maanantai 1. helmikuuta 2016

Rehti ja reilu kaupankäynti

Kuinka monta kertaa olenkaan huvittuneena seurannut face-kirppisten kaupankäynnin vaikeutta. Nyt kuitenkin ajauduin itse tähän typeryyteen. Reilu ja järkevä kaupankäynti on usein vaikea käsite face-kirppiksillä.

Oma kohtainen kokemus meni näin:
Havaitsin mielenkiintoisen kohteen ja ilmoituksessa oli “tarjoa”. En yleensä jaksa hirmuisesti lähteä tarjouksia tekemään, sillä olen havainnut, että järkevän tarjouksen ollessa X myyjän kuvitelma on, että arvo on X kertaa kaksi tai jopa kolme. Laitoin vain, että ilmoita hinta, kun en jaksa tarjota. Tuli hinta jota pidin kohtuullisena. Ilmoitin että “Sopii. YV”. Kaikki sitten sujui ihan hyvin ja sovittiin tuo nouto. Alkoi sitten se *piip* pelleily. Yksi sanoi, että meni nopeasti, toinen sanoi, että tähän piti laittaa tarjouksia (en kuulemma ollut tarjonnut mitään), kolmas ilmoitti, että olisi ollut halukas ostamaan.

Myyjä sitten päätti avata kaupan uudestaan ja asetti tarjouskaupan seuraavaan iltaan asti. AV leikki alkoi ja sen päälle vapautan. Tuli seuraavan päivän ilta ja yhtään tarjousta ei ollut tehty. Myyjä sitten ilmeisesti kuvitteli, että olen halukas tekemään kauppaa. Ei kiinnostusta yhtään, pitäköön kaappinsa. Teen kauppaa vain niiden kanssa, jotka toimivat kaupankäynnin kirjoittamattomien sääntöjen mukaan rehellisesti ja reilusti. En tee kauppaa, jos myyjä on vetkuilija.

Jaa niin, samassa keskustelussa oli myös niitä jotka ilmaisivat, että kauppa oli jo tehty ja kummastelivat myyjän tapaa toimia. Pidettiin jopa paheksuttavana käytöksenä avata kauppa uudestaan, kun kauppa oli jo selkeästi sovittu.

En pidä tämmöistä kaupankäyntitapaa missään muotoa hyväksyttävänä. Sovitusta ei lipsuta vaikka saisi paremman tarjouksen. Usein muuten käy niin, että paremman tarjoava ei kuitenkaan osta ns. parempaan hintaan, jos aiemmin sovittu kauppa purkautuu. Muutamia kertoja on käynyt niin, että kaupan väliin änkenyt ostaja ei ostakaan ja kauppa purkautuu. Yhteydenotto aiemmin kiinnostuneelle on usein tuolloin turha. Toki näinkin kauppoja tulee, mutta yllättävän harvoin. Pääsääntöisesti homman nimi on se, että kun kauppaa ei voi tehdä tarjotaan enemmän, kuin ollaan valmiita maksamaan. Ei kannata siis ikinä rikkoa hyvän kauppatavan koodia. “Sovittu kauppa on sovittu kauppa (piste)”.

Toki tässä on myös se, että minua sitoo kuluttajansuojalaki, koska olen yritys ja siksi minun on pakko toimia sovitun mukaisesti. Usein teen kauppaa sähköpostilla ja siitä jää kaupan sopimisesta kirjallinen tieto. Kyseinen asiakirja pätee muuten oikeudessa. Onko tämä paljastus sitten minulle vaarallinen? Asiakashan voi tällöin tehdä minulle hallaa halutessaan. No asetetaankin tämä toisinpäin. Mikä fiilis jää myyjästä, joka kertoo sinulle tavan, jolla kuluttajansuoja on helpoiten varmistettavissa, jos tulee riita tapaus? Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen pyytänyt asaikasta laittamaan sähköpostia siksi, että haluan sovitun olevan myöhemmin varmistettavissa. Toki tuo kirjoitettu teksti suojaa minuakin, jos halutaan lähteä käräjöimään :)

Olen nyt ylläpitäjänä facebook-ryhmässä “Antiikki & retro, Myydään ja ostetaan” ja uskokaa pois en tule katsomaan hyvällä, jos edellä mainittu tapaus toistuu kenen tahansa kohdalla. AV-leikkikin on omasta mielestä lapsellista. Joko se ostetaan tai sitten ei. AV =”Alustava Varaus”, joka ei tunnu sitovan ostajaa mihinkään. Ryhmän säännöissä pidetään 24h alustavaa varausta, mutta pyydän tässä terveen maalaisjärjen käyttöä. Ostaja, joka ei ole ostaja, voi AV:lla pilata myyjän kaupan. Kunnioittakaa toisianne ja tehkää kauppa rehdisti ja reilusti. Heittäkää “AV” kaatopaikalle (minne se minun mielestäni kuuluu). Joko ostetaan tai sitten ei, joko haetaan tai sitten ei. Ei tuhlata kenenkään aikaa ja vaivaa turhaan “leikkimiseen”.

Huutiksen p****t ostajat.
Silloin tällöin törmään asiakkaaseen, joka ei lunasta ostostaan. Menee turhaan aikaa, kun odottelee sen kohtuullisen ajan eli noin parisen viikkoa. Toki viikon jälkeen lähetän muistutuksen, että mikäs on meininki. Risoo siinä vaan se, että kohde on sen aikaa inhottavassa välitilassa “myyty mutta kesken”. Tekis mieli laittaa perintätoimiston kautta lasku tuhlatusta ajasta. 50€ tunti plus ALV ja toki siihen vielä perintätoimiston oma veloitus. Tuntuu ehkä aika rajulta ratkaisulta. Aika vaan on kaikkein arvokkain omaisuus minulle ja nuo ihme leikkimiset kuluttavat sitä aivan liikaa.

Tänään tuli viesti ostajalta jonka huutonet palautteet ovat aika kehnot. Ketuttaa tuo huutonetin rajaus palautteiden perusteella. Voit vain rajoittaa palautemäärää. En siis pysty hyödyntämään huutonetin loistavaa ominaisuutta, joka on palautteet. 10 plus merkkisen palautteen ostajan voit rajoittaa määrittelemällä palautemäärän vaikka 15, joka ei kerro ostajasta mitään. Tämä edellä mainittu ostaja omaa positiivisia palautteita pistearvolla 150. 46 negatiivista ja 2 neutraalia palautetta kertovat karua kieltä asiakkaan luotettavuudesta. Näyttää olevan tapana, että menee viikko, jos toinenkin ennen kuin lunastaa kauppoja. Juu kyllä mulle kaikkien raha kelpaa, mutta haluan myös sitä luotettavuutta asiakkaista.

Vaikka tämä blogi nyt käsitteleekin kaupankäynnin negatiivista puolta, niin yksi kauppa kymmenestä vaatii enemmän työtä. Näistä kaupoista, jotka vaativat enemmän työtä vaikeiksi osoittautuu yksi viidestä, eli joka viideskymmenes kauppa on sellainen, jolle karhukirje olisi paikallaan. Positiivisesti sanottuna 98% prosenttia kaupoista sujuu oikein mukavissa merkeissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti