Byrokratiaa ja suunnitelmia.

Tässä onkin tullut pitkä tauko edellisestä blogista. Edellisestä blogista on reippaasti yli kuukausi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä olla oltu tietokoneen ääressä ja luotu tekstiä. Tilanne on täysin päinvastainen sillä loppuvuoden ja ensi vuoden suunnitelmat ovat imeneet kaiken “kirjoitusenergian”. Ehkä tässä blogissa voisin hiukan kertoa mitä tässä viime aikoina on tapahtunut sekä mitä on tulossa.

Ensimmäisenä voisin kertoa asiasta joka on aika surullinen. Emännän koira, Oka nimeltään, jouduttiin lopettamaan ja se oli aika *piip* paikka. Surun keskellä on hyvä muistaa se, että vietimme Okan kanssa viimeisen päivän Tarvasjoella ja siellä koirat saavat olla vapaana touhuten mitä lystäävät ilman, että ovat kiinni missään. Kirjoitin silloin blogin, mutta en ole julkaissut sitä. Nyt kun suruaika on jo päättynyt voinen palata siihen blogiin.

Viimeinen rompetori, eli ensimmäinen virallinen Hovirompe, oli sitten enemmän ja vähemmän pettymys. Kirjaimellisesti asia mihin en voi vaikuttaa eli keli oli varsin huono. Taloudellisesti tuli suuresti takkiin, sillä myyntipaikkoja jäi tyhjäksi ja kahvion tuotto oli heikko. Kaikkein huvittavinta oli se, että aamulla heräsin hyvin virkeänä. Normaalisti hermoilen ja ressaan illalla eikä uni oikein tule millään. Olin katsonut säätiedotuksen ja sen takia menettänyt toivon, eli kun kaikki oli menetetty sain helposti nukuttua.

Hoviromppeen aamulla satoi ihan kunnolla siinä vaiheessa kun autosaattueemme lähti kohti Tarvashovia. En odottanut ,että paikalla olisi ollut ketään. No olihan siellä ja lisää myyjiä saapui paikalle. Ennakkovarauksista hyvin harva jätti tulematta ja siinä kello kymmenen aikaan, milloin rompetorin alkamisaika oli, sade loppui. Lopulta paistoi jopa aurinko ja minulla riitti töitä. Asiakkaitakin tuli olosuhteisiin nähden todella hyvin ja keskellä sadetta tehty päätös ilmoittaa apulaisille, että ei tarvitse tulla, kadutti. Yksin juoksin paikoittamassa autoja ja hoitamassa tapahtuma järjestäjän velvollisuuksia. Sade alkoi uudestaan siinä kolmen jälkeen ja myyjät olivat olleet paikalla koko ajan. Harva oli luovuttanut eikä luovuttamiseen ollutkaan syytä. Kauppa oli käynyt yllättävän hyvin, sillä myyjiä oli suhteessa asiakasmäärään sopivasti. Epäonnistuminen vai onnistuminen kas siinä mietintää kerrakseen.

Viimeinen kuukausi on ollut yhtä tuskaa, sillä tässä on loppuvuoden ja ensi vuoden projektia tehty. Yrityksessä ollaan tekemässä isoja muutoksia ja sen eteen on tehty töitä aika paljon. Paljon on käyty asioita läpi ja tekstiä on kirjoitettu “byrokraatiksi”. Viime perjantaina saatiin työ valmiiksi ja laitettiin tuotos byrokratian hampaisiin. Tiistaina tuli vastaus ja sen takia meni koko eilinen kevyen *piip* kanssa. “Hylätty.”

Oletan että Kekkosen mielipide nyky suomen byrokratiasta olisi hyvin selkeä.

No ei tässä jäädä sitä miettimään, vaan työ aloitetaan uudestaan ja teksti muotoillaan paremmin byrokraatille sopivaksi. Odotettiin kyllä “bumerangia” kommentein, mutta että melkein kaikki kohdat olivat väärin (eivät väärin vaan ei byrokraatiksi). Toki tässä huvittaa semmoinen pikku asia kuin se, että rahoituksen pääajatus on maaseudun elävöittäminen ja hakemuksemme koettiin liian “paikalliseksi”. Pitääköhän sitä maaseutua elävöittää Helsingistä käsin?

