin tällöin, vaikka olo ei ois se paras mahdollinen.

Operaatio "Valaisin".

Operaation päämäärä:

-Kuvata valaisimen osat ja luetteloida ne.

-Tehdä Huuto.nettiin ilmoitukset jokaisesta luetteloidusta esineestä.

Operaation aikataulu:

-Suunniteltu aloitus päivä 15.12.2015, tai vaihtoehtoisesti vuoden alusta 2016. Aikataulua siirretään vain jos on muuta kiireellistä toimenpidettä.

-Operaatiota jatketaan kunnes merkittävä osa valaisimen-osista on ilmoitettu netissä.

-Oletettu kesto 2-6 viikkoa, ellei muuta työtä ilmene.

Operaation tavoite ja tarkoitus:

-Saada nettimyyntiin yli 200 eri artikkelia valaisimen osia (koska samoja artikkeleita saattaa olla enemmän. Kappalemäärä saattaa olla useissa sadoissa jopa useissa tuhansissa).

-Saada käsitys varaston oikeasta laajuudesta ja sisällöstä.

-Saada myytyä mahdollisimman monta eri osaa mahdollisimman hyvään hintaan.

Operaation päätös::

- Valaisimien osien hankkiminen normaaliin tapaan jatkuu..

- Mahdollisesti aloitetaan operaatio “lasikupu” joka koskee valaisimien lasikupuja. Operaatio “lasikupu” noudattaa samaa kaavaa kuin operaatio “valaisin”.

-Operaatio “valaisinta” jatketaan. Operaatio “valaisimien osaluettelon täydennys” eli operaatio “v.o.t”.

Tämä ilmoitusten teko on ollut mielessä pitkään (useita vuosia) ja nyt se sitten alkaa.

Myyntiartikkelina on kyllä hyvä, sillä tämäntyyppiset osat eivät ole ihan joka myyjän erikoisalaa. Selvästi myös minulta käydään pidemmänkin matkan päästä hakemassa osia. Minulla kun niitä on ihan hyvä varasto. Itsekin kyllä rakentelen lamppuja ja ne osat joita eniten tarvitsen ovat tietenkin aikoja sitten jo loppuneet. Messinki osia on ilmeisesti sen verran että eri ilmoituksia tulee huutonettiin tehtyä kerralla isompi määrä. Toki ilmoitusten lopullinen luku selviää työn edistyessä. Myöskin on näitä erilaisia liittimiä, kytkimiä, ruuveja, muttereita, kierreputkia yms. osia jonkin verran.

Lasikupuja joskus laskettiin olevan yli 200 kpl ja siitä on muutama vuosi, kun tämä laskenta tehtiin. Todellinen luku on tällä hetkellä arvailujen varassa. Kangasvarjostimet, varsinkin nuo pienet, ovat tällä hetkellä sellainen ristiriitainen ongelma. Varastossa on kai vain kahdesta kolmeen laatikollista (mittayksikkö jonka mittana on banaanilaatikko). Viitisen vuotta sitten tilanne taisi olla lähempänä kymmentä laatikollista. Eikä se kysynnästä ole kiinni ettenkö näitä kangasvarjostimia lisää hankkisi. Viime aikoina vain ei ole tullut vastaan sopivia oikeita vanhoja varjostimia oikealla hankintahinnalla. Lasikupujenkin kohdalla on hieman ollut sama ongelma. Näille on kysyntää, mutta hankinta on hieman hankalaa, sillä yksittäisen varjostimen tai kuvun hankintahintaan lisätään noutaminen tai toimituskulut. Ne syövät tarvitsemani katteen kokonaisuudessaan. Kirppiksiltä löytyy silloin tällöin oikea hintaisia kupuja tai varjostimia. Tosin nykyään selvästi heikommin entiseen verrattuna. Hirveän iso rahasampo yksittäin varjostin ei ole, mutta määrä luo tässä kohtaa sen syyn, miksi ne ovat kannattavaa osto- ja myyntitoimintaa.

Valaisimien raatoja minulla on X määrä eri paikoissa varastoa. Oikeasti ei ole mitään kunnollista käsitystä paljonko niitä on, eikä edes oikeaa käsitystä siitä mitä niillä kaikilla voi edes tehdä. Osa on oikeasti siinä kunnossa, ettei kannata muuta kuin paloitella ja hyödyntää eri nippelit ja nappelit. Toki siellä on myös joukossa pienellä korjauksella kuntoon saatavia.

