Wanhoja tuttuja :)

Sitä tulee aina silloin tällöin kohdanneeksi esineitä, joita on myynyt vuosien saatossa. Tuossa taannoin tuli luettua Turun Sanomia ja tuttu nojatuoli tuli vastaan. Sohvakin kuvassa oli, mutta en ole ihan varma onko samaa erää, joka minulta haettiin. Viikkoa ennen tämän kesän ainoaa helle viikonloppua törmäsin Linnan pajalla maalaustelineeseen, jonka myin muistaakseni vuosi pari sitten. Myyntiedustus aikoinani törmäsin kehtoon, jonka olin myynyt vuotta kahta aikaisemmin.

Joskus saan kuvia sähköpostiin, kun projektiksi myymäni esine on valmis. Risa kolmipyörä on saatu valmiiksi syntymäpäivälahjaksi. Vanha oven raato on tuunattu sohvapöytälevyksi. Harmaasta latolaudasta on tehty varsin komea hyllykkö. Lapsuudenystäväni esittelee vanhaa mopoani, jonka on laittanut ajokuntoon.

Onhan noita esineitä myyty myös elokuva rekvisiitaksi. Teattereihin en nyt muista myyneeni, mutta en hirmuisesti yllättyisi, jos näin olisi päässyt käymään. Ravintoloiden, kahviloiden ja baarien rekvisiitaksi on myöskin mennyt mitä ihmeellisimpiä esineitä. Museoihin kai jotain on joskus mennyt, mutta se on harvinaisempaa ihan siitä syystä, että yleensä he saavat lahjoituksina kaiken tarpeellisen.

Ehkä erikoiselta voi kuulostaa, että on sitä myyty myös pyykki-maija ääniefektejä varten. Tätä kun hetken pohtii, niin ei siinä mitään kummaa ole, kun elokuviin yms. ääniefektejä varten tarvitaan vähän sitä ja tätä. Ja sitähän minulta löytyy ja paljon :)

Paluu arkeen.

Paluu arkeen on sitten edessä. Tulimme eilen illalla siinä yhdeksän jälkeen Tarvasjoelle. Ensimmäisenä pihalla huomasin PV:n. Semmoinen vanha mopo jonka jokainen yli kolmekymppinen mies muistaa nuoruudestaan. Tunnistin heti että se oli mun vanha mopo eli kaverini on käymässä jolle mopo myytiin viime vuonna. Vanha tuttu oli kiva kohdata :)

Tämä aamu tosin on aika ankea. Aamu seiskan jälkeen heräsin ja rauhassa nyt olen kahvetellut sen runsaan tunnin. Hiukan olen jo käynyt listaa läpi kiireellisistä töistä ja parin viikon jälkeen on ihan saakelisti tehtävää.

Viitisen pakettia lähtee tänään matkahuoltoon. Viitisen esinettä olisi toimituksella eli vien asiakkaalle. Toistakymmentä viestikeskustelua kesken (osa tavaran hakuja ja osa keskeneräisiä kauppoja). Pitäisi selvittää mitäs paketin lähettäminen maksaa Britteihin. Sitten olisi vielä kolmen eri kirppispaikan tilitys kahdelta tai kolmelta viikolta sekä täydentäminen (toivottavasti semmoinen kolme neljä laatikollista sekalaista sälää riittää).

Eikä se tähän lopu. 130 plus viestiä löytyy lukemattomana s.postista, mutta onneksi ovat pääosin vain uusittaia kohteita, joita on myynnissä huutonetissä tai torissa. Jaa, sitten on viellä asuntoauton tyhjentäminen ja siivoaminen. 20 banaanilaatikkoa, viitisen hedelmälatikkoa sekä irrallista sälää otettiin mukaan. Onneksi osa laatikoista on tyhjiä tai vajaita. Näistä laatikoista sitten pitäisi rakentaa semmoinen "rynnäkkö-pakkaus" valmiiksi, jonka otan farkkuun kun päätän lähteä torille myymään täällä lähitienoilla.


Sitten pitää aloittaa tuon juuri lomaa ennen tuodun tavara erän myyntikuntoon laittaminen sekä ilmoitusten tekeminen....



Tämä on sitä romukauppiaan arkea tiskin toisella puolen.

Museoita ja Puumalaa

Ai että on komea aamu täällä Puumalassa. Jäi sentään hetki kirjoitella ennen kuin alkaa rankka työpäivä romumyyjänä :)

Aamulla olimme aika ajoissa liikkeellä ja paikkamme tänne Puumalan rantaan kasasimme. Heti alkuun vanhempi pariskunta huomasi tuohikassin. Herra tokaisi "Jos hinta on tuo, niin se on sitten mun". Vanhaa tuohta lähti sitten Kanadaan, kun sieltä päin olivat. No joka tapauksessa kerron myöhemmin miten täällä Puumalassa on mennyt, sillä reissumme tämä kohta on vielä alkutekijöissä ja siitä kertominen ei kata ihan kaikkea viellä.

