Kävin Turun Sarjakuvakerhon kanssa Tukholman sarjakuvafestivaaleilla toukokuussa. Viimeisenä päivänä eli sunnuntaina 10. toukokuuta sain yhdeltä kerholaiselta vihjeen, että olisi hyvä kirpputori aika lähellä. No eipä siinä kauaa tullut mietittyä lähdenkö katsomaan valikoimaa kun tiedän, että Ruotsissa on antiikkiesineistö paljon laadukkaampaa kuin Suomessa. Syyt tähän ovat tietenkin ilmeiset. Ruatti oli suurvalta ja idän läänitykset mettäläisten ja talonpoikien maita (nykyinen Suomi). Vasta 1800-luvulla esineistö täällä laajeni vaurastumisen myötä. Suomen käymä pitkä ja uuvuttava sota vaikutti merkittävästi myöskin. Esimerkiksi kuparipannut kerättiin kuparin takia hylsyjen raaka-aineeksi. Toki paljon jäi koteihin, mutta paljon sulatettiin raaka-aineiksi rintamalle. Tosin me saimme esineistöömme erikoisuuden, jota ruattalaisilla ei oo eikä tule: puhdetyöt eli "korsutaide", joita rintamalla tehtiin ajan kuluksi.
Mikkelin Jalkaväkimuseon vitriinissä muutama kaunokainen rintamalta.
Pikainen silmäys kirpputorin tarjontaan ja sitten bongaamaan se esine minkä pystyy Suomen puolella myymään helpoiten. Rahaa nyt oli vain semmoinen 100-120 kruunua tähän käyttöön eli pikkutarkkuutta vaadittiin, jotta voitto tulisisi maksimoitua. Ruotsin antiikkipiireissä on muuten semmoinen erikoisuus, että ruotsinkieltä taitamatonkin pärjää mainiosti. Lähes kaikki puhuvat melkein virheetöntä suomea.
Valikoima oli kyllä hyvä, mutta liian moni esine oli taloustilanteen takia saavuttamattomissa tai muuten vain hieman epäilin voiton mahdollisuutta. Huomasin sitten mustan kirjan.
Luulin sitä ensin raamatuksi, jotka ovat varsin arvottomia, oli sitten ikää sata vuotta tai yli. Onnekseni avasin kannen, sillä siinäpä oli valokuva-albumi 1800-luvulta. Se oli jotain semmoista mitä ei ikuna ole ollut käsissäni. Intuitioni huusi tuossa kohtaa, että nyt löytys jotain millä tehdä Suomen puolella noin satanen euroina. Minulla siis ei ollut mitään hajua oikeasta arvosta oli vain luotettava vaistoon tai vainuun, joka on kehittynyt vuosien varrella.
Pikainen kuvaus albumista tähän kohtaan: noin 30-40 valokuvaa, jotka on kuvattu 1860-1880 välisenä aikana. Selkeästi ovat varakkaan suvun kuvia. Jokainen kuva on otettu valokuvausliikkeessä eli kuvat ovat todella korkealaatuisia. Itse albumi ei ole hemaisevassa kunnossa. Kuntoluokka taitaa olla 1-10 asteikolla jotain 3-4 luokkaa. Pelkkien kuvien arvo yksittäin myytynä olisi noin 5-10€/kpl.
Koetin tinkiä, mutta myyjä oli tiukka ja satasen setelin kruunuina kaivoin kukkarosta...
Jatkuu seuraavassa blogissa :)
Tuo viulunsoittaja HYMYILEE!!!!!!!!