Eikä se homma tietenkään siihen lopu, että laitan ilmoitukset huutonettiin. Tiedän, että tulee kyselyjä tyyliin olisiko minulla sitä ja tätä. Yritän sitten “hyvin organisoidusta varastosta sitä sitten metsästää”. Eli mahdollinen tarvittava osa saattaa sijaita tuolla jossain käden osoittamassa suunnassa.

Ja mitä tulee siihen kysymykseen, joka minulta esitetään joskus; kyllä, kyllä ostan ja otan vastaan valaisimen osia hyvin mielelläni. Hinta ja missä tavarat sijaitsevat ratkaisee sen kannattaako asiasta keskustella pidempään.

Valaisimien korjaaminen ja rakentaminen.

Kuinka vaikeaa on löytää tiettyjä valaisimen runkoja? Todella vaikeaa. Ei tarvitsisi olla edes kunnossa sillä puran ja kokoan uusiksi valaisimiksi. Tietoa ja taitoa on, mutta osia puuttuu. Eikä se jää kiinni siitä etteikö sähköpuolen paperit olis kunnossa. Tosin lampun sähköissä tai sähköistämisessä ei ole mitään kovin hankalaa. Kaksi karvaa lampun kantaan ja maadoitus niin siinä se on. Muut asiat ovat niitä hankalia.

Yksi ensimmäisistä korjaamistani kattovalaisimista oli oikea murheenkryyni. Komea 30-luvun kattokruunu kuudella S:n muotoisella kaarella ja viittä erilaista kristalliprismaa, joista osa oli laatikon pohjalla kun aloitin homman. Jouduin itse asiassa irrottamaan kaikki sillä koko lamppu piti laittaa alkutekijöihinsä. Vanhat johdot oli uusittava, koska kuparijohto vasten messinkiä ei ole ihan hyvä asia. Purkaminen oli ensikertalaiselle oma hommansa, joka nykyään sujuu aika kivuttomasti. Suurin ongelma tuli sitten S:n muotoisten haarojen kanssa. Johdot eivät tulleet ulos vetämällä. Siinä sitten pyörittelin valaisimen haaroja ja poltin puoli askia tupakkaa. Luovutin sitten viiden tuskaisen työtunnin jälkeen. Toki purkamiseen meni se pari tuntia.

Seuraavana päivänä sain ahaa elämyksen ja kävin ostamassa pienen tilan putkileikkurin. Päätin kokeilla katkaisemalla S:n puoliksi jos saisin näin johdot pois. Homma onnistui helposti. Haaran sitten kokosin takaisin tekemällä kierteet haaran puolikkaisiin ja päälle laitoin putken pätkän johon tein myös kierteet. Toki jotkut sanovat että “tuhosin” antiikkivalaisimen mutta sähköturvallisuus ajaa ohitte ja kovaa, sillä siinä tehdyt oikaisut vievät linnaan.

Johtohässäkän jälkeen aloitin valaisimen kokoamis urakan. Jos nyt oikein muistan meni kohtuu jouhevasti. Yleensä jos jotain jää mieleen, niin ne hankaluudet, ei se että jokin menee jouhevasti. Prismatkin menivät aika kivasti järjestykseen. Osasta toki oli kiinnityskoukku rikki ja korvasin sen kullan värisellä rautalangalla. Liitoksia ei edes näkynyt ja olin hyvin ylpeä itsestäni, kun lamput syttyivät ja valaisin oli valmis. Työtunteja toki meni aika paljon.

Harjoitustöinä rakentelin muutaman kristallikruunun ja barokkivalaisimen. Ajatus oli, että ihan työnä tekisin, kun noita valaisimen osia tuli ostettua Sariolan lampputehtaan lopetushuutokaupasta. Sitten aloin laskemaan kuinka kannattavaa on korjaaminen. Otetaan esimerkiksi barokkivalaisin kahdeksalla haaralla. Purkuun menee tunti tai kaksi, jokaisen haaran uudestaan johdotus vie puolesta tunnista tuntiin ja haaroja on kahdeksan. Kokoaminen vie tunnin tai pikkaisen päälle. Eli 6 tuntia siis menee vähintään ja tälle sitten alvillinen hinta. Yrittäjän työtunnin arvo pitäisi olla 50€ paikkeilla varsinkin, kun puhutaan työstä,  jossa tarvitaan ammattipätevyys. Vaikka laskisi 25€ mukaan, niin hintaa tulee enemmän kuin ihmisillä on halua maksaa. Totesin silloin, että myyn varaosia, en työtä. Enkä korjaa mitään, kun sen kannattavuus on vähän niin ja näin.