Eilen kävimme Mikkelissä Jalkaväkimuseossa. Oli kannattava käynti, sillä museo on oikean kokoinen. Ei liian iso eikä liian pieni. Komeaa esineistöä oli esillä ja kuvia kenraaleista sekä Mannerheim ristinritareista. Etsin Juutilaisen kuvaa, mutta eihän ilmavoimien ritaria sitten esitellä jalkaväenmuseossa. Törni kuva sekä Häyhän kuvat olivat ehdottomasti esillä. Häyhäähän ei ritaririvistössä ole, mutta muuten on kyllä jokaisessa SA museossa esillä.

Pari puutetta oli kyllä. SK:ta ei ole Mikkelissä esillä. Oli oikein tiskiltä käytävä kysymässä kun omia silmiä epäiltiin. Toinen puute oli se, ettei näkynyt asemasota-ajan rintamalehtisiä. Lentolehtisiä naapurilta oli esillä ja niitä en muuten ennen ole nähnytkään. Alkupäässä on pitkä rivi pystykorvia eri vuosilta ja nyt ei tarkoiteta koirulaisia.

Yleis arvosana museolle on semmoinen 8-9 ja suosittelen jokaista käyttämään 8€ parin tunnin kierrokseen Jalkaväkimuseossa.

 Sotakoiran kanssa.

 Maastoajoneuvo rankempaan maastoon.

 Kahvion terassi.

 Ritarit jalkaväen.

 Mahtava kuva kuvaamaan karjalankannaksen tilannetta.

 Häpeäpilkku suomen historiassa. Osasimme tappaa omiamme enemmän kuin itä-naapuri :(

 Huomatkaa rautaisannoslaatikon päältä hevosen kaasunaamari.

 Puhdetöitä. Keskellä on teos joka kuvastaa sotilaan kodin kaipuuta vällyjen välistä ;)

 Käsityönä tehty tykki sisällis-sodan ajalta jolla on ollut hiukan heikko onni. 

 Tankin tuhoajan varusteita.

 Panssarinyrkkejä. Alemman kantomatka 30 metriä ylemmän 60 metriä!!!!

 Itä-naapurin kalustoa.

HYMYILEVÄ KENRAALI O.O

Seuraavaksi kun olen sähköissä kerron siitä kuinka tulimme tänne Puumalaan ja miten torilla meni. Saimaan maisemat ovat muuten kadehdittavan komeat :)

Romukauppiaan ensimmäinen blogi.

Pitkään on ollut mielessä aloittaa kirjoittamaan blogia millaista elämä on siellä "tiskin" toisella puolen. Elikkäs tässä on semmoinen 12 vuotta ja risat ostettu ja myyty vähän sitä ja tätä. Kaikki lähti ihan siitä että olin laivateollisuudesta työttömäksi joutunut ja oli sitten saatava jotain pientä lisätienestiä. Alku oli ostoja huutokaupoista ja ihan perus kirppismyyntiä. Siitä se sitten omalla painollaan laajeni oman osto ja myytiliikkeen perustamiseen. Osto ja myyntiliike Tarvasjoki on liikkeeni nimi (Lieto nyt "söi" Tarvasjoen 1.1.2015 mutta nimeä ei tulla muuttamaan).

Alkuun minua kutsuttiin "pojaksi" ja parin kolmen vuoden jälkeen etunimellä Marko. Myöhemmin, ehkä noin samoihin aikoihin kun perustin liikkeeni, Tarvasjoella tuli käyttöön etuliite "tarvasjoki" ja sen perään julli, rosvo, sälli, paroni tai jokin muu yhtä mairitteleva kuvaus. Tämä nyt on sitä hurttia huumoria, joka kannetaan ylpeydellä sillä tämän voi lukea myös niin että oppipojasta, kisälliksi ja siitä sitten mestariksi on edetty.


Kaikki tietäväksihän itseäni en lue mutta saattaa sitä tietotaitoa olla jonkin verran kerääntynyt tähän päänuppiin joka ei tosiaan ole se penaalin terävin kärki. Sisäpiiri vitsinähän kulkee lause "kaiken oppinut on silloin kun kaksi kuutiota on nokan päällä" ;)


Tätä blogia kirjoitan leirintäalueella Repoveden kansallispuistossa. Lähdimme muijan ja kahden koiran kanssa kesäloma reissuun 6 heinäkuuta ja nyt taitaapi olla 12 heinäkuuta vaikka ulkona tuntuisi olevan syyskuun ilmat. Teemme tämmöisen järvisuomen reissun jossa pysähdymme vähän sinne tänne myymään kaikenmoista mitä otimme mukaan. Tarkoituksella että rahoitamme reissumme myyntituloilla.

Mukaan nyt tuli otettua muutama laatikollinen DVD:tä, CD:tä, kirjoja, talonpoikaista-antiikkia, perus käyttö- ja koristetavaraa, lastenvaatteita tuli lahjoituksena matkan varrelta, sekalaista metallirompetta ja kaikkea muuta mukavaa. Mitään tarkkaa suunnitelmaa matkan etenemisestä ei ole paitsi Puumalassa nyt olis tarkoitus pysähtyä to ja la myymään. Puumalaa ennen Savitaipaleella keskiviikkona Sapassin rantakirppiksellä saattaa tämä karavaani pysähtyä aiheuttamaan paheennusta :)


Ja nyt tulikin tietoa että muija pentele on saanut tämän päivän suunnitelman tehtyä (eli ehdotus joka viisaasti kannattaa vaan hymyillen hyväksyä).