Tässä ei jäädä tuleen makaamaan vaan aletaan rakentamaan suunnitelman mukaan tulevaisuutta, vaikka tulee kapuloita rattaisiin. Asioita mutkistaa myös sekin että Tarvashovi, joka on tärkeä osa suunnitelmiani yleisötapahtumien osalta, siirtyi Liedon kunnan omistukseen. Nyt kukaan ei tiedä ketä tekee ja mitä tekee. Kuulin että juhlatilaisuuksia on peruttu sen takia, että “Hovissa ei enää järjestetä juhlatilaisuuksia”. Tätä en usko vaan oletan, että tällä hetkellä Lieto ei vain tiedä mitä tehdä Hovin kanssa. Eräs isäni kollega maanviljelijänä asiasta tokaisikin, että “Ei ole enää Reinin Jorma sulkemassa ovia iltaisin.” Isäni on niin kauan kuin muistan hoitanut tämän asian eli käynyt tarkistamassa paikat ja sulkemassa ovet. Nyt ei tiedetä ketä sen tekee ja minkä lautakunnan vastuulla Tarvashovi on.

Tämä epätietoisuus sattuu vaan pahoin suunnitelmiini, sillä keväällä on suunnitelma järjestää ‘Retro ja Vintage messut’. Suunnitelmana on pitää messut huhtikuun lopussa, sillä yleensä silloin on kaunis sää. Sen tiedän siitä syystä, että minulla on silloin synttärit ja yleensä se on kevään ensimmäinen oikein lämmin viikko. Sade on epätodennäköinen (toki sateitakin on ollut, mutta hyvin harvoin). Ajatuksena on, että sisällä olisi 50 myyjää ja ulkona toiset 50. Tämä suunnitelma vaatiikin nyt pienen pohdinnan, sillä jos en seuraavan kuukauden aikana tiedä Hovin tilannetta, niin aloitan katsomaan toista paikkaa ja onko se sitten Liedolle hyväksi? Toki tässä on monta asiaa ja monta muuttujaa välissä, mutta jatkamme suunnitelmaa normaalin aikataulun mukaan. Hommaa ei keskeytetä minkään byrokraatin mielipiteeseen ja siihen, että Hovin omistaja ei tiedä mitä tekee paikan kanssa.

Hovirompe, tai oikeammin Hoviromppeet järjestetään varmaan Tarvashovissa. Kesään mennessä tilanne on jo selkeytynyt ja ulkotapahtuma tuskin on iso ongelma Liedon kunnalle. Tarvitaan vain lupa P-alueen ja vessojen käyttöön, eli melko pieni asia, kun vain tiedetään keneltä se lupa haetaan. Emme odota suuria hankaluuksia tämän osalta.

Asioita hiukan hankaloittaa se, että emäntä on tällä hetkellä opiskelemassa Göteborgissa ja on siellä vuodenvaihteeseen asti. Emännän taidot luovia noissa byrokratia asioissa ovat ne, millä tämä sälli painaa byrokratian harmaan kiven läpitte.

Göteborin reissusta minun on varmaan jossain kohtaa kerrottava, sillä menimme emännän kanssa Ruotsin läpitte ja matkan varrelta on paljon kerrottavaa. Eli tulossa on Ruotsi aiheinen blogi, kun ehdin paneutua asiaan.

"En sten" ja tätäkö on ruotsalaisen museon taso?

Oka oli mukana touhuumassa.

Ai niin meinasi unohtua Halloween-viikonloppu. Pidämme hieman hauskaa ja poltamme kokon lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Muutakin ohjelmaa keksitään, mutta siitä kerron tuonnempana.

Käytännölliset vanhat huonekalut.

Moni vanha huonekalu on todella käytännöllinen tänä päivänä. Joskus jopa siten, että uudet vastaavat jäävät selkeästi tappiolle käytännöllisyydessä.

Sivustavedettävä sänky/sohva on täysin toimiva vaihtoehto, jos sohvan tarkoitus ei ole olla “löhösohva”. Siihen käyttöön se on hieman epäkäytännöllinen. Sänkynä palvelee hyvin, sillä patjat, tyynyt peitot yms. saa näppärästi kannen alle ja on paljon mukavampi nukkua kuin noissa uusissa mekanismi sohva/sänky härdelleissä.

Klaffipöytä taas sopii hyvin pieneen tilaan taitettuna ja on aika massiivinen levitettynä. Useimmat taitavat olla kuudelle hengelle ihan passeleita. Voi myös käyttää yhtä klaffia pelkästään, eli muunneltavuus on hyvä. Eikä ole kovin harvinaista, että klaffipöydässä on vetolaatikko tai jopa ovellinen kaappi. Eipä löydy ihan joka huonekaluliikkeestä mitään vastaavaa, tai yhtä muunneltavaa pöytää.