Tämä siis joitakin vuosia sitten.

Nykyään olen aloittanut valaisimien rakentelun uudestaan sillä tuli idea rakentaa uusia valaisimia valmiiden runkojen päälle. Hyvin lähti liikkeelle ja kiinnostusta oli, mutta nyt ovat rungot loppu, joiden ympärille rakentaa. Eilen kiersi kahdeksan kirppistä läpi. Ekotorilta tuli “ystävällinen” ilmaisu kun kyselin raatojen perään. Eivät myy viallisia tai testaamattomia sähkölaitteita. Menee siis hyvä runkoja roskiin. Ei auttanut se, että olen sähköasentaja. Ei auttanut se, että olen yritys, jolloin kuluttajansuoja ei ole este. Olen ennenkin haukkunut Ekotoria ja voin kertoa, että koko lafka saisi mennä konkurssiin. Punaisen ristin Kontissa sentään tajuttiin asia ja otettiin yhteystiedot ylös ja lupaus, että laittavat sivuun raatoja ja ostan sitten laatikoittain. Käyn jossain vaiheessa kyselemässä ihan sen takia, että osoitan olevani tosissani ja olen valmis maksamaan rungoista.

Toki Facebook on ilmoiteltu ja sieltä pari runkoa onkin jo tullut. Tori…. v***n tori-ilmoitukset ja niihin vastaajat. Ilmoitukseen kirjoitan selkeästi “En hae kaukaa. Turku-Lieto väliltä”. S-postiin tupsahtaa viesti: “Tervetuloa Ouluun…..”

Eli hyvä lukijani, jos teillä on valaisimia joista saan rakenneltua uutta, niin lähetäppä viestiä ostojamyynti.tarvasjoki@gmail.com

Kunnon ei tarvitse olla hyvä, homeisetkin käy. vaikka harvemmin valaisimen runko homeeseen menee. Eli etsinnässä olevat kattovalaisimen rungot ovat:

-Ketjun varassa roikkuva monihaarainen 80-luku ja nuorempi. Nämä otan lahjoituksina vastaan sillä ketju ja kiinnikkeet ovat käyttökelposia osia.

-Ketjun tai metalli putken varassa roikkuva valaisin jossa on puolikkaan pallon muotoinen metallirunko. Yleensä 6-8 lasinpuolikasta metallirungon välissä. Lasit voivat olla kaikki rikki, sillä niitä ei tarvita. Olen valmis maksamaan 5-15€ riippuen käytettävyydestä, ei kunnosta. Eli, jos on täysin ruosteessa, mutta suoraviivainen, niin 15€ on kauppa summa. Jos on ala-osassa muotoja ja lamppu on hyväkuntoinen, niin kauppasumma on 5€

-Johdon varassa roikkuva kangasvarjostin iso puolipyöreä. Otan vastaan lahjoituksena.

-Kangasvajostimen kupuja myös otan vastaan lahjoituksena tyyliin mitä homeisenpi sen parempi.

Rakennan siis piikkilankalamppuja ja niiden rungot on tällä hetkellä loppu. Piikkilankaa on kolmisen sataa metriä :)

Pop-up kuudes päivä.

Kuudennen pop-up päivän aamu alkaa hieman leppoisammin sillä herätys on vasta kello 10.30 tosin heräsin sitten siinä 9.30 paikkeilla. Silloin kun saisi nukkua pidempään niin tulee herättyä kuitenkin reippaasti ennen herätyskelloa. No minkäs tässä tekee kun on tottunut heräämään 8.00 tai 8.30 niin ei sitä helpolla voi muuttaa. Sai kuitenkin rauhassa juoda aamukaffen ja hillua kotona kalsareissa normaalia pidempään.

Laitettiin sitten -20% huonekaluihin tai paremminkin tein yksin päätöksen ja informoin emäntää että tämä on sitten tilanne. Vastaus oli “Discounts!!! :)” eli yksipuoliselle päätökselle tuli kuitenkin siunaus varsin helposti.

