Muumimuki

Mikään suuri salaisuus lähipiirilleni ei ole se miten suhtaudun muumimukeihin. “Piakkarimaaleiksi sopii hyvin” mietelause on yleisesti käytössä. Toki se nykyinen myyntiarvo näkyy kaupallisessa suhtautumisessani. Myyn kyllä siihen hintaan kuin ne menevät, jos käsiini saan. Henkilökohtainen mielipide on eri asia, kuin se kaupallisen hyödyn hakeminen. Raha siis ajaa henkilökohtaisen mielipiteen ohitse tässä asiassa.

No miksi sitten en arvosta yhtään muumimukeja? Syitä on itseasiassa monia. Kupin design ei ole mikään erityisen mahtava tai edes poikkeuksellinen. Perus kaffekuppi ennemminkin. Muumiaiheiset kuvat ovat myös nykymuodin mukaisia, eivätkä niitä aitoja alkuperäisiä muumeja, joita löytyy Tove Janssonin alkuperäisteoksista. Lapsille ja lapsenmielisille siistittyä entistä kapinaa ja pottuillua silloisen yhteiskunnan käsitteitä vastaan. Kuvat ovat myös siirtokuvia, eli mitään ihmeellistä lisäarvoa ei tule käsityön muodossa kuppeihin. Yksinkertaisuudessaan kuppimuotti, aiheet, kantaaottavuus, aitous yms, mikä merkitsee minulle paljon, puuttuu muumimukeista. Pelkkää kaupallista huttua vähämielisille (oma mielipide).

Mikä sitten selittää muumimukien suuren maineen mahtavana keräilykohteena? Oma teoriani on sellainen, että 90-luvulla Arabia vahingossa iski kultasuoneen. Muumit ovat eräs sellainen kirja, jota minun lapsuudessani äitini luki minulle. Saman koki varmaan moni muukin ja siinä vuosituhannen vaihteessa äidit, joiden lapsuuteen muumi kirjat kuuluivat, lukivat niitä samoja kirjoja omille lapsilleen. Nämä äidit sitten törmäsivät kauppareissullaan muumimukeihin ja siitä se muumimuki buumi sai alkunsa. Oman teoriani mukaan eli olettamus. Arabia toki huomasi tämän ja aloitti luomaan muoti-ilmiötä järjestelmällisesti. Fiksu veto firmalta joka oli 80- 90-luvulla mennyt ajatuksella “70-luvulla tehtiin näitä ja nämä menivät kaupaksi. Kyllä ne tänäänkin menevät eikä uutta mallistoa tarvita.” Ei ole suuri salaisuus että Arabia oli kangistunut vanhojen mestarien “museotehtaaksi”.

Nykyiset muumimukit toki tehdään ihan jossain muualla kuin Suomessa. Henkilökohtaisesti myös ärsyttää tämä Arabian tietoinen valhe. Antaa hyvin kotimaisen kuvan, mutta totuus on jotain muuta. Muistaa kertoa sen ainoan Suomen tuotantonsa, kun kysellään tuotteiden alkuperää. Eli Arabia tuottaa erikoistuotteet vielä suomessa ja suunnittelun. Valheellisen mielikuvan ylläpitoon panostetaan paljon, mutta se työ alkaa vesittyä jokaisen uuden lehtiartikkelin myötä. Viime vuodelta on useitakin näitä kriittisen toimittajan artikkeleita Arabian kotimaisuudesta. “Made in Finland” mielikuva alkaa siis olla mennyt käsite koko Fiskars konsernissa, johon nämä kaikki suuret suomalaiset design tuotteet kuuluvat.

En saa millään päähäni mahtumaan sitä faktaa, että Fazer sarjan muumimuki on 5000€ arvoinen. Omassa tiedossa on tältä vuodelta 5025€ kauppasumma, eli ei mikään pyynti vaan ihka aito kauppa. Epäilen kyllä vahvasti, että osa Fazer sarjan muumimukeista on piraattikopiota. Ei ole mikään yksinkertainen homma tehdä kunnollista piraattikopiota, jonka värit ovat oikein, mutta yhden mukin tekemiseen voi käyttää vaikka sen tonnin tai kaksi ja silti jää hyvin voitolle kun myy keräilijälle. Kyllä tiedän, että on numeroitu, mutta en näe tässä estettä piraattikopioille.

Toinen mitä on nyt ilmestynyt markkinoille ovat nämä värikokeilu mukit. Eli ne mukit mitkä piti tuhota kokeilujen jälkeen. Tarina että nämä värivikaiset kokeilu kappaleet olisi lahjoitettu merkkihenkilöille tms ovat hyvin hassuja, sillä samoin kuin Kupittaalla aikoinaan työntekijät pistivät tuhottavia yksilöitä “taskuihinsa”. Saa näistä pyytää ja saa näistä maksaa, mutta kannattaa tietää totuus myös.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1437707992819

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1437707992819

http://naurunappula.com/

Tiedän myös, että tämä blogi tulee olemaan minulle paha moka tai hyvä mielipide. Muumimukit jakavat mielipiteitä. Yksi vihaa, toinen rakastaa ja kolmas ei välitä.