Päästävedettävä sänky taas toimii kuin ihmisen mieli. Kasaan menee näppärästi ja levittyy hyvin. Patjat vain täytyy rullata tai taittaa. Ongelma vain on, että patja koko vaihtelee ja sopivan patjan etsiminen on nykyään ongelmallista. Usein olen myynyt lapsen ensisängyksi ja mikäs  paremmin sopii lasten huoneeseen kuin kasaan menevä sänky. Saa sitten leikille tilaa enemmän tarpeen niin vaatiessa. Usein olen myös vihjannut, että laittakaapas lapsen tiedot vaikka pohjaan, joko kirjoittaen tai liimaamalla tulostetun paperin. Tänään arvoton “roska” pohjassa, mutta 50 vuoden päästä todella upea yksityiskohta. Muutenkin saisi noita omistustietoja kirjoittaa vanhojen huonekalujen taustoihin, ovat osa esineen historiaa ja lisäävät arvoa ajan kuluessa.

Klaffipiironki sekä senkki ovat hieman olleet viime vuodet hankalassa rakosessa. Loistava runkorakenne “kotitoimistoon”, mutta useita pahempia ongelmia rakenteessa. Klaffi on usein liian matalalla jotta nykyiset työtuolit mahtuisivat hyvin alle. Hieman hankala istua, jos polvet ovat kiinni pöytälevyssä. Vetolaatikostot ja pikkulokerot ovat todella näppäriä. Tosin suurin ongelma taitaa olla se, että vaikka läppäri toimii pitkään ilman jatkuvaa sähkövirtaa, niin johonkin se johto on saatava. Mielestäni noihin saa tehdä reiän johtoja varten kunhan sen tekee taakse ja fiksulla tavalla. Käyttötarkoitukseton huonekalu on polttopuuta, oli se sitten kuinka vanha tahansa, on minun mielipiteeni. Ja huomatkaa tämä on minun mielipiteeni, jota voi vihata tai sitten pitää hyvänä. Tosin tablettiaikaan ja langattomuuteen siirtyminen on poistanut osan  johto-ongelmista.Pöytälevyn mataluus on edelleen ongelmallinen sitä ei varmaan mikään muuta.

Kuninkaana kuitenkin pidän keittiönkaappia tai toiselta nimeltään emännänkaappia.

Korkeus yleensä 160-180cm, leveys 100-140cm, ylhäällä kaksi ovinen kaappi jonka alla rivi vetolaatikoita 3-5kpl, avoin väli jonka korkeus on 30-40cm, taso jonka alla joissakin malleissa iso leivinlauta joka on irrallinen, rivi vetolaatikoita 3-5kpl ja alimmaisena kaksi ovinen kaappi jossa on yksi hyllytaso. Osassa on jopa lasit tai jopa peili ovissa. Värejä on monia, mutta yleisin on hyvin kirkas kaksivärinen värimaailma.

Verstaassani on punavihreä keittiönkaappi joka oli aikoinaan lastenhuoneessani ja lähtee varmaan jonain päivänä sitten mukanani uuteen asuntoon jos on tarvetta. Tämän huonekalun käyttökelpoisuus moneen käyttöön on mahdottoman hyvä. Tilaa on ja mikään ei jää peittoon, availlessa ovia tai vetolipaston taakse. Voi laitta pikkutavaraa, sekä sitten isompaa samaan kaappiin näppärästi. Verstaassani menee siten, että yläkaapissa on pienempiä sähkötyökaluja, vetolaatikoissa erikoistyökalut, joita tulee harvemmin käytettyä ja alakaapissa on isommat sähkötyökalut.

Lastenhuoneeseen voisin ajatella kaapin järjestyksen seuraavasti: ylhäällä piirustuspaperit ja kynät, tasolla vaikkapa keskeneräiset legorakennelmat, vetolaatikoissa pientä sekalaista sälää ja alakaapissa legot, autot, nuket yms. omissa pienemmissä laatikoissaan. Omalla tavallaan kaikki mitä tarvitaan lastenhuoneessa mahtuu yhteen huonekaluun loogisesti ja näppärästi.

Eikä tämä kaappi olisi huono edes toimistossa. Mapit vain hiukan huonosti istuvat kaapin kokojakoon, mutta muuten täysin toimiva sinne. Keittiöön sopii myös, kun vihjeenä kaapin nimikin sinne viittaa ;)

Tässä tätä kirjoitellessa tuli mieleen, että olisi kiva saada palautetta ja aihe-ideoita mistä kirjoittaa. Ehdotus ei välttämättä näy lopullisessa blogissa, sillä ajatus saattaa muuttua hyvinkin erilaiseksi. Olihan tämänkin blogin alku ideana kirjoittaa siitä mikä ero on vintagella ja retrolla. Eikä tässä tekstissä enää kyllä näy yhtään se alkuperäinen idea. Kirjoitan varmaan näiden vintagen ja retron eroista joskus mutta tällä mennään tänään :)