Kolmisen varttia kiertelin kävelevänäkylttinä ennen kuin avasin liikkeen ovet ja sattumalta törmäsin useampaan tuttuun torikauppiaaseen. Ikävä kyllä kaikilla oli sama kokemus viime kesästä. Heikosti meni. Sateet, lama, tori asiakkaiden vähyys, korttimaksupäätteen puute jne. tappaa rankalla kädellä torikauppiaita. Ei todellakaan mikään hyvä suuntaus. Käsintehdyt esineet eri torikauppiailla maksavat esimerkiksi 10€ vastaava teollinen tuote sitten Ikeassa tms. 2€. Ero sitten onkin laadussa, joka tuntuu olevan se mitä osataan puheissa arvostaa, mutta ostettaessa tilanne on toinen. Eräs myyjä ilmaisi asian niin, että ensi kesänä myytävät tuotteet ovat selkeästi laaduttomampia kun on löytänyt “kiinantuonti” mahdollisuuden, jolla sitten lähtee toimimaan tulevaisuudessa. Ikävä suuntaus, mutta suuntaus ei yllätä minua yhtään.

Eilen kävi sitten niin, että minut ajettiin Hansasta ulos kun käppäilin kävelevänäkylttinä siellä. En ota nokkiini yhtään sillä Forumin mainoshan minulla oli vaikkakin omaan liikeeseeni. Asiallisesti ja hymyillen ohjattiin poistumaan. Jotenkin tuli sellainen olo, että vartijoille ennemminkin mukava poistaminen kun ei vastaan pullikointia ja kerrankin ei olla kännissä remuamassa ja häiriköimässä. Varmana niitä harvinaisempia poistamisia (veikkaan että vartijoiden kaffekeskustelussa herätin pikkuisen naurua). Minulle ei siis jäänyt mitään hampaan koloon poistamisesta vaan positiivinen mielikuva vartijoiden asiakaspalvelutaidoista.

Näyttää siltä että, perustan oman nettikaupan ensi viikolla. Voi toki venyä, mutta tarkoitus on nyt hyödyntää kaikki mahdollinen näkyvyys mikä tästä pop-upista on tullut. Tuotemäärä on varmaan alkuun aika vähäinen ehkä noin 10-20 eri tuotetta. Toki tuotemäärä laajenee ripeää tahtia kun pääsen alkuun. Toimituksiin koetamme miettiä joitain sopimus asiakkuuksia postin tai matkahuollon kanssa, mutta epäilen että pienyrittäjällä on heikot mahdollisuudet.

Jellonakassit, huosukassit, piikkilanka-lamput, vinyyli-valaisimet yms. on alkuun niitä tuotteita, joita tulee olemaan nettikaupassamme. Tarkoitus olisi, että merkittävä osa olisi kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Mallistoa sitten laajennellaan kun saamme kehiteltyä eri tuotteita. Omalla tavallaa kehitystyö on sitä hauskinta kun vanhaa esinettä pyörittelee kädessä ja miettii “mitä tästä saa aikaan?”. Housukassit ovat hyvä esimerkki tästä kehitystyöstä sillä vanhoja vaatteita minulla on varastossa ihan riesaksi asti ja sanoin ääneen kysymyksen “mitä näistä saa aikaan?”. Tuloksena oli emännän idea kasseista. Äitini kanssa yhteistyössä siippani sitten valmistivat koe-erän ja tulos oli varsin upea.

Liike tosiaan suljetaan sunnuntaina noin klo 17.30 eli jos haluatte tulla käymään niin aika käy vähiin :)

Pop-up viides päivä.

Kannattaa lukaista perjantain 11.syyskuuta Auranmaan viikkolehti sillä romukauppiasta haastateltiin pari päivää sitten :)

http://www.avl.fi/2015/09/tarvasjoen-romukauppias-tuunaili-pop-up-kaupan-turkuun/

Tämä taitaa olla sitä yrittäjän hulluutta kun ollaan tässä viikon verran puheltu että oma kivijalkaliike olisi kiva. Turun keskustassa sillä minulla on jo yksi Tarvasjoella. Tällä kävijämäärällä tietenkään ei hirmuisen suuria voi haaveilla mutta tämä suunnittelu ja ideointi on tärkein ominaisuus yrittäjässä. Aina on kehitteillä yksi idea, yksi idea on rakenteilla, yksi on operatiivisessa vaiheessa ja tottakai on niitä ideoita jotka on laitettu sivuun toimimattomana tai osastoon jos osat loksahtavat paikalleen otetaan idea harkintaan tai käyttöön uudestaan. Tottakai yrittämiseen kuuluu epäonnistumiset mutta ne epäonnistumiset ovat askel onnistumista kohden.

Ehkä ajatuksista kehittyy jotain tai sitten ei mutta aika näyttää sillä nettikauppaa nyt kehitellään tässä vaiheessa. Osto- ja myyntiliikkeen osalta minulla on vankka kokemus Huutonetin kautta käydystä kaupankäynnistä eli ilmoitukset, kuvat, s.postit, pakkaukset ja lähetykset ovat jo varsin tuttua työtä.

Taisin aiemmassa blogissa mainita, että meillä oli ongelmia “sateenkaarikankaan” hankinnassa. Tuli eilen viestiä tavarantoimittajalta että on kankaanpaloista mahdollista saada lähetys. Olisi vain tarvittu lähetys jo viimeistään viime viikon lopulla. Eli hiukan turha lähetellä enää. Tämähän on sitä yrittäjän ja romukauppiaan arkea. Aikataulut tulee ja menee eikä aina onnistu niin kuin Strömsöössä :)

Onneksi oli tuo Kaarinan Jättirätti sillä juuri äsken tuli myytyä Jellonakassi (sateenkaarikangas).

Tuo profiilikuvana oleva rukin pyörävalaisin on muuten sellainen esine että pystyn helposti ärsyttämään emäntää. Laitan vain värit vaihtumaan nopeaan tahtiin niin johan joku alkaa pikkaisen hermostumaan ;)

Rukin pyörästä on muuten kaiken kaikkiaan kolme erilaista variaatiota valaisimia. Seinävalaisin, kattovalaisin ja lediketjulle kehikko seinälle. Lediketju on patterikäyttöinen eli voi laittaa melkein mille seinälle vain. Lisääkin on innovaatioita, mutta kaikkea ei ehditty tekemään ja osan rakentamiseen ei ihan ollut kaikkia tarvittavia osia. Ehkä tulevaisuudessa. Kävihän yhden jalkalampun kanssa niin, että käytin aikaa 4-5 tuntia enkä saanut valmista kun yksi pieni osa oli mahdoton valmistaa tai varastossa ei ollut sopivaa. Jäi siis pölynimuri jalkalamppu verstaaseen keskeneräisenä. Tämä oli raskas päätös, sillä aikaa meni sitten runsaasti kankkulan kaivoon.

Pop Up-kauppa on auki vielä kolme päivää eli sunnuntaina pistetään ovet kiinni. Nyt on hyvä hetki tukea yrittäjyyttä ja suomalaista käsityötä pistäytymällä kauppaan ja ostamalla jotain. Hintahaarukka on 1€-525€, joten kaikille kukkaroille löytyy varmasti jotain kivaa. Tervetuloa!

Pop-up kolmas päivä.

Eilen päivällä olin paikassa missä en pystynyt vastaamaan puhelimeen, joten pidin kännykän hiljaisella jotten häiritsisi muita. Tauolla sitten vilkaisin kännykästä puhelut ja viestit. Ensimmäisenä luin viestin ja huudahdin “jes” ääneen. Muut paikalla olijat kysyivät tuliko kauppa? Vastasin ettei tullut vaan viesti Auranmaan viikkolehdeltä. Viestissä pyydettiin ottamaan yhteyttä pikaisesti sopiakseni haastatteluajan. Soitinkin heti sillä haastattelupyyntöön en vastaa kieltävästi ikinä. Sovittiin kello neljään haastattelu.

Ilmoitin kouluttajalle, että nyt tuli kiireellinen lähtö haastatteluun. Sain iloiset kannustukset muilta kurssilaisilta ja hiukan oli ajelu normaalia vauhdikkaampaa, koska olin ehkä liikaakin innoissani. Kävin ensin ulkoiluttamassa emännän koirat. En tehnyt pitkää lenkkiä, mutta onneksi koirilla on viime viikko on ollut jatkuvaa ulkoilua Tarvasjoella. Eli eipä niillä nyt ollut edes suurempia menohaluja vaan olivat selkeästi normaalia rauhallisempia. Viikko maalla väsyttää vanhempia koiria ja palautuminen kestää muutaman päivän.

Liikkeeseen saapuessa Turun sarjakuvakerhon tuttuja ol useampi katsomassa mitä meillä on menoillaan ja siinä sitten juteltiin niitä näitä kahvin ja teen lomassa. Asiakkaitakin kävi muutama sentään. Kellon tullessa neljä saapuikin haastattelija. Kovasti sain kehuja liikkeen valikoimasta ja istuttiin sitten pöydän ääreen. Pöytä on minun itse tekemäni latolaudasta ja tuolit 1800-luvulta. Valaisin on moniulotteinen historialtaan, sillä runko on rintamapuhdetyö, valaisimen osat lampputehtaan lopetushuutokaupasta ja piikkilankakupu on omin käsin tehty. Nämä piikkilankalamput ainakin ovat herättäneet hyvää kiinnostusta. Myyty ei ole vielä yhtäkään, mutta hiukan on ollut katuvaa kiroomista kun on ostanut lampun kalliimmalla kuin millä itse myyn käsityölampetit. Eli ei ainakaan ole hinnalla pilattuja ja takuuvarmasti uniikkeja.

En osaa sanoa kuinka hyvin haastattelu meni sillä minua jännitti aika lailla ja muutamat kysymykset olivat hirmu vaikeita omalla tavallaan. Ehkä, jos olisi useammin haastateltu osaisi varautua kysymyksiin ja vastata rennommin. Jutun pitäisi ehtiä perjantain lehteen, joka olisi minulle hirmu tärkeää, sillä tämä on parasta mainosta.

Ehdin jopa haastattelun jälkeen kasaamaan hyllyt ja asettelemaan hieman ilmavammin pöydillä olevat esineet. Pöydät näkyvät nyt paremmin sillä nekin olisi tarkoitus myydä. Onhan niihin sentään panostettu varsin paljon.

Pöytien kannet on tehty latolaudasta ja jalat ovat suurelta osin kierrätetty erilaisista pöydistä tai jopa säkkikangaspuiden jalustasta. Latolaudat ovat muuten saatu hyvässä nipussa, naulattomana ja kotiin tuotuna.Tein vaihtokaupan lapsuuden ystäväni kanssa. Hän sai mun(!) vanhan mopon ja minä nipun lautaa. PV-50 on siis nykyään rekisterissä ja kunnostettu uuteen (toivottavasti pitkään) elämään. Kahdessa pöydässä on lasikansi, sillä minulla oli muutama varastossa. Helpottaa pöydän pitämistä puhtaana tuo lasi. Kolmannessakin pöydässä oli, mutta siskon mies p******e sen rikkoi. Hioin kaikkien pöytien kannet hyvin kevyesti, jotta latolauta olisi mahdollisimman autenttisessa kunnossa. Päät petsattiin niistä, joissa sahattu pää oli häiritsevä. Pyöreät ja ovaalipöytä jätettiin petsaamatta, sillä näyttivät sen verran hyviltä ilman petsausta. Eli pyrittiin pysymään viimeistelyssä maltillisena eikä lähdetty ylituunaamaan.

Pukkisängyn jalat uusio käytössä. Tätä pöytää kehtaa käyttää vaikka kirppispöytänä kun lähtee itse myymään toreille ja turuille. Itsellä on ollut vastaava kokonaisuus käytössä vuosia.

Tämän pöydän jalkana on kansakouluaikanen karttajalusta.

Tämän pöydän pöytälevy oli jäänyt matkan varrelle joten tehtiin uusvanha pöytälevy.

Tarkkaa tietoa ei ole minkä jalusta tässä pöydässä on mutta oli todella mukavan kokoinen ja tukeva.

Tämän pöydän jalka on vanhan säkkikangaspuiden runko.

Tulkaapa katsomaan mitä romukauppias on tehnyt. Eikä minua haittaa jos tilaus töitäkin saisin. Tulkaa vaikka kaffelle tai teelle. Keksejäkin on :) Liike on auki vielä sununtaihin. Nyt viikolla ajalla 12-19 ja la-su 12-17.30. Ja paikkanahan siis Turun Forumissa liiketila Ricoa vastapäätä.

Pop-up toinen aamu.

Pop-up liikkeen toinen päivä tai paremminkin aamu alkaa omalta kohdalta ennen kuin herätyskello edes soi. Ensi kertaa yli viikkoon pääsin kotiin inhimilliseen aikaan. Viimeiset viisi iltaa olivat venyneet siihen yhteentoista kahteentoista ennen kuin viimeiset päivän työt olivat tehty. Eilen illalla pääsin kotiin ennen kahdeksaa ja ilmeisesti siinä puoli kymmenen aikaan oli pää tyynyssä ja taju kankaalla. Kunnon rauhallinen ja pitkä yöuni teki kyllä hyvää. Heräsin kahdeksan aikoihin ja herätykseen oli puolisen tuntia. Sai siis aamun aloittaa omaan verkkaiseen tahtiin ensi kertaa yli viikkoon.

Aamupäivät vietän koko viikon ajan muissa velvoitteissa ja emäntä päivystää liikkeessä yksin kolmeen asti. Tosin tänään ja torstaina emäntä käy ensin koulussa ja sitten kello 12.00 avaa liikkeen ovet. Eli pitkiä päiviä tulee kummallekin. Toivottavasti se ei näy vaan jaksetaan hymyillä jokaiselle asiakkaalle.

Laitan tänään kaksi hyllyä kasaan ja myytäviä tuotteita hyllyyn, jotta myytävät pöydät näkee paremmin. Tällä hetkellä on aivan liikaa esineitä pöydillä ja latolaudan kaunis muoto sekä monisävyinen väri jää ikävästi piiloon. Meillähän on melkein kaikki myynnissä mitä liikkeessä sijaitsee. Jopa lattialla olevat räsymatot voi ostaa :)

Onhan tässä jopa tullut mieleen että oman liikkeen perustaminen Turun keskustan alueelle olisi hienoa. Onko tämä tie siihen vai sitten viikko jonka jälkeen totean ettei kannata edes harkita vakituista toimipaikkaa Turussa? Eilisen myynnillä ainakin voi todeta ettei tule olemaan mahdollista vielä hetkeen ellei ihmeitä tapahdu. Tällä hetkellä on kuitenkin hyvin positiivinen olo sillä kuvat ja muu taustalla tapahtuva keskustelu on ollut hyvin positiivista. Aika näyttää miten hyvin tai huonosti käy.

Yhden esineen tai paremminkin esineryhmän haluan kuitenkin tuoda esiin. Sateenkaarikassit ja housukassit. Sateenkaarikassit ovat poikkeuksellinen esineryhmä liikkeessämme sillä ne ovat tehty kankaasta joka ei ole kierrätetty vaan hankittu uutena. Kolmisen viikkoa sitten tuli idea tehdä kasseja sateenkaarikankaasta ja maalata niihin suomen leijona. Yllättävintä oli se että kangasta sai sitten etsiä oikein urakalla. Mistään kangaskaupasta ei meinannut löytyä. Lopulta löytyi. Ovat vain vielä tulematta kun tulevat ulkomailta (ei ollut mainintaa tilausta tehdessä tai ei huomattu pientä pränttiä sillä oli suomalainen verkkokauppa). Onneksi kuitenkin lopulta löydettiin Kaarinan Jättirätistä ja saatiin tehtyä edes osittain kassi-idea. Ei kuitenkaan niin hyvin kuin ideoitiin tai haluttiin.

Housukassit taas keksittiin kun avasin suuni ja kysyin emännältä mitä voisi keksiä noista vaatteista joita minulla on varastossa ihan riesaksi asti. Emäntä sitten keksi, että kasseja tai laukkuja niistä voi tehdä. Niihin olen kyllä hyvin tyytyväinen ja takaan ja alleviivaan, että ovat uniikkeja, sillä kahta samanlaista ei ole eikä tule. Koristeeksi tuli vanhoja vöitä tai liinoja ihan sen mukaan mikä sattui sopimaan ulkomuotoon. Näitä saattaa tulla myyntiin Tarvasjoen liikkeeseen sekä huutonet myyntiin. Ovat meinaan sen verran upeita.

Kannattaa tulla paikan päälle katsomaan ja kysellä jos vaikka voitaisiin tehdä teille sopiva tuote, jos nykyisestä valikoimasta ei löydy sitä oikeaa esinettä. Eihän sitä tiedä vaikka kaikki tarvittava löytyisi varastosta tai saatan tietää mistä saan loput tarpeelliset osaset :)

Keskiviikkona on varattu aika 15-18.30 siihen, että neuvotaan ja autetaan ihmisiä heidän omien ideoiden toteuttamisessa. Tuolloin on tarjolla myös kahvia ja ehkäpä jopa pullaa. Kannattaa siis pistäytyä Forumissa  huomenna.